Uvvenvuvven stola

On otettu Рувики-späi
Mandarinat
Olivje-saluattu
Uuzi Vuozi, puunandimet grafinas

Uvvenvuvven stola on monis mualois Uvven Vuvven pruazniekan ominažus, sil on suurii eroloi rahvahan perindölöin, muan da eländyalovehen periä.

Uvven Vuvven vastuandu voi erota vuozien lugemizen, perindöllizien iloloin, perindölöin da taboin, sobien dai pruazniekkusyömizien mugah[1]. Indulazen, kitailazen, koptilazen, jevreiläzen, isluamalazen kalenduaran mugah Uuttu Vuottu vastatah ei grigorianskoin kalenduaran mugah, ga uvvenvuvven stola on monipuoline kaikkiel. Se voi olla kerätty, prostoi, perindölline, hieno, kazvokselline libo toine, sih voi kuuluo grillisyömizii, erilazii piccoi, gostien tuoduloi syömizii (potlak, angl. potlak) da muudu.

Histourii

Uvvenvuvven stolan histourii on kiindiesti sivottu paikallizih perindölöih. XIX vuozisual Jevroupan monis mualois kuulužikse roittih saluatat, kudamat oldih sel'di turkin al -saluatan luaduzet. Kala oli huovis, sidä voidih ostua köyhät käziruadomuasterit da muanruadajat, saluattah ližättih omis ogrodois kazvatettuloi kazvoksii. Norviegielazes sel’disaluatas on kirjutettu anglielazes vuvven 1845 keittokniigas. Germuanies tämänmostu saluattua luajittih toizis einehis da varustajes ei käytetty soussua. Ven'al niilöi ruvettih luadimah XIX vuozisuan toizel puoliškol läs samois einehis: keitetys kartohkas, kalas, ruskojuurikois da keldujuurikois[2].

Ven'al on tavannu pidiä Vahnua Uuttu Vuottu, Suvi-Afriekan tazavallas pietäh "tostu uuttu vuottu", kudai on kiini histouriellizes tapahtumas — orjien ainavoh huogavopäiväs, orjil vuvven aigah ei olluh nigo pruazniekkoi, nigo huogavopäivii. 2. pakkaskuudu hyö voidih huogavuo, ei ruattu, kerättih sinäpiän pruazniekkustolat, käydih tiijustamah omii da protestuttih omis pajolois da tansilois vuardajii vastah linnoin da kylien uuličoil. Aijan aloh perindö leveni da täl aigua Keiptaunan uuliččoi myöte menöy kirjavu enämbän 13 tuhanden hengen pajattai rahvasjoukko kirjavis ruutis vihmansuojuksien, viheldyspillilöin da toizien vehkehienke[3].

Uvvenvuvven syömizet

Perindöt

Tsuari-Ven'al žuaritul počil oli tärgei sija uvvenvuvven stolal, se oli kyllyön da muanväin simvolannu (ei vai niilöis perehis, kudamil ei olluh varua sih), uskottih, ku ei sua syvvä linnun lihua, eiga linnunlihanke voi lendiä iäre ozagi uvven vuon. Uskomus hävii XIX vuozisuan puolivälikse, konzu stolil rodih hanhi juablokoinke da mečästyssualehet.

Nevvostoliiton aigah uvvenvuvven stolal muuttumattah perindöllizinny oldih šampanskoi, saluatat: vinegriettu, olivje, sel’di turkin al, zalivnoi, studeni[4] da muut. Puunandimis tavan mugah oldih mandarinat da juablokat, jälgisyömizekse — varen’n’u da n’amut. Varustettih erilazii syömizii kanan, sorzas, kodijänöis, indeikas, hanhes, oli erilazii algusyömizii (kalbassu, siiru, ruskei mähändy) da pruazniekkutortua. Vuitti syömizis rodih uvvenvuvven stolas katoulizen Rastavan gostitandusyömizien mugah. Toizet, kui "sel'di turkin al" rodih myöhembi, 1970-luvun puolivälis[5].

Nevvostoliiton jälgehizinny vuozinnu niilöih ližättih toizii lihasyömizii, ezimerkikse, liha francielazeh tabah da toizii saluattoi, kudamis nägyi einehien rikkahus nygyaigazis laukois. Uvvenvuvven stolal ollah humaljuomizet, guazu- da guazuttomat juomizet, sežo erilazet jälgisyömizet. Äijät emändät varustetah studenii da luajitah iče pel’menilöi.

