Anuksen gubernien miehien gimnuazii

Anuksen gubernien miehien gimnuazii
On perustettu	vuvvennu 1786
Tiippu	škola da arhitektuuran mustomerki[d]
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Ven'an Federacien kanzoin kul'tuuruperindön objektat № 101410181200006

Anuksen gubernien miehien gimnuazii (ven. Оло́нецкая губе́рнская мужска́я гимна́зия) on kaiken rahvahan keskiopastuslaitos Petroskoil, Anuksen gubernii.

Histourii

Nellän kluasan gimnuazii perustettih 24. syvyskuudu vuvvennu 1808 hyväksytyn vuvvennu 1804 "Opastuslaitoksien peruskirjan" perustehel vuvvennu 1786 perustetun Anuksen Rahvahan opiston pohjal: kahtele kluasale (4. da 3.) annettih Anuksen gubernien gimnuazii -nimi, а kaksi muudu (1. da 2.) roittih Petroskoin piiriopistokse; gimnuazien enzimäzes kluasas oli 11 opastujua, toizes — 7 opastujua.

Gimnuazien pruazniekkuavuajazet piettih 11. syvyskuudu vuvvennu 1811(toizien lähtehien mugah — 15. ligakuudu vuvvennu 1811), vaste kolmen ruadovuvven mendyy. Gimnuazien avuajazih tuli akadiemiekku P’otr Dmitrijevič Lodii, tavalline professoru, kudamua työndi ezittäjäkse opistoloin piähallindo.

Gimnuazii kuului Piiterin opastuspiirih da gubermien ližäkse oli piirin akadiemizen johtokunnan alazennu. Se toimi valdivon kassuvaroin da maksuloin opastukses vuoh. Suurin oza gimnuazien opastujis oldih dvor’uanoin da paikallizien piirilaitoksien virgumiehien lapset. Opastus gimnuazies algai, konzu lapsil jo oli 10 vuottu igiä.

Gimnuazien taloi oli Petroskoil Kirikkölagevol (nygöine Kirovan lagevo).

Gumnuazies järjestettih opastuikirjasto, kudaman varastos vuvvennu 1808 oli 293 nimie 657 kniigukappalehes; vuvvennu 1858—1409 nimie 2925 kniigukappalehes; vuvven 1900 mennes — enämbi 7000 kniigua.

Ižänmuallizen vuvven 1812 voinan aigua Piiterispäi Petroskoile evakuacieh tuli silloine Piäpedagouguinstituuttu, sen opastajat piettih urokkoi gimnuazies. Enne järilleh lähtendiä Piiterih instituuttu lahjoitti gimnuaziele opastuskniigua da laitehtu: mikroskoupan, sähkökonehen da äijy midä muudugi.

Vuvvennu 1832 gimnuazii muutettih seiččiekluassahizekse, vuvvennu 1865 — klassiellizekse yhten muinazen kielen opastundanke (latinan kieli), vuvvennu 1871 — klassiellizekse kahten muinazen kielen opastundanke (latinan da muinasgriekan kielet). Samah aigah avattih valmistuskursu da kaheksas kluassu. Gimnuazien loppenuot suadih luvan da oigevuksen pyrgevyö opastumah yliopistoloih.

Gimnuazien opastujan päivykirju

Gimnuazies opastettih Jumalan sanua (zakonua), matemuatiekkua, fiiziekkua, muantieduo, histouriedu, kielioppii, kirjalližuttu, lougiekkua, germuanien, francien, latinan da griekan kieldy. XX vuozisuan allus opastusprogrammah ližättih oigevustiedo-, filosoufii- da kosmogruafii- opastusainehet.

