Kronid Gogolev

On otettu Рувики-späi
Kronid Gogolev
Kronid Gogolev 1976.jpg
Roindunimi Kronid Aleksandrovič Gogolev
Roindupäivy 13. heinykuudu 1926(1926-07-13)
Roindupaikku Prutskoje-kylä, Starorusskii ujezdu, Novgorodan gubernii, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Kuolendupäivy 10. sulakuudu 2013(2013-04-10) (86 vuottu)
Kuolendupaikku
Mua
Žanru puunleikkavus
Opastus
Palkindot
Орден «За заслуги перед Отечеством» 4-й степени Орден Дружбы Орден Отечественной войны II степени Орден «Знак Почёта»
Медаль «За отвагу» (СССР) — 1944 Медаль «За отвагу» (СССР) — 1945 SU Medal For the Capture of Koenigsberg ribbon.svg Медаль «За победу над Германией в Великой Отечественной войне 1941—1945 гг.»
Daniil-2.svg Daniil-3.svg
Arvonimet
Народный художник Российской Федерации Honored Cultural Worker of the RSFSR.jpg ПочётныйГражданинКарелии.png
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа
Ulgopuolizet kuvat
K. A. Gogolev
«"Venehet"
"Stolan tagan"
"Vestokuva"
"Staruuhu Lauhi"
Persounalline ozutteluzualu

Kronid Aleksandrovič Gogolev (13. heinykuudu 1926, Prutskoje-kylä, Novgorodan gubernii — 10. sulakuudu 2013, Sordavalu, Karjalan tazavaldu) on Nevvostoliiton da Ven'an taidoilii, taidomualuaju. On Ven'an Federacien rahvahan taidoilii (1996), Ven'an federacien valdivollizen palkindon laureattu, Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan (1976) da Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan (1972) kul'tuurualan arvostettu ruadai[1].

Eloskerdu

Oli roinnuhes papin perehes.

Vuvvennu 1941 loppi seiččemenkluasan školan. Kuuzitostuvuodizennu puutui frontale, vojuičči kaiken Suuren Ižänmuallizen voinan, oli demobilizuittu vuvvennu 1950[2].

Vuozinnu 1953—1957 opastui Leningruadan taidogruafiekan pedagouguopistos, kudaman loppiettuu ajoi kučun mugah Karjalah Kiestinkih. Vuvves 1961 ruadoi piirustuksen opastajannu Sordavalan lapsien taidoškolas. Vuvvennu 1966 Kronid Gogolev zaočno loppi Gercenan nimizen yliopiston taidogruafiekan tiedokunnan.

Sordavalas taidoilii enzikerdua kiändyi puunleikkavukseh da se terväh rodih hänen luomisruavon piäalakse.

Vuvvennu 1985 Kronid Gogolevua otettih Karjalan taidoilijoin liittoh.

Vuvvennu 1989 Sordavalas avattih taidoilijan ruadoloin persounalline ozutteluzualu.

K. A. Gogolevan ruavot ollah ruokos Dekoratiivukäytöndöllizen taijon muzeis Moskovas, Politehnizes muzeis, Piiterin etnogruafizes muzeis, muzeis Valamoi-suarel, yksittyzis keräilemis Yhtysvallois, Japounies, Germuanies, Suomes, Ruočis. Taidoilijan tevoksii on Vladimir Putinan, Boris Jel'cinan perehen, Anatolii Čubaisan da toizien Ven'an da ulgomualoin tundiettuloin ristikanzoin keräilemis.

Kuoli 10. sulakuudu vuvvennu 2013 Sortvalan linnas.

Luomisruado

Kronid Gogolev on monien mualavuksien, puuhizien vestokuvien luadijannu, ga suuren tunnustuksen da kuulužuon häi on suannuh puun koholeikkavukses.

Tavan mugah leikkavuskuvii taidoilii luadi piädykauti sih niškoi varustetus niilavval, monoliittutehniekas, käyttämättäh kleittylöi ozii. Suuren huomavon taidoilii kiinitti puun värin sävylöih, nimenomah tevoksis, kudamat on omistettu talviaijale.

Kronid Gogolevan ruavot on omistettu VVen'an pohjazele, Ven'an pohjazele luonnole, rahvahan eloksentavoile. Suarnus'užiettoin ližäkse taidoilijan tuotandos on tevoksii, kudamat on omistettu Sordavalale, Petroskoile, Valamoile, on Biblien mugah luajittuloi ruadoloigi (tevos "Tainaja Večer'a") da Kalevala-eeposan mugah luajittuloi kompozicieloi.

Arvonimet da palkindot

  • Medali "Rohkevuos" (1944)
  • Medali "Rohkevuos" (1945)
  • Germuanien voitos Suures Ižänmuallizes voinas vuozinnu 1941-1945 -medali (9. oraskuudu 1945)
  • Medali ”Königsbergan ottamizes” (9. kezäkuudu 1945)
  • Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan kul'tuurualan arvostettu ruadai (29. kezäkuudu 1972)
  • Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan kul'tuurualan arvostettu ruadai (29. syvyskuudu 1976)
  • Suuren Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki (11. kevätkuudu 1985)[3]
  • Znak Počota -kunnivomerki (22. elokuudu 1985)
  • Ven’an Taidoilijoin liiton ozanottai (vuvves 1985 — Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan)
  • Sordavalan linnan kunnivokanzalaine (8. heinykuudu 1996)
  • Ven’an Federacien rahvahan taidoilii (20. heinykuudu 1996) — suuris suavutuksis kuvailutaijon alal[4]
  • Pyhän kniäzin Daniil Moskovskoin III astien kunnivomerki (28. heinykuudu 1996)
  • Kareliana-palkindo (10. talvikuudu 1998)
  • Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine (5. heinykuudu 1999)
  • Ystävyön kunnivomerki (13. kevätkuudu 2002) – monivuodizes tuloksellizes ruavos kul’tuuran da taijon alal, suures panokses rahvahankeskizien ystävyön da yhteisruavon luajittamizes[5]
  • Pyhän kniäzin Daniil Moskovskoin II astien kunnivomerki (13. heinykuudu 2006)
  • Za zaslugi pered Otečestvom -IV astien kunnivomerki (14. tuhukuudu 2007) – suures panokses monikanzallizen ižänmuan kul'tuuran kehittämizeh da monivuodizes tuloksellizes ruavos)[6]
  • Suomen Puuseppämestarit-yhtistyksen kunnivojäsen

Musto

Sordavalas Kronid Gogolevan muzein seinale on azetettu mustolaudu[7].

Huomavukset

Kirjalližus

  • Кронид Гоголев. Каталог выставки. Петрозаводск, 1986
  • Кронид Гоголев: [Альбом] / Авт. текста Л. Барыкина. Петрозаводск, 2003
  • Судаков В. Кронид Гоголев // «Север». 2006. № 7—8.

Linkat