Pyhärvi (järvi)
| Järvi | |
| Pyhärvi | |
|---|---|
.jpg) Pyhärven kylän rannaspäi kaččojen | |
| Morfometrii | |
| Absol'uuttukorgevus | 132[1] m |
| Suurus | 7,1[1] × 3,6[1] km |
| Pinduala | 9,9[1] km² |
| Tilavus | 0,067[1] km³ |
| Randuliinii | 27[1] km |
| Syvin kohtu | 17,2 m |
| Keskimiäräine syvys | 6,8[1] m |
| Gidrolougii | |
| Mineralizacien luadu | suolatoivezine |
| Läbinägyvys | 3[1] m |
| Vezistöala | |
| Vezistöalan pinduala | 40,6[1] km² |
| Vezisistiemu | Peldoženjärvi → Pyhäjogi → Šuojunjogi → Logmajärvi → Oniegujärvi → Sviri → Luadogu → Neva → Baltiekkumeri |
| Sijoittumine | |
| 61°31′57″ с. ш. 33°34′52″ в. д.GЯO | |
| Ven'an Federacien subjektu | Karjalan tazavaldu |
| Piiri | Priäžän kanzalline piiri |
| Identifikuattorat | |
| Koudu Valdivollizes vezistöluvettelus: 01040100111102000017280[2] | |
Pyhärvi (ven. Свя́тозероPyhäjärvi) on järvi Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizes piiris.
Yleistiijot
Järven pinduala on 9,9 km², vienkerävöalan pinduala on 40,6 км², korgevus merenpinnaspäi on 132,0 metrii[1].
Järven pohju oli roinnuh jiätikön aigah[1].
Vezi järves läbi pošti ei virdua, sendäh kezäl se hyvin lämbiey. Pyhärven Peldoženjärvenke yhtistäy salmi. Peldoženjärvespäi lähtöy virduamah Pyhäjogi, kudai sit laskeh Šuojunjogeh.
Järveh laskeh kaksi ojua. Suardu järvel on 21, niilöin yhtehine pinduala on 0,07 km²[1]. Rannat ollah ylängörandoi da kivikkähät. Viijen metrin syvyöl on vihandua mudua. Vien pinnan keskimiäräine vaihtelendan amplituudu on 58 santimetrua[1].
Järves kazvau korrehtu da bretkoidu, niilöin yhtehine pinduala ei ole enämbiä 1,5 % kaikes vien pinnas.
Pyhärves voibi pyydiä ahvendu, särgii, riäpöidy, haugii, lahnua, matikkua da kiiškoidu.
Järvie käytetäh Pyhärven kylän kunnanjätehvezien vastahottajannu[1].
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Озера Карелии : Справочник / под ред. Н. Н. Филатова, В. И. Кухарева. — Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2013. — С. 285—287. — 500 экз. — ISBN 987-5-9274-0450-6.
- ↑ Ресурсы поверхностных вод СССР: Гидрологическая изученность. Т. 2. Карелия и Северо-Запад / под ред. Е. Н. Таракановой. — Л.: Гидрометеоиздат, 1965. — 700 с.
Kirjalližus
- Герд С. В. Озёра Карелии и их рыбные богатства / А. Иванова. — Петрозаводск: Госиздат Карело-Финской ССР, 1944. — 88 с.
- Озёра Карелии / Александров Б. М., Зыцарь Н. А., Новиков П. И. и др.. — Петрозаводск: Госиздат Карельской АССР, 1959. — 618 с.
- Керт Г. М., Мамонтова Н. Н. Загадки карельской топонимики. — Петрозаводск: Карелия, 1982. — 112 с.