Ven'an kanzat

T’urkat da Kavkuazan rahvas pietäh kaksi kalenduarupruazniekkua da kaksi kerdua kerätäh stolii: Uvvekse Vuvvekse da Navruzakse — kevätkuun lopul, tädä pruazniekkua pietäh omien keskes, otetah vastah omii da gostii. Pruazniekkustolas on bešbarmak, sagei keitto nuores lambahazes, kyrzät čečevicas, gubadija, urama, čak-čak da toizet syömizet.

Bur'atat, tuvinsat da kalmikat sežo kaksi kerdua kerätäh uvvenvuvven stolii : 1. pakkaskuudu da tuhukuul Cigar Sar -pruazniekakse (Sagaan Sar, Valgei Kuu), perindöllizenny syömizenny ollah borcoki-pončiekat (niilöi luajitah elättilöin dai toizien kodivehkehien muodozikse — remenin, suiččien muodozikse).

Nensoil sežo on kaksi uuttu vuottu — talvel (kylmykuul) da kezäl (kezäkuul). Isiahua (Uuttu Vuottu) Jakuuties pietäh mondu päiviä, poltetah suurii robl’oloi, varustetah äijän syömisty, kalua, magevustu, vietäh kruugua, pajatetah pajoloi da tansitah[6].

Karjalas Synnynmuan pruazniekan stolas ollah keitinpiiruat, ozrupudro da čupukat.

Evenkat pietäh Mučun-pruazniekkua (se on muan uvvistandan aigu), nganasanat pietäh pol’arnoin yön lopendupäiviä — pakkaskuun loppupäivinny da tuhukuun allus; nensoin pruazniekannu on päiväzen vastuandu; ensat (vähästy enämbi 200 hengie) ei pietä Uuttu Vuottu, kevätkuun lopus hyö pietäh puhtastusritualua «Ко позу» ("Koivukirjaine"), jogahine ozanottai suau pedran lihua. Uvvenvuvven stolah tuvvah ritualusyömine ven. сэвэн — puarukabjazien elättilöin keitettyy da hienokse pilkottuu lihua libo kondienlihua razvanke (ei enämbi 2 suurdu luzikkua), stroganinua verekses kalas, kalasyömizii, kyrzii mähändänke, eri marjoinke, ližätäh marjoi jiädynyöh maidoh[7].

Evenkat, kudamat eletäh Kolimal (Loittoine Päivännouzu, Magadanan aloveh) pietäh Uvven Vuvven pruazniekkua — ven. Хэбденек (ilonpiendy) kezäl päiväzen seizonduaigah.

Dolganat piettih jälles pol'arnoin yön päiväzen ozutandua Heiro-pruazniekkua, kudai algavui huondeksel viijen čuasun aigah.

Ammuzis aijois pomorat piettih Uvvenvuvven pruazniekkua 14. syvyskuudu (vahnan stiilin mugah)[8]. Syvyskuul piettih sežo Margaritan jarmarku[9], kudai elavutettih nygözes Ven'as syvyskuul vuvvennu[10]. Täl aigua Arhangelis kezän kaimuandan syvyspruazniekkua da Uvvenvuvven pruazniekkua pietäh 14. syvyskuudu da sil on Pomoralaine Uuzi Vuozi -nimi[11][12][13]. Uvvekse Vuvvekse pomoralazet pastettih perindöllisty gostintandusyömisty, kudamua tiettih jo XVIII vuozisuan allus[14], net ollah lačat priädniekät tahtahas kirjoinke glazuris — "kozulit" (nimen kyläläzet variantat: ven. «рогушки», ven. «коровки», ven. «козульки», ven. «баранки»). Nimi on kiini priädniekköin muvvos — niilöi pastettih sarvipiäžiivattoin figuuroin muodozikse (naisfiguuran, kruugan, tiähten, anheliloin, linduloin muodozikse), net oldih muanväin simvolannu: midä enämbi on figuurupriädniekkiä, sidä tervehembät roitah žiivatat talois da sen poigazet. Perindölöi säilytettih joga perehes, a 1960-luvul niilöi elavutettih arhangelilazennu priädniekänny. Kuulužan Solombalan priädniekköin pastajan K. I. Karamzinan priädniekköi ezitettih Valdivollizen histourien muzein ozuttelulois (1960—1970-luvut), Ven'alaine priädniekky -sarjan taidopoštukartočkois (vuozi 1971). Täl aigua Arhangelis pietäh jogavuodistu Pohjazen priädniekän kummu -ozutteluu (ven. «Чудо северного пряника»)[15].

