Riekkalansuari

On otettu Рувики-späi
Riekkalansuari
Остров Риеккалансаари 20210706 111932.jpg
Ominažuot
Pinduala53,5 km²
Sijoittumine
61°40′ с. ш. 30°46′ в. д.GЯO
Mua
AlovehKarjalan tazavaldu
Ven'a
Красная точка
Riekkalansuari
Karjalan tazavaldu
Красная точка
Riekkalansuari
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Riekkalansuari (ven. Рие́ккаланса́ари, Рие́ккала)[1], (vahnu ven’aine nimi: Ригола; suom. Riekkalansaari on "griekan suari") on Luadogan suurimii suarii, se on sijoitunnuh järven suariston suariloin keskes suvipuoleh Sordavalan linnanspäi. Sordavalan linnanke sidä yhtistäy pontonsildu. Suarel on mondu Sordavalan linnukunnan eländysijua.

Histourii

Enzimästy kerdua suardu muanitah Vadjan viijendeksen  (ven.) (olo. vuvven 1500 verokirjas, kudamas sanotah Pyhän Miikulan kirikös — Miikulan Serdobol’an kirikkömuan keskukses Korelan piiris, sego Papin rannan (ven. Попов Берег) (tovennägösty se oli papin taloi) da Rigol’an (Riekkalan) eländypaikois[2]. Suari saigi nimen tämän kirikön mugah, suom. Riekkalansaari-paikannimelhäi on suomenkieline karjalaine nimi, kudai merkičči "Griekkalastu (libo pravosluavistu) suardu" (XV vuozisadassah Ven'an pravosluavine kirikkö oli oza Konstantinopolin pravosluavistu kirikkyö). Kirikön nostanduaijakse arbaillah XIII vuozisadua, konzu Korelen muat  (ven.) (olo. siirryttih Novgorodan vaikutuksen piirih. Paikkugi ei roinnuh petties — juuri täl kohtua Kokkolanjoven suuspäi lähti karjalazien igivahnu kauppumatku Keski-Suomen järvii da jogiloi myö Pohjanlahtele da Vienanmerele, bohatoile mualoile, mit kuulutah arvokkahil nahkoil[3]. Suaren kylii jällel vie muanitah Ruočin rahvahanluguhpanokirjois, sanakse, vuvven 1590 verotaloloin luvettelus omal karjalankielizel nimel karj. Papilan randa on pandu Papin randu[2], yhtes sen eläjienke 13 taloidu, sinnegi on pandu merkile Riekkala-kohtu, Pyhän Miikulan Serdobol’an kirikkömuan suurin eländypaikku, kudamas eli rahvastu 30 talois[4]. Ruočin kuningaskunnan vallan vuozinnu Pyhän Miikulan puuhine kirikkö säilyi ainavonnu pravosluavizennu kirikönny Sordavalan linnan lähäl. Luadogan pohjasrannikon mualoin Ven’ale kiännyttämizen jälgeh kirikkyö kunnostettih moneh kerdah, vuvvennu 1904 se liitettih Sordavalan Pedrun da Puavilan kirikköh. Vuvvennu 1993 Riekkalan (ven. Krasnaja Gorka)-pos’olkan alovehel olii kirikkö annettih Valamoin manasterile, se kohendettih da svätittih käytettäväkse, nygöi sie pietäh kirikkösluužbii[5].

Fiiziekan da muantiijon ominažukset

Sijoittumine da muanpinnan muvvostumine

Suaren piduhus on 12 kilometrii, levevys — 1,5 mertis 6 kilometrissäh. Pinduala on 53,5 nellikkökilometrii. Suari on kehitynnyh muinazis mägikivilajilois, kuduat roittih 1,7-1,8 miljardua vuottu tagaperin meren kiviragolois, jäyhtynyös magmas da tulimägilöin purgavumizen tuottehis (gneisois, slancu-, hiekkukivilös da araniitois). Suaren muapindu ollah korgiet kallivot kallivonotkoloinneh, suuret tazangot kazvoitunnuzien kyndömualoinneh da niittylöinneh, suo-ojandehet. Suaren päivännouzupuolen peräoza kuuluu Luadogan kallivosuaret -kanzallizeh puustoh[6]. Mannerrannikos suardu eroitetah Uitto- da Vorssunsalmet, kudamien kauti suau piästä koillizes Sordavalan linnah. Riekkalansuaren pohjasozua pestäh Hiidensellän lahten viet. Päivännouzupuoles Tulolansuares da Orjatsuares suaren eroittau Honkasalonsellän syvä salmi. Lounahas on Markatsimasalmi, kudai matkuau Sordavalah suvespäi[7].

Kazvi- da elättimuailmat

Suarel kazvetah havvu- da lehtimečät, on harvinastu kazvilajii, kuduat ollah pandu Ruskieh kniigah. Sen mečis eläy hukkua, jänöidy, hirvie, kondiedu, reboidu da muudu elättii. Suarel pezoitutah äijät linnut, harvinazetgi, moizet gu kalahaukku da merikotku  (ven.) (olo.. Riekkalansuaren rannikkoviet ollah kalakkahat, sie on siigua, lohtu, torpua da muudu kalalajii[8].

