Paraskovja Ivanova
| Paraskovja Prokopjevna Ivanova | |
|---|---|
| Roindupäivy | 5. elokuudu 1889 |
| Roindukohtu | Posuadan kylä, Vieljärven piiri |
| Kuolendupäivy | 1966 |
| Kuolendukohtu | Vieljärves |
| Toimindu | runonpajattai, suarnansanelii |
Paraskovja Prokopjevna Ivanova (5. elokuudu 1889 - 1966) on karjalaine runonpajattai da suarnansanelii, karjalan rahvahan perindölöin tiedäi da säilyttäi. Karjalan tazavallan Vieljärven kyläs runonpajattajan mustokse on azetettu mustolaudu.
Eloskerdu
Paraskovja Ivanova oli roinnuhes 5. elokuudu vuvvennu 1889 Vieljärven piiris Posuadan kyläs karjalazeh muanruadajan pereheh. Kylä oli Suomen da Ven'an rajua lähäl. Paraskovja Ivanovan vahnembat enne dai jälles vallankumovustu ruattih muadu. Aijoi, kuuzivuodizennu, Paraskovja Ivanova jäi orboikse. Tuatan kuoltuu kolme vuottu kačoi lapsii elokkahis perehis.
Kuuzitostuvuodizennu meni miehele Kolatselgäh. Ukko oli I Muailman voinal, jälles häi sluuži Ruskies Armies.
Paraskovja Ivanovan pereh meni kolhozah vuvvennu 1930. Vuozien 1930 allus tuldih elämäh Vieljärveh. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah oldih evakos Arhangelin alovehel N'andoman piirin Šultus-kyläs. Ukko kuoli sie vuvvennu 1943. Vuvvennu 1945 pereh tuli järilleh kodimuale - [[Vieljärvi|Vieljärveh].
Paraskovaja Ivanoval oli 14 lastu: 10 poigua da nelli tytärdy.
Paraskovja Ivanova kuoli syvystalvel vuvvennu 1966. On pandu muah Vieljärven kalmižimale.
Rahvahan perindöt
Paraskovja Ivanova oli kuulužu rahvahanrunohuon tiedäi, maltoi pajattua, sanella, hänel oli hyvä musto da hyvä pajonero. Häi opastui vahnoi karjalazii pajoloi muamas, tiedohussanoi – buabas da t'outas. Häi tiezi eeppizii pajoloi, itkuvirzilöi, tiedohussanoi. Maltoi sanella lyhyzii da pitkii suarnoi. Iče keksi uuzii pajoloi – armiehsuatanduvirzilöi, kudamil kaimai voinale ukkuo da poigii. Luadigi runon Jurii Gagarinas, konzu häi lendi kosmossah.
Karjalan rahvahanrunohuon keriäjät da tutkijat äijän kerdua käydih Paraskovja Ivanovalluo, hänes kirjutettu materjualu on ruokos Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan iäniteharhiivas. Tundiettu Suomen tutkii Pertti Virtaranta sežo kävyi hänellyö kirjuttamah rahvahanrunohuon materjualua.
Paraskovja Ivanovas kirjutetut pajot, suarnat da muu rahvahanrunohuon materjualu on painettu kniigoih: vuvvennu 1950 ilmah piästettyh Karjalazet eeppizet pajot -kogomukses, 1960-luvun lopus painettuh "Suvi-Karjalan karjalazih rahvahansuarnoih" da jälles ilmah piästettylöih "Vieljärven rahvahanrunohusperindöt" da kogomuksis "Anuksen Karjalan eeppizet pajot".
Musto
Vuvvennu 2014 Vieljärven kyläs Karjalan Kielen Koin rinnal kivele azetettih mustolaudu Paraskovja Ivanovan kunnivokse karjalan da ven'an kielel. Sit on kirjutettu: "Paraskovaja Ivanovale, Karajalan rahvahan perindölöin tiedäjäle da säilyttäjäle".
Vuozi 2021 oli sanottu Karjalan tazavallas Karjalazien runoloin vuvvekse. Tämän vuvven hantuzis Vieljärven kyläs piettih Paraskovja Ivanovale omistettu Tulin jo kurjaine naine... -mustelendupido.
Kirjalližus
- Ol'ga Ogneva. "Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil" // Oma Mua. — 2021. — Oraskuu (№ 19).
- Anuksen karjalazien eeppizet pajot / Рос. Акад. наук, Карел. науч. центр, Ин-т яз., лит. и истории ; сост., авт. вступ. ст., коммент. и пер. В. П. Миронова. - Петрозаводск : Периодика, 2006. - 446, [1] с. - Текст парал. карел., рус. - Указ.: с. 441-446. - ISBN 5-88170-150-X
- Миронова, В. П. Фольклорные традиции Ведлозерья / В. П. Миронова ; [ред. текстов Н. А. Синицкая ; рец. : Л. И. Иванова, О. Э. Горшкова] ; Институт языка, литературы и истории Карельского научного центра Российской академии наук. - Петрозаводск : Verso, 2013. - 416 с. : ил. - Текст рус., карел. - Библиогр. в подстроч. примеч. - Указ. исполнителей : с. 405 - 407. - Указ. собирателей : с. 408. - ISBN 978-5-91997-121-4.