Vakkosalmi
| Vakkosalmi | ||
|---|---|---|
 Nägö Kuhavuorelpäi lavalepäi | ||
| Perustandan päivymiäry | 1874 | |
| Perustai | ujezdan sud'd'u Berg, piirikunnan liäkäri H. Hälström, opastajien seminuarien johtai Genec, aptiekkari Relander | |
| Adressi | Sordavalu, Puuston uuličču, 1. | |
| Verkosivusto | dachawintera.ru/sortavalapark | |
|
|
||
 |
||
Vakkosalmi (ven. Ваккосалми) on kul'tuuru- da huogavopuusto Karjalan tazavallan Sordavalan linnas. Se perustettih vuvvennu 1874. Puustos XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan enzimäzel puoliškol piettih kuulužua Sordavalan pajopruazniekkua — Sortavalan Laulujuhlii.
Histourii
Puustuo ruvettih azumah vuvvennu 1874 Kuhavuoren tyveh da sen alguhpanijoinnu oldih tundietut sordavalalazet: ujezdan sud'd'u K. Berg, piirikunnan liäkäri H. Hälström, opastajien seminuarien johtai A. Genec, aptiekkari Relander[1][2]. Hyö annettih varua puuston alovehen kunnostamizeh.
Puusto sai on oman nimen Luadogan lahtes — Vakkosalmes, se huuhtelou Kuhavuoren koillisozua[3].
Puustoh enzimäzekse vuvven 1896 Sordavalan pajopruazniekakse azuttih lava arhitektoru Yrjö Blomstedtan projektan mugah[4] da Kuhavuorele nostettih 10-metrine kačondubašn’u, ga nämmih päivissäh se ei säilynyh, lahuondua se riičittih vuvvennu 1953[2][3].
Vuvvennu 1913 puustos avattih ulgoilmumuzei, sen piäkačondukohtakse rodih XVIII—XIX vuozisualoin rajal nostettu savuperti. Se tuodih Petrovaaran kyläspäi. Savupertis sai kaččuo, mittuine karjalaine kodi oli sydämes, sie oldih naizen da miehen manekienat. Vuvvennu 1924 muzein ezinehien joukkoh liženi veneh. Ga nigo veneh, nigo savuperti ei säilytty nämmih päivissäh — veneh oli lahonnuh, a savuperti paloi vuvvennu 1983[4].
Vuvvennu 1927 Vakkosalmen puustos Kuhavuorele nostamizeh niškoi azuttih betonpordahat da kačondukohtu mäinpiäl. Nämmä pordahat on säilytty nämmih päivissäh da niilöis on 183 porrastu[1].
Vuvvennu 1953, puustole annettih Leninan nuorižoliiton kul’tuuru- da huogavopuusto -nimi[4].
Vuvvennu 1995 puusto uvvessah sai oman histouriellizen Vakkosalmi-nimen[4].
Sijoittumine da piäzy
Puusto on Sordavalan linnan päivänlaskun ozas, ei loitton histouriellizes keskuksespäi, Puuston uuličal, 1.
Puusto on Luadogan järveh kuulujan Leppäjärven lahten da Airanne-järven välis, niilöi yhtistäy Vakkojogi-oja[2].
Piäzy puustoh on ilmaine[2].
Nähtävykset
Puuston suurimii nähtävyksii on Kuhavuori. Sen korgevus on 63,5 metrii. Ollah sidä mieldy, ku vuorel on jo enämbi kahtu miljardua vuottu da se oli roinnuhes suuren muansäräityksen jälles[2]. Mägeh suau nosta betopordahii myöte, ylähänpäi avavuu kaunis nägöala linnale da sen ymbäristöle, Luadogalegi.
Puuston Pajopeldo (ven. Певческое поле) suuren lavanke da istundusijoinke on pruazniekkoin piendykohtannu. Sie piettih kuulužua Sortavalan pajopruazniekkua. Akustizes puolespäi se oli Jevroupan parahii luonnon kohtii, sen yhtes puolespäi on tuuhei kuuzikko, a toizes — mäin palte.
Vakkosalmel on XX vuozisuan allun aigaine vezibašn’u (sille vuvvennu 2004 annettih tevolližusarhitektuuran mustomerkin stuatussu), vuvvennu 2019 azetettu Anhelin vestokuva mäil, Ukkavoloin lebokoda, Kačondubašn’u[2][5].
Puustos ruadau stadion, on hyppävysmägi, kundoilulaitehtu, lapsien kižatanner. On mondu kävelykujuo da -troppua. Ihan puustoh tulduu Pajopellole piäkävelykujuo mennes suau kaččuo figuuru-fonariloi. Jogahine ozuttau soittajua: torvel, soitol, gituaral da toizil soittimil soittajua[5].
Tapahtumat
Vakkolsalmen puusto oli da tässäh on monien kul'tuuru- da sportupidoloin piendypaikannu.
XIX vuozisuan lopun — XX vuozisuan enzimäzen puoliškon suurimii tapahtumii oli Sordavalan pajopruazniekku — Sortavalan laulujuhlat. Se on vahnu karjalaine pruazniekku da kanzonväline kul’tuurutapahtumu. Sidä piettih vuozinnu 1896, 1906, 1926 da 1935[3] . Vakkosalmel sidä elävytettih da piettih uvvessah vuozinnu 2012, 2015 da 2019[6].
Vuvven 1926 Pajopruazniekas oli Suomen piämies Lauri Relander[3].
Vuvven 1935 Pajopruazniekku omistettih Kalevala-eeposan 100-vuozipäiväle. Sih tuli 4500 pajattajua da soittajua kogo Suomespäi. Hyö ezitettih 148 muuzikkujoukkuo. Gost'ua pruazniekas oli enämbi 20 tuhattu. Silloi pruazniekas enzikerdua luajittih ruadivolähetys kogo Suomele. Sen pruazniekan aigah linnas avattih Alpo Sailon luajittu Runonpajattajan mustopačas[3].
Kunnostamine
Elokuul vuvvennu 2025 tuli tietoih, ku Vakkosalmen kunnostanduproprojektu "Kivilöin sadu" rodih voittajakse Kogo Ven'an parahien mugažan linnan ymbäristön perustandan kilvas. Sordavalan linnu suau puuston kunnostanduruadoloih 68, 8 miljonua federuallizes b'udžietaspäi[7].
Huomavukset
- ↑ 1 2 Парк культуры и отдыха г. Сортавала «Ваккосалми» (рус.). Дача Винтера. Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
- ↑ 1 2 3 4 5 6 Парк Ваккосалми в Сортавале (рус.). вКарелии. Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
- ↑ 1 2 3 4 5 Назирова Т.Л. Парк культуры и отдыха (рус.). Региональный музей Северного Приладожья. Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
- ↑ 1 2 3 4 Из истории нашего парка (рус.). Районная газета "Ладога" (1. heinykuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
- ↑ 1 2 Парк Ваккосалми и гора Кухавуори (рус.). Сезон Тревел (29. kylmykuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
- ↑ Международный песенный праздник (рус.). Центр народного творчества и культурных инициатив Республики Карелия (1. heinykuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
- ↑ Парк в Сортавале благоустроят после победы на всероссийском конкурсе проектов (рус.) (22. elokuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 24. elokuudu 2025.