Kozulipriädniekät

Pruazniekkustolah pomoralazet varustettih tr'oskua eri soussienke — maido-, kannates- da voisousanke, sežo vienanmeren miidielöi, šan’goi pahtal, kalapiirualoi da marjuvetty ven. кёж[16][17]. Varustettih kalaliendy "tertomizen tabah"[18], pridniekköin ližäkse pastettih šanežkoi, piirualoi eri syväimienke, pyöräkkölöi da šipainiekkoi[19].

Nevvostoliitos pohjazet rahvas ruvettih ottamah käyttöh nevvostolazii pruazniekkoigi — Uvvekse Vuvvekse läs kai pohjazet kanzat kerätäh pruazniekkustolii da varustetah sih perindöllizii gostitandusyömizii, ližätäh vie perindöllisty olivje-saluattua da tortua[20].

Statistiekku

Kulut uvvenvuvven stolah ollah Ven'an statistiekkupalvelun[21][22] da Ven'an subjektoin toizien alovehellizien statistiekkupalveluloin tutkittavinnu[23].

Ven'an statistiekkupalvelu ottau uvven vuvven syömislistah nämmien einehien hinnat: verekses lihas savvustettu kalbassu, savvustettu lihahine, kala, mähändy, kanan-, lehmänliha, voi, juusto, šokoluadun’amut, appel’siinat, limonat, banuanat, kazvokset, tortat, konjakku, viinu, mehu da guazuvezi. Se lugou niilöin hinnat alovehien mugah: kallehin uvvenvuvven stola perindön mugah on Čukotkan avtonoumizel alovehel, Neneckoil avtonoumizel alovehel, Kamčatkan alovehel da Jamalo-Neneckoil avtonoumizel alovehel, huogehin on Kalmiikien tazavallas, Kaliningruadan, Lipeckan, Belgorodan da Omskan alovehil[24][25].

Udmurtien statistiekkupalvelu lugou vie uvvenvuvven stolan kolme variantua: prostoin, perindöllizen da tävvellizen[26].

  • "Prostoih luvetteluh", kudai on vähävarazih perehih nähte, kuului enin miäry einehii: suolattu sel'di, kazvokset vinegriettah nähte, 1 kilo appel'siinua da yksi buitilku valgiedu.
  • "Perindöllizeh livetteluh", kudai on muga sanottuh keskikluassah nähte, kuulutah pel'menit, kaksi uvvenvuvven perindöllisty saluattua (olivje da vinegriettu), puoleksesavvustettu kalbassu, juusto, mehu, šokoluadun’amut, tortu da kahtu luaduu humaljuomizii.
  • "Tävvellizeh luvetteluh", kudai on varakkahih perehih nähte, kuuluu einehty perindöllizes luvetteluspäi da sen ližäkse ollah erilazet kala- da lihaherkusyömizet, lohikaloin mähändy, verekses lihas savvustettuu kalua, verekset kazvokset, oriehat, jiämaido, ližäkse kolmie luaduu puunandimii da humaljuomizii[27]. Uvvenvuvven simvolannu Ven’al da Iččenäzien valdivoloin yhtymän mualois puaksuh ollah Olivje-saluattu da mandarinat[24]. Vuozien 1970 puolivälis sih luvetteluh puutui "sel'di turkin al"[28].

Vuozien 2000 allus rodih terminy "olivjen indeksu", kudai rippuu saluattah kuulujis einehis. Kaikis kallehimannu olivje jiäy Čukotkal, Hanti-Mansiiskan avtonoumizel alovehel, saluattah kuuljien einehien hindu aleni, a kaikis huogehimannu vuvvennu 2021 se oli Belgorodan alovehel[29].

Vuvven 2023 lopus Ven'an einehliitto lugi, ku nellän hengen pereheh kohtah pruazniekkugostitandusyömizis tulou maksua läs 5,5 tuhattu rubl'ua[30].

