Karjalan sildu

Karjalan sildu
61°42′04″ с. ш. 30°41′06″ в. д.
Käyttöala	avtosildu, kävelijöin sildu
Menöy poikki	Vakkolahti
Sijoittumine	Sordavalu
Rakendeh
Rakendehen luadu	raudubetonahine
Aineh	raudubeton, graniittu
Prol'otoin lugu	7
Yhtehine piduhus	220 metrii
Sillan levevys	11 metrii
Käyttö
Avuandu	1932
Salbuandu rekonstrukciele	1941—1943, 1974, 2011—2012
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Karjalan sildu (ven. Карельский мост, suom. Karjalan silta, sežo suom. Vakkolahden silta, Vakkosalmen silta) on sildu Sordavalan linnas Vakkolahtes poikki. Sildu on Karjalan uuličal da yhtistäy linnan kaksi ozua, kudamii jagau Läppäjärven Vakkolahti (Luadogan järven Sordavalan lahten oza).

Karjalan sillan suves on valgamo, kudamaspäi lähtöy laivua Valamoile, päivännouzučuras sillaspäi on avtoazemu.

Histourii

Karjalan sildu Raatihuoneenkatu-uuličalpäi kaččojes, vuozi 1934.

Sildu on nostettu vuozinnu 1931-1932 Kopengagenan Christiani & Nielsen-inženierulatoksen projektan mugah. Varua sen nostamizeh andoi A. Nissizen fondu, kudaman piälikönny oli tundiettu sordavalalaine, Pohjas-Luadogan höyrylaivaston vuitinomistajien joukkoh kuului, municipualunevvoi Kalle Nissinen.

Sillan kuuzi tugipačastu azetettih "Serdobolin luaduzen" harmuan graniitan bloukkoin 12 riädyh, graniittua suadih Riekkalansuarel, Nukuttalahten louhimolois. Tädä graniittua käytettih, ku sil ollah ylen hyvät fiiziekku-mehuanizet ominažukset: se on luja, pakkazii kestäi, sidä myöte suau vediä suurii gruuzuloi. Sildua nostettih pohjazen da suvizen randupihan arhitektuuran huomavoh ottajen, net sežo on piälystetty paikallizel luonnon kivel.

17. ligakuudu vuvvennu 1931 Luadogu-lehtes ilmoitettih kilvan parahas sillan nimes, pättävän nimen keksijäle uskaldettih literatuurupalkindo. Nenga sildu sai Karjalan sildu -nimen (ven. Карельский мост, suom. Karjalan silta), sendäh ku jatkoi Karjalan uuličan. Palkindon — 80 markua — sai M. Raatikainen Alatuspäi.

Sillan nostandu loppiettih vuvvennu 1932, linnan 300-vuozipäivän piendypäivinny. Vuozipäivypidoloin aigah oldihgi sillan avuajazet, niilöih otti ozua Suomen piämies Per Edvind Svinhuvud. Sil aigua se oli Suomen pitkin sildu.

Heinykuul vuvvennu 1941, konzu nevvostolazet saldatat myöstyttih da sytyi voinu, miinoinazettajat pandih miinua Karjalan sillale, ga oli räjähytetty vaiku sillan pohjaine oza.

• 
• 
• 

Elokuul vuvvennu 1941 Suomi uvvessah rubei halliččemah linnas. Vuvvennu 1943 suomelazet inženierat suadih sillan endizeh kundoh. Sen jälles, kui 19. syvyskuudu vuvvennu 1944 allekirjuttih rauhusobimus da loppih voinu, Sordavalu uvvessah rubei kuulumah Nevvostoliittoh, hos ei olluh valloitettu nevvostolazil saldatoil. Syvyskuul vuvvennu 1944 oli toine suomelazen rahvahan evakko Sordavalaspäi. Suomelazet saldatat lähtijes ei räjähytetty Karjalan sildua, kudai sil aigua jo oli linnan simvolannu.

Vuvvennu 1974 vahnennuttu Karjalan sildua kohendettih I. M. Kotovan briguadan motorakendajat Leningradan motojunas № 428 da Petroskoin Grenad'ori-rakendusjoukon studentat.

Karjalan sildu. Sulakuul vuvvennu 2013.

Talvikuul vuvvennu 2011 sildu salvattih piärekonstrukciele. Linnan kaksi ozua sikse aigua yhtistettih väliaigazel pengertiel raudutiedy pitkin, se piädykauti luajittih kävelijöih niškoi. Sillan rekonstrukcien tenderan sai Velikii Novgorodan ven. ОАО «Мостострой № 6»-laitoksen ozasto ven. Мостоотряд-75. Federuallizes b’udžietaspäi rekonstrukcieh annettih enämbi 300 miljonua rubl’ua. Kohendusruavot loppiettih talvikuul vuvvennu 2012 — 18. talvikuudu oldih sillan avuajazet.

Rakendeh

Karjalan sildua nostettih Sordavalan pohjazen da suvizen randupihan arhitektuuran huomavoh ottajen. Se on luajittu paikallizes graniitas. Sen levevys on 11 metrii, piduhus — 220 metrii.

Allus sildu oli piälystetty kivilöil, sit se asfal'tiiruittih.

Vuvven 2011-2012 rekonstrukcien jälles iäre otettih kačondugaldarit, kudamat čomendettih sildua da oldih sen omaluaduzennu ominažuksennu.

Huomavukset

Linkat

• Александр Изотов. Карельский мост (рус.). Kačondan päivymiäry: 11. elokuudu 2025.