Ilmasto

Suaren ilmasto on lauhkei. Talvikuuloin keskimiäräine lämbötila on 10 gruadussissah pakkastu, kevätkuus — 0 gruadussii, kezäl — 21 gruadussissah lämmiä. Keskimiäräine vihmumiäry on läs 475 mm vuvves, enin vihmuu syvyskuus (emämbiä 55 mm). Luadogan viet vaikutetah aiguaijoin n’apakkoloin tuulien roindah, kuduat ollah yhtenjyttymät merituulienke. Yhtelläh ilmasto voi olla poikkevuksellinegi Arktiekan alovehen lähälolendan periä[9][10].

Eläjät

Suarel ollah Sordavalan linnukunnan eländysijat Riekkala (ven. Красная Горка), Lamberg, Ojavoinen, Tokkarlahti, Rantue, Zarečje, Nukuttalahti. Niilöin eläjien lugumiäry 1. talvikuun vuvven 2013 tiedoloin mugah oli 325 hengie[11]. Vuvven 2020 tiedoloin mugah pos’olkoin eläjien lugumiäry oli läs 300 hengie, da vie läs 700 hengie kävyy kezän aigua mökkilöile.

Transportu da huoldo

Suari on yhtistetty Sordavalan linnanke pontonsillal, sil on rajoitettu gruuzuloin viendy painon mugah da läbimeno. Iče suarel on levei muadoroguverkosto, kudai turvuau eländysijoin välisty yhtevytty, ga äijis kohtis nämmien dorogoin kundo on paha. Suaren peräh on parembi piästä vezimatkua myö. Suarele suajah sähkyö sillan alovehen lähäl menijän liinien kauti, ga jälgiaijoil sidägi ei tävvy. Ei ole keskusvezibutkijohtuo, eigo vienviendy- da juandusistiemua[12].

Nähtävykset

  • Pyhän Čuudoloinluadijan Miikulan kirikkö, kudai kuuluu Valamoin manasterile[13];
  • Histourii-kul’tuurine Luadogan valgei -keskus[14];
  • Ojavozen-pos’olkalluo on suurin sorvaliitan olendupaikku, sorvaliittu on tulimäin alguperäine kivi;
  • Suaren luonnonnähtävykset ollah kolme mägie — Riuttavuori, Salo-kallio da Vorsunmäki[6].

Festivualit, kilbailut, sportu

  • Kezän "Čuajun festivuali";
  • Jogavuodehine "Kylylöin festivuali";
  • Boulinguottelut;
  • Kilbailut suarelazien keskes "Paras kodi da piha, kezämökki, usad’bu da koditalovus"[15].

Gallerei

  • Nägö Riuttavuores painetunnu suomelazeh bumuagudengah, vuozi 1878.

    Nägö Riuttavuores painetunnu suomelazeh bumuagudengah, vuozi 1878.

  • Nägö Riuttavuori-mäis

    Nägö Riuttavuori-mäis

  • Riuttavuori -mägi

    Riuttavuori -mägi

Huomavukset

  1. ↑ Реестр наименований географических объектов на территорию Республики Карелия по состоянию на 31.10.2016
  2. ↑ 1 2 О происхождении нескольких карельских названий//Сайт посёлка Хелюля. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu 9. kevätkuudu 2011
  3. ↑ Петров И. В., Петрова М. И. Водные пути древних карел. // Сортавальский исторический сборник. Вып. 1. : Сб. — Петрозаводск: Изд-во Петрозав. гос. ун-та, 1993.
  4. ↑ Список податных домов 1590//Сайт посёлка Хелюля. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu 7. tuhukuudu 2011
  5. ↑ Краткая история Свято-Никольской церкви (рус.). valaam.ru. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu 27. elokuudu 2011
  6. ↑ 1 2 Риеккалансаари (Греческий остров) (рус.). parkladoga.ru (20. talvikuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  7. ↑ Лоция Ладожского озера (рус.). rivermaps.ru. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu 21. kylmykuudu 2020
  8. ↑ Жемчужина Ладоги - остров Риеккалансуари (рус.). botiktur.ru. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  9. ↑ Климат Карелии (рус.). сайт Карелов мир. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  10. ↑ Сортавальский район. Карелия 2000 — Русский север. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  11. ↑ Численность населения в разрезе сельских населенных пунктов по состоянию на 1 января 2013г. (рус.). Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  12. ↑ Остров Риеккалансаари//Инфраструктурная обеспеченность туристской зоны. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 13. pakkaskuudu 2017
  13. ↑ Никольская церковь Сердобольского погоста на острове Риеккалансаари (рус.). Исторический багаж. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  14. ↑ Рериховская Карелия (рус.). vk.com. Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.
  15. ↑ «Греческий остров» и жизнь островитян (рус.). Вести Приладожья (22. tuhukuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Riekkalansuari&oldid=126361696"