25. kezäkuudu vuvvennu 1858 Petroskoidu da gubernien gimnuaziedu kävyi kaččomah imperuattoru Aleksandru II, yhtes hänenke oldih dvoran ministru gruafu Vladimir Adlerberg, žandarmujoukkoloin piälikkö kniäzi Vasilii Dolgorukov da muudu hengie hänen Imperuattoruseuras. 14. kezäkuudu vuvvennu 1863 Petroskoile da gubernien gimnuazieh kävyi Aleksandru II:n poigah Nikolai Aleksandrovič gruafu Aleksandr Stroganovan da dvoraseuran rahvahienke. 26. kezäkuudu vuvvennu 1870 gubernien gimnuazies oli Suuri kniäzi Aleksei Aleksandrovič, yhtes hänenke oli generualu-adjutantu Konstantin Posjet da hänen seuran muut henget.

1. elokuudu vuvvennu 1895 muijälpäi tulluzih opastujih niškoi avattih yhteseländykodi. Se sijoitui täh tarkoitukseh ostetus kaksikerroksizes kivitalois gimnuazien lähäl Gost’upihan vastalpäi (J. G. Aleksejevan kodi). Yhteseländykois ruattih liäkäri, keittäi, sovanombelii, kylynlämmittäi da kylvettäi, sobienpezii da pihanpyhkii-taloimies.

Vuvvennu 1896 gimnuazien piärakenduksen huruah puoleh nostettih ulgohuonus gimnuazien kodikirikön sojoittamizekse. Kirikön projektan valmisti gubernien arhitektoru M. P. Kalitovič. Sväti kirikön Pyhän Aleksandru Nevskoin nimeh 22. syvyskuudu vuvvennu 1896 Anuksen da Petroskoin jepiskoppu Pavel (Dobrohotov).

Vuvvennu 1808 opastujien lugumiäry oli 18 hengie, vuvvennu 1850 — 60, vuvvennu 1900—219, vuvven 1914 pakkaskuun 1. päivän tiedoloin mugah — 353 opastujua.

Vuvves 1808 vuodessah 1902 gimnuazies opastui 9824 hengie, niilöis gimnuaizen tävves kursas läbi piäzi vähembi 4 % — 397 hengie.

Vuvvennu 1901 gimnuazies perustettih Anuksen endizen gubernuattoran Mihail Denisovič Demidovan nimine stipendii.

Vuvvennu 1908 gimnuazien merkivuvven kunnivokse sille annettih Aleksandru I:n nimi — Anuksen miehien Blahoslovittu imperuattoru Aleksandran gimnuazii .

Heinykuun 1. päivänny vuvvennu 1918 sen nimi muutettih Petroskoin linnan ruadajien da muanrudajien III astien školakse (keskiškola), 15. ligakuudu vuvvennu 1918 — Petroskoin linnan enzimäzekse II astien školakse, 28. ligakuudu vuvvennu 1918 — Petroskoin enzimäzekse II astien nevvostoškolakse.

Rakenduksen histourii

Vuvvennu 1788 zavodittih nostua rahvahan opiston kivitaloidu da 21. sulakuudu vuvvennu 1790 se avattih pruazniekkupivos. Sillozel aijal taloi oli suurin rakendus Petroskoil. Vuvvennu 1796 opisto siirrettih toizeh kohtah, а taloih tuldih gubernien laitokset. Vuvvennu 1802 talois sytyi tulipalo, taloi kogonah suadih kundoh vaste vuvvennu 1810. Kunnostusruadoloin jälgeh sit avattih gubernien miehien gumnuazii.

Ligakuun vallankumovuksen jällel talois oldih kazarmu, "Ruavon dvorču", "Pionieroin dvorču". Vuvves 1947 vuodessah 1959 talois oli Karjal-Suomelaizen socialistizen nevvostotazavallan Karjalan tazavallan kanzalline kirjasto. Vuvves 1960 talois toimittih Karjalan socialistizen nevvostotazavallan Karjalan tazavallan taidomuzei (sen oigies puoles) da Petroskoin kul’tuurukazvatusopisto (sen huruas puoles). Vuvvennu 1982 taloi oli kogonah siirretty Karjalan socialistizen nevvostotazavallan Taidomuzeile.