Vuvvennu 2024 Uvvekse Vuvvekse nellän hengen pruazniekkustolan einehien keskimiäräine hindu on läs 9,1 tuhattu rubl'ua. Yhtehizen virrastoloinvälizen tiedostatistiekkusistieman tiedoloin mugah hindu kazvoi 13,5:l % mennyöh vuodeh verratunnu[31]. Loittuolpäi testiiruičendan tiedoloin mugah vuvvennu 2024 Uvven Vuvven pidämizeh Ven'an muan eläjät huavatah pidiä 30,1 tuhattu rubl'ua. 44 % b'udžietas vastannuot pietäh uvvenvuvven stolah, 40 % — lahjoih, 16 % — ilonpiendäh[32].

Jevrouppu

Daanies uvvenvuvven stolan perindöllizinny syömizinny ollah fasoli da herneh, kudamat simvoliziiruijah hengen da rungan vägie, sežo juablokat, kudamat ollah rakkahuon da kaunehuon simvolannu.

Francies pruazniekkustolah varustetah tryfelilöi, indeikkua da fua-grua, äijän toizii syömizii, jälgisyömizekse taritah magevuksii da siirua[33][34].

Albuanies varustetah perindöllisty sormuksen muodosty piiruadu da poltetah halgo.

Pol'šas Uvvekse Vuvvekse keitetäh kazvos- libo gribakeittuo, kuaššua da kalua[35].

Čeehies perindöllizinny syömizinny ollah perlouhku da brossu, sežo juablokkuštrudeli[35].

Serbies piäsyömizenny uvvenvuvven stolas on nuori poččine[35].

Čečevicu kalbasunke počinlihas

Itualies varustetah čečevicua (se on rikkahuon simvolannu) kalbasunke počinlihas, lazanjua, kalua, meriandimii[36].

Ispuanies perindöllizinny uvvenvuvven syömizinny ollah algusyömizet meriandimis, hamon, siirat, riissupuudingu, magiet pastokset[37].

Grecies pruazniekkustolas vältämättömänny syömizenny on Vasilopita-piirai kirjoinke tahtahas, marjois da oriehois[38].

Yhtistynnyös Kuningaskunnas perindöllizinny syömizinny ollah: täytetty indeikku kazvosližättehenke da pudingu jälgisyömizekse[39].

Ruočis ei ole tavannu stolan keriämine Uvvennu Vuvvennu, rahvas vastatah sidä pihoil da lagevoloil[40].

Magiet pastokset uvvenvuvven stolal

Afriekku

Basuto-rahvas Suvi-Afriekan tazavallas pietäh uvven vuvven allun pruazniekkua elokuul, einehinnu ollah yhtes pilkotut sorgo, brossu da kukuruuzu polentan jyttyzen pudron ven. тинг keittämizeh nähte. Pruazniekkupäivinny varustetah keittuo häkkilöin hännis, žuaritah lihua da keitetäh kanua, kai taritah sousanke, kudamah ližätäh laukkua, čosnokkua, čilipippurii da pomidorua. Nižus luajitah syömine, kudai mavun mugah mustoittau jogurtua. Lekebekoanet ollah kyrzät hienondetus kukuruuzujauhos. Mangadžanet ollah ahavoitut kazvokset, niilöi taritah ainavoluaduzen mavustehenke sekokomogane (marulan hienondetut andimet, kudamil on parandusominažuksii). Kazvoksih, tingah, lihah da merinandimih ližätäh tegomaguloi da mavustehii. Syvves juvvah kodipiivuo sorgos libo imbir'as. Mägikylien kodiloin kivilevoloin piäl liehutah flavut, kudamat tarkoitetah syömizien olendua da luaduu: valgei — piivuo, pudruo da pastoksii, vihandu — enimyölleh kazvoksii, a ruskei tarkoittau, ku syömislistah kuuluu lihua[41].

Aazien muat

Kitais on tavannu varustua Uvvekse Vuvvekse kanua, kalua da soijaruahtuo. Muan pohjazes syvväh pel'menilöi, suves — "n'an'gao"(tahmies riisus luajittuloi viibaloloi)[42].

Japounies uvvenvuvven stolal on pitky lapšu, merikapustu, pavut da keitetty kala, sežo motit — perindöllizet survotus tahmies riisus pastetut kyrzät, kudamii keitetäh libo pastetah grillil[35].

