Varion tulimägi
| Etnopuusto "Varion tulimägi" | |
|---|---|
 | |
| Piätiijot | |
| Laji | ymbäri vuvven ruadai |
| Perustandupäivy | 2025 |
| Sijoittumine | |
| 61°53′05″ с. ш. 34°31′22″ в. д.GЯO | |
| Aloveh | Karjalan tazavaldu |
| Linnu | Pin’guba-kohtu |
 | |
Etnopuusto "Varion tulimägi" (ven. Этнопарк «Вулкан Варио») on etnopuusto Karjalan tazavallan Onieganrannikon piiris Jalgora-mäil. On perustettu vuvvennu 2025.
Histourii
Etnopuuston virrallizet avuajazet oldih 22. kezäkuudu vuvvennu 2025[1].
Etnopuuston johtai Sergei Jegorov sanelou, ku sen perustandan idei rodih petties ligakuul vuvvennu 2024, konzu lähäl olijan mägihiihtokeskuksen johtai kučui händy kävelemäh da ozutti endizen tulimäin paltieloi.
Etnopuustuo ruvettih nostamah talvel, a vuvven 2025 oraskuun lopukse se jo ruadoi testiiruičendan muvvos[2].
Perustamizen pohjakse rodih runo- da prouzumuvvos, Kalevala-eeposan runoperindölöin mugah kirjutettu tarin tulimäis. Sen kirjuttajannu on Sergei Jegorov.
... Hyväntahtozen tiedoiniekan Ottuavaldun Muan luadimizes, kus kai elävy on toine toizenke da ymbäri olijan luonnonke garmounies. Ga yhtel aigua Muale tulou vihažu tiedoiniekku Musta-Lordi oman sviitanke, muanittajen uinottau da vangiččou tulimägeh Ottuavaldun da hänen abuniekat. Karhu-šamanan avul Muailmu andau Ottuavaldule jumalan vägilöi da häi rodieu Jumalakse! Ottuavaldu piäzöy vangičuksespäi da pellastau Muailman pahuos. Jälles omien abuniekkoin kel häi suau järilleh Muale rauhan da oigeimugažuon, luadiu Muan vie kaunehembakse da vägevembäkse...Sergei Jegorov, Varion tulimägi -etnopuuston virralline verkosivusto[3].
Yleistiijot
Varion tulimägi -etnopuusto on ulgomuzeinnu.
Mägi, kudamal se on, on sammunuh tulimägi, kus suau nähtä harvinazii geolougizii kerrostumii[4]. Etnopuusto on yhtehizes ruavos Ven’an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Geolougien instituutanke, tiedomiehet kerätäh da tutkitah tiedoloi tulimäis, Karjalan hyödykaivandahizis da geolougies[2].
Puustos on luajittu maršruuttu, kudaman piduhus on 720 metrii[2]. Sidä myöte on azetettu erilazet instal’aciet tulimäin histouries da legendan personuažois. Dekoracieloin luadijannu on taidoilii Natalja Kisel’ova[2]. Matkas suau azettua huogavumah huogavokohtih da kaččuo ymbäristyö panoruamulavalpäi mäinpiäs[3].
Tulla etnopuustoh suau lipun ostettuu, järjestetäh sežo joukkoekskursieloi viettelijänke[3]. Ollah omat alendukset eri rahvasjoukkoloih niškoi. Ilmai etnopuustoh voijah tulla lapset, kudamil on vähembä viitty vuottu da viizivuodehizetgi, orboilapset, niistiilapset da 1. joukon niistiet (yhtes heijänke tulluon ristikanzanke), Onieganrannikon piirin Järventagazen kyläkunnas elämäh registriiruitut, Suuren Ižänmuallizen voinan da bojutoimiloin veteruanat da ozanottajat.
Puusto ruadau joga päiviä.
Sijoittumine
Etnopuusto on 20 kilometrin piäs Petroskoispäi. Puuttuo sinne voibi yhteiskunnallizel da omal transportal. Petroskoin avtoazemaspäi kävyy avtoubussu, kudamal pidäy ajua ven. СНТ «Холостяк»-azetuskohtassah da sit astuo kaksi kilometrii jallai.
Infrastruktuuru
Etnopuustos, tulimäinharjas, ruadau panoruamukoufeilu, a mäin tyves, ihan maršruutan lopus, on restoruanu[3].
Legendu tulimäis on ozutettu erilazis instal’acielois
Etnopuuston kačondulava
Etnopuustos on kävelytiehytty da huogavokohtua
Etnopuusto tuttavuttau kävyjii Karjalan geolougieh
Huomavukset
- ↑ В Карелии открылся уникальный этнопарк «Вулкан Варио» (рус.). stolicaonego.ru (15. heinykuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 23. ligakuudu 2025.
- ↑ 1 2 3 4 Margarita Pehkonen. Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan (suo.). Oma Media (2. heinykuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 23. ligakuudu 2025.
- ↑ 1 2 3 4 Краткая легенда и герои (рус.). vvario.ru. Kačondan päivymiäry: 23. ligakuudu 2025.
- ↑ В Карелии открылся уникальный этнопарк «Вулкан Варио» (рус.). karel.mk.ru. Kačondan päivymiäry: 23. ligakuudu 2025.