Vuvvennu 2001 talois piettih kunnostusruavot.

Gimnuazien kuulužat opastujat

Gimnuazien loppenuzis rodih kuulužua: runoilii A. A. Krilov (1813), professoru A. I. Čivilev (1824), etnogruaffu V. A. Daškov, rahvahan opastusalan ruadai A. S. Voronov, Petroskoin linnan piälikkö J. P. Deihman (1840), kirjuttai-kodialovehtutkii K. M. Petrov (1855), taidoilii V. D. Polenov (1863), arhitektoru A. N. Iossa (1867?), varagubernuattoru A. A. Nuramskoi, Valdivollizeh Duumah kuului M. M. Kirjanov, nevvostolaine valdivomies da poliitiekku V. M. Kudžijev, liečetiijon professoru Omar Alijevič Bairaševskoi (1892, parahien tuloksienke), tiedomies-geolougu V. M. Timofejev (1903), vallankumovusmies, nevvostolaine valdivomies da poliitiekku A. A. Kop’atkevič, tervehyönhoidoalan ruadai M. N. Zavodovskii, plakuattoin taidoilii M. V. Ušakov-Poskočin.

Gimnuazies opastuttih: runoilii V. G. Benediktov (1817—1821), professoru F. F. Fortunatov, ozuttelii N. N. Hodotov, kauppumies G. J. Pimenov, tiedomies-geolougu P. P. Dorošin, generualu P. E. Vil’čevskii, metropoliittu Grigorii (Čukov), V. I. Karlgof, taijon suojelii N. A. Bazegskii.

Gimnuazien johtajat da opastajat

Johtajat

• 1802—1804: P’otr Aleksandrovič Ušakov, gubernien sekretari;
• 1804—1806: Art’om Jegorovič Krilov, suvvon nevvoi;
• 1807—1813: Nikolai Pertrovič Ušakov, suvvon nevvoi;
• 1814—1828: Stepan Aleksandrovič Bašinskii, valdivonevvoi, kriminualupaluatan johtai;
• 1828—1845: Mihail Ivanovič Troickii, valdivonevvoi;
• 1845—1847: Vasilii Vasiljevič Džakson, valdivonevvoi;
• 1847—1849: Vikentii Vasiljevič Ignatovič, valdivonevvoi;
• 1849—1852: Aleksandr Ivanovič Iordan, valdivonevvoi;
• 1852—1864: F’odor Nikolajevič Fortunatov, valdivonevvoi;
• 01.07.1864 — 24.06.1890: Vladimir Nikolajevič Jeleckii, täyzivaldivonevvoi
• 1.7.1890 — ?: Sergei Gerasimovič Okun’kov;
• 01.02.1897 — 1905?: Ivan Mihailovič Diomidov;
• 21.07.1906 — 1917: Edmund-David Iosifovič Jurša;

