Pakkasukon roindupäivy

Pakkasukon roindupäivy
Pakkasukko da Lumineičoi Belovežskaja puščas (Valgoven'a)
Päivymiäry	18. kylmykuudu

Pakkasukon roindupäivy on pruazniekku, kudai on omistettu Pakkasukon roindupäiväle, sidä pietäh joga vuottu 18. kylmykuudu.

Histourii

Kaikile tutun Pakkasukon prototiippu oli olemas vie sluavilazes mifolougies: päivännouzun slavjuanat piettih pakkastu erähänny luonnon voimannu da sidä kuvattih täyzi-igäzenny harmaipiämiehenny, kudamua kučuttih talvekse, a kezäl ei annettu tulla, ku ei rikkos sualehii. Meile tutut ominažuot Pakkasukko suau XIX vuozisuan puolivälikse — silloi händy sanotah Pyhäkse Miikulakse, Treskunakse, Moroz Ivanovičakse, Moroz Jolkičakse, Morozkokse. Oman nimen Pakkasukko suau vaste XX vuozisuan allus, konzu rodieu Rastavan da Uvven Vuvven simvolakse. Vuvves 1929 Pakkasukko pravosluavizen pruazniekan ozannu on kielletty. Nevvostoliiton Pakkasukko uvvessah tulou pruazniekkah 1937 vuottu vaste — silloi talvitiedoiniekku hyvitteli lapsii Moskovan Nevvostoloin Talois. Uvvenvuvven pruazniekkoin perindöt säilytäh silloi, ga niilöis ei ole uskodollizii merkičyksii. Nygöi se on korgei kazvol kovaiänine harmaipardu died'oi ruskielois, valgielois, hobjazis libo sinizis turkilois turkisnahkanke. Pakkasukol keräl on lapsien suvaittavu huavo lahjoinke da kummalline keppi. Ajelou Pakkasukko regyös troikanke. Pakkasukol rodih sežo vunukkaine — Lumineičoi da omat ainavoluaduzet rezidenciet Ven'an eri linnois. Vuvvennu 1998 pandih alguh suuri projektu "Velikii Ust'ug — Pakkasukon roindumua", Voulogdan alovehen Velikii Ust'ug -linnas rodih Pakkasukon piälimäine rezidencii. Vuvvennu 2002 Suhona-joven rannal avattih kul'tuuruiloituskompleksu "Pakkasukon muatila". Alovehel on Pakkasukon taloi, puusepän ruadopaja da kai mehiläspezistö. Vuvvennu 2021 Pakkasukon roindupäiviä vaste Ven'an raududorogat -laitos työndi matkah enzimäzii erillizii Talvisuarnu-matkailujunii matkal Moskovu — Velikii Ust'ug — Kostroma — Moskovu. Juna lähti piälinnaspäi piätteniččän ehtäl da tuli järilleh pyhänpiän ehtäl.

Pakkasukon rezidencii Velikii Ust'ugas

On vaigei sanuo, äijygo vuottu toven on Pakkasukol — roindupäiviä pidäjes hänen igii ei mainita. Tiedoiniekkudied'oin roindupäivän piendyperindö rodih vuvvennu 2005 Velikii Ust'ugas. Sit aijas lähtijen pruazniekkua pietäh joga vuottu.

Kuvailu

Pakkasukon roindupäivän piendypäivy ei olluh petties vallittu. Pakkasukon roindumual, Velikii Ust'ugas, monivuodizien meteorolougizien tarkailuloin mugah 18. kylmykuudu jo lumi kattau muan da päivän keskimiäräine lämbötila on jo alembi nol'ua.

Pivot

Piäpruazniekkupivot mennäh Velikii Ust'ugas, talvitiedoiniekan roindupäivänny rubieu ruadamah erilline poštujuaššiekku, kunne suau lykätä kirjazii da hyvittelylöi, sidä ruaduo ylen äijäl suvaijah lapset da tulolazet matkailijat. Nygyaigaine Pakkasukko on harjavunnuh uuzihgi viestindytaboih: hänel on oma sähköpoštujuaššiekku, häi kirjuttau bloggoi da uudizii sociualuverkolois. Ruadau virrallinegi Pakkasukon kancel'uarien verkoresursu, kudaman kauti voibi työndiä hyvittelylöi. Joga vuottu roindupäiväkse Pakkasukole lahjoitetah uuzi turki, šuapku da alazet omaluaduzien kirjoinke. Sih ruuttah menöy läs 4 metrii kangastu, 5-6 metrii kaidua pletittyy lentua, ei vähembi 1,5 metrii turkisnahkua da tuhanzii struazoi. 18. kylmykuudu linnan piälagevol azetetah enzimäine kuuzi, sen sytyttäy Pakkasukko. Kaiken päivän aigua piärezidencies pietäh pruazniekkua, kižoi, muasteripajoi, lapsile juatah lahjoi. Pakkasukole omistettuloi pidoloi pietäh Ven'an monis linnois.

Kačo ližäkse

• Kremlin uvvenvuvven illačču

Huomavukset