Šri-Lankas pruazniekkustolale vältämättäh pannah karibatua — perindöllisty syömisty, kudamal kaikis syömizis enimäl on uskodolline merkičys: sidä taritah erillizis tapahtuksis, seremounieloin aigah, luguh ottajen roindupäivii, Uvven Vuvven vastastu ildua da kirikköpruazniekkoi[43].

Uvvenvuvven stola Vjetnamas

Vijetamas pruazniekkusyömizii varustetah riisus da lihas.

Nepalas Uuttu Vuottu vastatah sulakuun puolivälis — se on Bisket Džatra -pruazniekku. Stolal ollah perindöllizet indieläzet da tibetalazet syömizet[39].

Indii

Indies Uuttu Vuottu vaste pietäh ven. «Бису кани» (angl. bisu kani) — pruazniekkua, kudai ottau allun ammuzis aijois da on muanruadoperindölöin elävytändän simvolannu. Rahvas, kudamat paistah tulun kielel, kerävytäh pidämäh uvven vuvven simvoulistu alguu. Erähis alovehis — Dakšina-Kannadan Mangaluras, Kasaragodas, sežo ozavaldivolois Kerala da Tamilnad se on uvven vuvven piendän pruazniekku[44]. Sidä pietäh päiväzen kalenduaran mugah Оtavan mugah kevätkuul libo sulakuul, se on luonnon kiitändypruazniekku. Puunandimii da kazvoksii pietäh omas kohtas da niilöi kunnivoijah. Uvvenvuvven stolah tuvvah kazvoksii da puunandimii: baklažanua, ogurčua, tikvua, greipfrutua, banuanua, oriehua, niilöin luvus arekanutua (angl. areca nut), kokosua, džambu-puunandimii, manguo, garciniedu, hebbalasuu, kudamii täl aigua on harvah, leibypuunandimii da toizii, varustetah kazvoskeittuo — sambar (sambhar) čečevicas, magieloi banuanuolan’n’oi (angl. Banana Podi) da äijän muudu kazvoksis da puunandimis. Sinäpiän nuoret suajah blahosloven’n’an vahnembis rahvahis[45].

Hmongi

Uuzi Vuozi hmongil, kudamat ollah suurimannu etnizenny joukonnu Laosas da eletäh Kitais, Vijetnamas da Tailandas[46], on kiini täyzikuudamas kuudamazen kalenduaran kahtendentostu kuun lopus, se tarkoittau Kuudamazen Uvven vuvven alguu da sil on kolmenkymmenen pruazniekku -nimi (Ца Хаув Той), se on uvven vuvven algu, konzu hmongi kiitetäh eloksen uuttu kauttu[47][48][49]. Pruazniekku ei ole kiindiesti sivottu kuudamazen kalenduarah, sendäh ku on kiini sualehien kabrastandas da sidä tavan mugah pietäh kylmykuul libo talvikuul. Pruazniekkupivot jatkutah 30 päiviä (erähis mualois, ezimerkikse, Amierikan Yhtysvallois se on lyhendetty kolmekse päiväkse[50], sil aigua kävväh tiijustamah omii da ystävii, kois katetah pruazniekkustolat perindöllizien syömizienke — joga pruazniekkupäivänny stolal pidäy olla kymmendy luaduu syömisty. Perindöllizinny ollah ban čung (angl. ban chung) — riissu, počinliha da vihandat pavut, kudamat pastetah banuanulehtilöisх[51]), riissukyrzät siroupanke zuaharikordehes, žuaritut banuanan viibalot[52]. Pruazniekkustolal on äijy lihasyömisty: perehis on tavannu paloitella poččii pruazniekakse. Joga gost’ale annetah kovakse keitetyt jäičät da jäiččykiärehet. Saluattah vihandas papaijas pannah čosnokkua, veresty čilipippurii, tamarindua, laiman mehuu, zuaharii, čerripomidoroi da valetah piäle kalasoussua, kruabu- da krevetkupastua. Mavustehii survotah petkelel huuhmarazes, sit sevoitetah se vereksen papaijan da pomidoroinke[48]. Stolal sežo on kalua, kudai on varustettu höyrys banuanulehtilöis, salapao (piiruat syväimenke kazvosfaršus da jäičis), laap (kalafaršuu libo kalua heinien da riisunke), keittuo lapšas kanan sorkienke da äijy grillil valmistettuu lihasyömisty[53].