Opastajat

• Ivan Iljič Anciferov (vuvves 1824), latinan, griekan kieli;
• Adol’f Karlovič Bergman, liečetiijon douhturi, gimnuazien liäkäri;
• Karl F’odorovič Bergštresser (vuvves 1831, germuanien kielen opastai);
• Vladimir Aleksandrovič Bogdanov, ven’an kieli, kirjalližus;
• Aleksandr Kondratjevič Burcev (vuvves 1902), lougiekku, psiholougii;
• A. F. Borzinskii (1862—1867; histourii, muantiedo);
• Pavel Timofejevič Vinogradov, ven’an kieli, kirjalližus;
• Karl Ivanovič G’unter, germuanien kieli;
• Aleksei Mihailovič Danilevskii, kirjalližus;
• F’odor Ivanovič Doze (1852—1857, ven’an kirjalližuon opastai);
• Nikolai L’vovič D’ulevjo (1876—1882), francien kieli;
• Aleksandr Fedotovič Kirikov, vuvvennu 1918 sežo gimnuazien opastajien nevvoston johtai;
• Vladimir Mihailovič Koposov (vuvves 1828), matemuatiekku, fiiziekku;
• Ivan Dmitrijevič Lavrov (1878—1907), oigevustiijon opastai, (1896—1907), gimnuazien kirikön vahnin kliriekku;
• Aleksandr Anisimovič Lastočkin (1838—1855, latinan kielen opastai);
• Pavel Fedotovič Lebedev (vuvves 1862), latinan, griekan kieli;
• Ivan Dmitrijevič Lomanskii, arifmietiekku da toizet opastusainehet;
• P. А. Lopatinskii;
• Tihon Rodionovič Milovidov (1878—1907), piirustus, čomahkirjuttamine;
• Vasilii Ivanovič Modestov;
• Erast Aleksejevič Mudrov (matemuatiekku da fiiziekku);
• Konstantin Femistoklovič Neilisov (latinan kieli);
• Stanislav L’udvigovič Novakovskii (1866—1888), latinan kieli;
• Dmitrii Vasiljevič Ostrovskii (Jumalan Sanan opastai);
• Valentin Mihailovič Parf’onov (1911—1918), matemuatiekku;
• Konsatantin Mihailovič Petrov (vuvves 1861), van’an kieli;
• protopappi Antonii (Nečajev), oigevustiijon opastai;
• Pavel Nikolajevič Ribnikov;
• Ivan Abramovič Smirnov (1873—1897), histourii, muantiedo;
• Ivan Nikitič Suhanov, latinan kieli;
• Mihail Ivanovič Troickii (1810—1828), matemuatiekku, fiiziekku, lougiekku;
• Ivan Petrovič Hruščov, kirjalližuon opastai;
• F’odor F’odorovič Čudinov, muinazet kielet, gimnuazien horan johtai;
• Edmund-David Iosifovič Jurša (latinan da griekan kieli);
• Ivan F’odorovič Jakonovskii (1808—1825), filosoufii-, poliitiekku- da kaunehustiijot.

Huomavukset

Kirjalližus

• Фортунатов Ф. Н. Историческая записка о пятидесятилетии Олонецкой гимназии / составил Ф. Фортунатов.. — СПб.: в Типографии Императорской академии наук, 1858. — 22 с.
• Петров К. М. Олонецкая гимназия с 1808 по 1831 год. Материалы для истории учеб. заведений Министерства народного просвещения. — СПб.: изд. В. С. Балашева, 1874. — 22 с.
• Карелия: энциклопедия: в 3 т / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: «ПетроПресс», 2009. — Т. 2. — 464 с. — ISBN 978-5-8430-0125-4.
• Ламанский И. Д. Олонецкая гимназия: Историческая записка // Памятная книжка Олонецкой губернии на 1902 год.. — 1902.
• Гуркина Н. К. Интеллигенция Европейского Севера России в конце XIX — начале XX / гл. ред. А. Ф. Титов. — СПб., 1998.
• «Дом на площади»: сборник статей / Составители Е. Г. Зарина,Пашков А. М.. — Петрозаводск, 2000. — 63 с. — ISBN 5-85039-132-0.

Linkat

• От гимназии до музея
• Из очерка члена Олонецкого губернского статистического комитета Д. В. Островского об открытии гимназии в Петрозаводске
• Экслибрисы Arhiivukoupii 26 syvyskuudu 2013 Wayback Machine
• Выпускники Олонецкой гимназии. 1811—1870 Arhiivukoupii 21 pakkaskuudu 2013 Wayback Machine
• Отчёт о состоянии Олонецкой губернской гимназии в г. Петрозаводске за 1886-87 учебный год Arhiivukoupii 21 oraskuudu 2013 Wayback Machine
• Олонецкая губернская гимназия (к 200-летию со дня образования) Arhiivukoupii 17 sulakuudu 2017 Wayback Machine