Anuksen valdivolline luonnonsuojelualoveh

Anuksen valdivolline luonnonsuojelualoveh
Piätiijot
Pinduala	27000 gektuarua
Perustandupäivy	20. tuhukuudu 1986
Sijoittumine
60°45′ с. ш. 32°59′ в. д.
Mua	Ven'anmua
Aloveh	Karjalan tazavaldu
Piiri	Anuksen kanzalline piiri
Anuksen valdivolline luonnonsuojelualoveh
Anuksen valdivolline luonnonsuojelualoveh

Anuksen valdivolline luonnonsuojelualoveh (ven. Государственный природный заказник "Олонецкий" on valdivolline luonnonsuojelualoveh federuallizen merkičyksenke Karjalan tazavallan Anuksen piiris.

Luonnonsuojelualoveh perustettih 20. tuhukuudu vuvvennu 1986. Sen pinduala on 270 km². Se on Luadogan järven päivännouzurannal da on Karjalan tazavallan da Leningruadan alovehen raja-alovehel. Rajoittuu Ala-Svirin rauhoitettuh aloveheh, senke yhtes muvvostau Svirin lahten vezistö- da suoalovehien suojeltavan alovehen pindualanke 605 km². Vuvves 1979 ruadau Karjalan tiedokeskuksen Luonnontiijon instituutan linduloin stacionuaru "Majačino", kudai tutkiu linduloi da panou niilöile rengahii.

Luonnonsuojelualovehen vardoittavih lajiloih kuulutah: merikotku, kalahaukku, Luadogan n'orpu. Muut: hirvi, majai, kurgi, mečoi, tedri.

Luonnonsuojelualovehel on kielletty mečästys, järjestelemätöi matkailu, piäkäytändän leikkuamizet, marjoin da griboin keriändy (paiči paikallizii eläjii).

Histourii

Anuksen valdivolline luonnonsuojelualoveh federuallizen merkičyksenke, kudaman pinduala on 27 tuhattu gektuarua, perustettih Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston alazen Mečästyksen da rauhoitettuloin alovehien piähallinon käskys № 68 20. tuhukuudu vuvvennu 1986 rajattomakse aijakse Karjalan avtonoumzien socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston kehoituksien № 417 pohjal, kudamii luajittih 12. kylmykuudu vuvvennu 1985 tämän luonnonsuojelualovehen tarkoituksenmugazeh perustandah nähte. Luonnonsuojelualoveh perustettih sie ennepäi olluon 09. talvikuudu vuvvennu 1976 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston № Ш-509-azetukses kymmenekse vuvvekse 13 410 gektuarale muadu perustetun Pižin alovehellizen luonnonsuojelualovehen muutandan tuloksennu, sen muat vaiku suurendettih.

Jälles Anuksen luonnonsuojelualoveh annettih Ven’an Federacien luonnonvaroin da ekolougien ministerstvan hantuzih Ven'an Federacien halličuksen käskys № 2055-р 31. talvikuudu vuvvennu 2008, muutettih sen zoolougine-stuatussu luonnon stuatusakse.

Tarkoitukset da ruavot

Ven’an Federacien Luonnonvaroin ministerstvan vuvven 2009 syvyskuun 1. päivän käskys № 276 hyväksytyn 01.09.2009 "Azetuksen luonnonsuojelualoveheh nähte" mugah sen tarkoituksennu on "talovuollizes puoles kallehien sego harvinazien da häviemäzilleh olijoin eläinmuailman objektoin da niilöin eländy-ymbäristön vardoiččemine da elävyttämine". On otettavu huomavoh se, ku azetukses luonnonsuojelualovehen ruavot on merkitty leviembäh da niilöih kuulutah eläinmuailman objektoin migracielöin tielöin vardoiččemine, tutkimuksien pidämine, ekolougizen monitouringan piendy, ekolougine opastandu. Ližäkse luonnonsuojelualovehel kiellettylöin kogonazien mečänkuadamizien da gidromelioratiivizien da irrigacionnoloin ruadoloin periä suau säilyttiä kazvimuailmu.

Anuksen luonnonsuojelualoveh liittyy Ala-Svirin valdivollizeh rauhoitettuh aloveheh pohjazes da avvuttau sen ruadolois. Anuksen luonnonsuojelualoveh on sen operatiivizes halliččemizes. Rauhoitettu aloveh turvuau luonnonsuojelualovehen vardoiččemistu bioluadužuon säilyttämizes da luonnon kompleksoin da objektoin luonnollizes olos pidämizes.