Amierikan Yhtysvallat

Uvvenvuvven stola Amierikan Yhtysvallois

Amierikan Yhtysvallois uvvenvuvven piäsyömizenny on täytetty indeikku[35].

Avstrualii

Avstrualies ei ole erillizii uvvenvuvven syömizii. Rahvas varustetah grillil lihua, sosiskua[38].

Kinos da kul'tuuras

Uvvenvuvven stolan syömizet puututah kinoh, TV:h da joukkokul'tuurah. Virkeh ven. «Какая гадость эта ваша заливная рыба!» kinofil'mas "Ozan irvistely vai oligo löylyy?" rodih käytettävimäkse[54][55].

Vladimir Gil'arovskii omas kniigas ven. «Москва и москвичи» ven. «На Трубе»-ozas pani igäzeh mustoh saluatan: ven. «Считалось особым шиком, когда обеды готовил повар-француз Оливье, прославившийся изобретённым им „салатом оливье“, без которого обед не в обед и тайну которого он не открывал»[56].

Gallerei

  • Itualii. Uuzi Vuozi

    Itualii. Uuzi Vuozi

  • Uvvenvuvven stola Japounies

    Uvvenvuvven stola Japounies

  • Voileivät ruskien mähändänke

    Voileivät ruskien mähändänke

  • Uvvenvuvven stola, Ven'a, vuozi 2012

    Uvvenvuvven stola, Ven'a, vuozi 2012

  • Uuzi Vuozi, juondumal'l'at šampanskoinke

    Uuzi Vuozi, juondumal'l'at šampanskoinke

Huomavukset

  1. ↑ New Year's traditions: How do people celebrate the new year around the world? (англ.). bbc.co.uk. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2022.
  2. ↑ Селедка под шубой: история праздничного салата (рус.). www.culture.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  3. ↑ New Year's Day in South Africa (англ.). Time and Date AS. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  4. ↑ Сколько можно хранить блюда с новогоднего стола? 2x2.su. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  5. ↑ История и рецепт знаменитого салата (рус.). ntv.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  6. ↑ Таймыр: Новый год у коренных народов Севера (рус.). dudinka.city.online. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  7. ↑ Старцев А. Ф. Традиционная культура и питание дальневосточных эвенков в прошлом и настоящем // Россия и АТР : Научный журнал. — 2010. — № 1. — С. 60—69. — ISSN 1026-8804.
  8. ↑ Новогодние традиции народов России: поморы (рус.). Звезда Алтая. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  9. ↑ Архангелогородская (Воздвиженская, Маргаритинская ярмарка), также Маргаритинская ярмарка, первую международная российская ярмарка (рус.). Администрация ГО "Город Архангельск". Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  10. ↑ Анатолий Беднов. Маркиз и Маргарита, или Как военный губернатор ярмарке имя дал (рус.). pastar.ru. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  11. ↑ Маргаритинская ярмарка (рус.). Управление развития туризма министерства культуры Архангельской области. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  12. ↑ Маргаритинская ярмарка (рус.). Архангельская областная научная библиотека им. Н. А. Добролюбова. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  13. ↑ Анатолий Беднов. Архангельский общественник: Поморский Новый год объединяет людей (рус.). Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  14. ↑ Ирина Скалина. Зима в Архангельске пахнет пряниками (рус.). ТАСС. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  15. ↑ Н. Филева. Архангельские козули. — Архангельский государственный музей деревянного зодчества. — Архангельск: Издательский центр АГМА, 1999. — P. [16—23] (col. 26). — (Народные ремесла русского Севера).
  16. ↑ Игорь Соколов. Парадоксы поморского питания (рус.). Кириллица. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  17. ↑ Поморская кухня: блюда, секреты (рус.). Этнопарк. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  18. ↑ Татьяна Буторина. Суровые русские викинги, рыболовы, первые путешественники – кто такие поморы (рус.). ФедералПресс. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  19. ↑ Людмила Черёмухина. Старинный поморский Новый год (рус.). Двина Сегодня. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2022.
  20. ↑ Алексей Черенков, Полина Петренко, Алена Скользина. Дед Мороз к ним не придет (рус.). Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  21. ↑ В Росстате оценили стоимость новогоднего оливье (рус.). lenta.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  22. ↑ Росстат: Новогодний стол россиян подорожает почти на 8 % (рус.). www.mn.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  23. ↑ Воронеж оказался на 16-м месте в рейтинге стоимости салата «Оливье» (рус.). moe-online.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  24. ↑ 1 2 Росстат узнал, где новогодний стол дешевле (рус.). ppt.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  25. ↑ Росстат узнал, где новогодний стол дешевле (рус.). www.eg-online.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  26. ↑ Новогодний стол обойдется семье из Удмуртии в среднем в 1634 рубля (рус.). izhlife.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  27. ↑ Росстат оценил стоимость новогоднего стола (рус.). mn.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  28. ↑ Классический рецепт салата "Сельдь под шубой" (рус.). ria.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  29. ↑ Индекс оливье (рус.). ТАСС. Kačondan päivymiäry: 30. kylmykuudu 2022.
  30. ↑ Стоимость новогоднего стола за год выросла на 9% - Российская газета, Российская газета (20 kylmykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  31. ↑ Cредняя стоимость продуктов для новогоднего стола составила 9,1 тыс. рублей, AiF. Kačondan päivymiäry: 1. talvikuudu 2024.
  32. ↑ На празднование Нового года большинство россиян планируют потратить до 30 тыс. рублей | Эксперт (рус.). Эксперт. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2024.
  33. ↑ Les traditions du réveillon du Nouvel An en France (фр.). Ambassade de France à Copenhague. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2018. Arhiviiruittu 25. kylmykuudu 2018
  34. ↑ Ava Laboy Capo, 2013, с. 52.
  35. ↑ 1 2 3 4 5 Праздник с любимым вкусом Какими блюдами встречают Новый год в разных странах мира, Lenta.RU (13 kylmykuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  36. ↑ Новогодние рецепты. Что едят в Европе, чтобы разбогатеть, РИА Новости (25 talvikuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  37. ↑ Новый год в Испании: традиции, меню, подарки, Коммерсантъ (15 talvikuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  38. ↑ 1 2 Дарья Тарасенко. Съесть 12 виноградин в красном белье: как отмечают Новый год в разных странах, Вокруг света. Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  39. ↑ 1 2 Ирина Бадешко. 13 традиционных блюд, которые обязательно появятся на столах разных стран мира Источник: https://travelask.ru/blog/posts/5183-13-traditsionnyh-blyud-kotorye-obyazatelno-poyavyatsya-na-st. Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  40. ↑ Интересные новогодние традиции разных стран и народов мира (рус.). 7dach.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  41. ↑ John Jacobs. Lesotho Recipes Perfectly Blend A Variety Of Ethnic Traditions (англ.). diversityplus.com. Kačondan päivymiäry: 30. kylmykuudu 2022.
  42. ↑ Китайский Новый год, РИА Новости (10 tuhukuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. kylmykuudu 2024.
  43. ↑ Национальная кухня Шри-Ланки (рус.). nativa.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  44. ↑ Karavali Samskruthika Chavadi To Host ‘Bisu Parbha’ In City On Apr.14 (англ.). Star of Mysore. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  45. ↑ Raviprasad Kamila. Bisu kani brings people together at Pilikula Nisargadhama (англ.). The Hindu. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  46. ↑ и в других странах. www.seattletimes.com. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  47. ↑ Cyril Eberle Hmong New Year (англ.). maptia.com. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  48. ↑ 1 2 Phyllis Louise Harris. Hmong New Year: A celebration of harvest, romance and food! (англ.). Twin Cities Enterprise. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2022.
  49. ↑ The Lao Hmong New Year in Luang Prabang (англ.). Explore Laos. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2022.
  50. ↑ The Hmong New Year (англ.). hmonglessons.com. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  51. ↑ Banh Chung for Lunar New Year Recipe (англ.). www.seriouseats.com. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  52. ↑ Thy Tran. Hmong New Year Festival (англ.). KQED Inc. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2022.
  53. ↑ Hmong New year in Laos (англ.). MEKONG CRUISES. Kačondan päivymiäry: 23. kylmykuudu 2022.
  54. ↑ Готовим заливную рыбу на Новый год (рус.). www.foodestet.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  55. ↑ Это вкусная-вкусная заливная рыба (рус.). www.woman.ru. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022.
  56. ↑ Ксения Карпова. Девять интересных фактов об оливье. teleprogramma.pro. Kačondan päivymiäry: 30. kylmykuudu 2022.

Kirjalližus

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Uvvenvuvven_stola&oldid=126356474"