Kuvailu

Luonnonsuojelualoveh on Anuksen alangol da on lačču-ualdolline järvi- da jiätikkötazango, kudaman maksimualline korgevus meren pinnaspäi on 26 metrii. Aloveh on ylen nuori, piäzi vien vallas Luadogan jälgimäzen regressien jälles läs 2 tuhattu vuottu tagaperin. Nämmil mualoil on vierinkiviniemie, hiekkukezoirandua da ei korgieloi kiviruoppahii da mägyriččöi alovehen sydämes, erähät niilöis oldih pieninny suarinnu Luadogan jälgimäzen transgressien jälles. Rannikon lähäzel alovehel reljeffan pohjannu ollah muinazet randuvualat (20:ssah), net ollah järven nygösty randuliiniedy myöte.

Alovehen suodunužus on suurimii Karjalas da on enämbi 50 %. Anuksen luonnonsuojelualovehel on kaksi suomustomerkii alovehellizen merkičyksenke "Päivänlasku-Segežan suo" da "Ropakin suo". Suoloin ližäkse on Segežanjärvi, kudaman pinduala on 10 km² (sen pohjaine puoli; suvipuoli kuuluu Ala-Svirin rauhoitettuh aloveheh. On Segežanjärves allun ottai pieni Pižinjogi, sen piduhus on 26 kilometrii, niilöis 16 kilometrii jogi virduau luonnonsuojelualovehel. Vie on äijy ojua, kudamien piduhus on vähembä 10 kilometrii da tiihei melioratiivuojien verko. Luonnonsuojelualoveh sežo kuuluu Luadogan järven 1 kilometri levevytty olii oza.

Kazvi- da eläinmuailmu

Luonnonsuojelualovehel kazvetah moizet leveilehtipuut, kui v’azipuu, niinipuu, leppy, kl'ona. On sežo pienilehtipuuloi kui koivu, huabu, harmai leppy. Imettäjis on kondii, hukku, ilves, mägry, jenouttukoiru, reboi, meččyjänöi, kuničču, pordimoi, amierikkalaine hiähky, kanuadalaine majai, hirvi, meččypočči da muut. Pezoittujii linduloi ollah: mečoi, pyy, sorzu, meččykurmoi, suokurmoi.

Kazvimuailmu

Kazvimuailmu on muuttunuh luonnonsuojelualovehel kogonazien mečänleikkavuksien da suoloin kuivuamizien jälles. Meččii kuattih monii sadoi vuozii. XVI—XVIII vuozisual sie oli Gabanovan manasterimua. Jälles II Muailman voinua rodih mečänkuadajien Vasiljevskii Bor -eländykohtu, se hävitettih vuvvennu 1974, konzu loppiettihes meččyvarat. Kogonazet mečänkuadamizet mendih ihan luonnonsuojelualovehen perustandassah. Gidromelioracii algavui läs 100 vuottu tagaperin, vuozinnu 1960—1980 läs kai koskemattomaninnu jiännyöt suot oli kuivattu, äijät vezivirrat oijendettu. Täl aigua täl alovehel mennäh demutacien procesat — mečät kazvetah, melioratiivuojat täytytäh viel da niilöih kiändyy luonnolline gidrolougine tila, sit äijän avvutetah majait.

Kaikkiedah luonnonsuojelualovehel on löytty 444 lajii suonikazviloi, niilöin luvus 369 (83,1 % yhtehizes luvus) ollah alguperäzet da 75 (16,9 %) adventiivizet. Karjalan tazavallan Ruskieh kniigah kuulujien lajiloi lugu ei ole suuri, ga omaluaduine. Vaiku sie Karjalas luonnos kazvau Jovibarba globifera. Vie mieldykiinittäjänny lajinnu on Festuca sabulosa, kudamua toiči löydyy rannikol. Luadogan vierinkivirannoil on Viola stagnina, kudaman lugu vähenöy kaikel alovehel. Vie yksi laji Hypopitys monotropa enimyölleh kazvau pedäjikkölöis, se kazvau vaiku yhtes punktas, ga suurel alovehel. Harvattavah löydyygi Oenanthe aquatica.

Huomavukset

Kirjalližus

• Т. Ю. Хохлова, В. К. Антипин, П. Н. Токарев. Особо охраняемые территории Карелии. — Петрозаводск, 2000.
• Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 1: А — Й. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2007. — С. 358—400. — ISBN 978-5-8430-0123-0.

Linkat

• Олонецкий Заказник Arhiivukoupii 14 heinykuudu 2010 Wayback Machine  (Kačondan päivymiäry: 10 syvyskuudu 2025)
• Заказник Олонецкий  (неопр.). Arhiviiruittu originualaspäi 7. talvikuudu 2018  (Kačondan päivymiäry: 10 syvyskuudu 2025)
• Свирская губа Ладожского озера  (неопр.). Arhiviiruittu originualaspäi 31. pakkaskuudu 2010  (Kačondan päivymiäry: 10 syvyskuudu 2025)