Luadogan kallivosuaret

Luadogan kallivosuaret

Luadogan kallivosuaret on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan, Sordavalan da Pitkänrannan piirilöis Luadogan rannan luodehrannikol oli kanzalline puusto, kudai on perustettu ainavoluaduzien kallivosuariloin luonnonkompleksoin säilyttämizekse. Sen pinduala on 122 008,3 gektuarua (1200 km2), sit luvus on 52 854,3 gektuarua (530 km2) vezialovehtu.

Yleistiijot

Kallivosuariloin aloveh leviey Kilpolan suarespäi, Ber'ozovo-eländykohtalluo, Pitkänrannan linnassah päivännouzus. Luadogan kallivosuaret on kompleksu, kudamah kuuluu 650 kallivosuardu da jyrkiä kallivuo, sežo aijan da luonnovoimien myödäh leikattu järven rannikko.

Luadogan kallivosuariloin suurimat suaret ollah Kilpola, Kuhka, Sorolansaari, Lauvatsaari, Putsaari, Riekkalansaari. Puuston alovehen kogonažuos on otettu iäre kai eländykohtien, kezämökkikooperatiivoin da muatalovuon muat. Tämän erikseh suojeltavan luonnonalovehen perustamizen tarkoituksennu on ainavoluaduzien luonnonkompleksoin säilyttämine da niilöin käyttämine eri matkailulajiloin kehittämizekse (rekriaciialovehel).

Erikseh suojeltavu luonnon aloveh

Luadogan kallivosuariloin päivänlaskualovehel vuozien 1990 alluspäi oli reknailtu luadie erikseh suojeltavu luonnonaloveh. Enzimäzen projektan oli luadinuh Karelgraždanprojekt-laitos vuvvennu 1995, a vuvvennu 2000 sidä ruaduo uvvessah ruattih TASIC-programman hantuzis, yhtelläh erikseh suojeltavan luonnonalovehen perustandas vie ei piätetty. Loppuprojektu pidi työndiä Ven'an Federacien Luonnonvaroin ministerstvah vuvvennu 2009.

Vuvvennu 2017 talvikuun 28. päivänny oli allekirjutettu Ven'an Federacien halličuksen azetus Luadogan kallivosuaret -kanzallizen puuston perustandas Luadogan luodehrannikol, a 13. pakkaskuudu vuvvennu 2020 Ven'an Federacien Luonnonvaroin da ekolougien ministerstvan käskys oli hyväksytty azetus Luadogan kallivosuaret -kanzallizeh puustoh nähte Valdivollizen rauhoitetun Kivač-alovehen alazennu.

Vuvven 2023 sulakuun 28. päiväs Luadogan kallivosuaret -kanzallizen puuston azetuksen 8. pygälän mugah kanzallizen puuston johtandu, sen ruavon ohjuandu kuuluu Luadogan kallivosuaret -kanzallizele puustole.

Suuren vahingon puusto sai suaja kezämökkikooperatiivoin kazvajas luvus, kudai oli azetettu kanzallizen puuston perustandan hyvyös. Ohjailematoi matkailu sežo ei tuonnuh hyviä alovehen luonnole: puaksut oldih meččypalot, alovehen lijastandu, zakonattomat rakendukset.

Luondo

Luadogan kallivosuaret Lahdenpohjan piiris

Puusto on koskemattoman keskimeččyalovehen kallivo- da vähäl suohizien mualoin rajois, kudamas kazvau enimite pedäjikkölöi – ekolougii-biolougizien da rekriaciiparametriloin mugah Ven'an jevrouppalazen ozan ainavoluaduzii mualoi. Aloveh Luadogan kaijoin suarienke, kudamat upotah syväh manderele, ebätazazen alovehenke, korgieloin kallivoselgienke on ainavoluaduzen geomorfolougizen muvvostumanke, kudaman verdastu ei ole Ven'al.

Iče Luadogan järvi on ainavoluaduine vezistö. Se on Jevroupan suurin suolatoivezine järvi. Järves on suuri syvys da puhtas vezi pienen rehevyndänke. Suodunuzii mualoi (luguh otetah suodunuzii meččii) kogonah ei ole enämbiä 15 %. Muatalovusmualoi puuston ulgonazis rajois on läs 10 % mannermualoil (luguh otetah moniluguzii eri muapaloi, kudamat ei kuuluta puuston kogonažuoh). Mečät suurimal alovehel ollah uvvessah kazvanuot (ollah eri-igäzet). Net on roittu kogonazien da ozittazien mečänleikkuandukohtis (nämmä mečänleikkuandat mendih eri aijoinnu), kaskimualois da hyllättylöis muatalovusmualois. Yhtelläh XX vuozisuan puolivälis kogonazet mečänleikkuandat oldih harvat, sendäh mečät ollah luonnollizen kehityksen vallas.

Kazvi- da eläinmuailmu

Puuston alovehel on suurin biomoniluadužuon tazo Karjalas. Kaikkiedah puuston rajois on pandu kirjoile 19 lajii imettäjii, 23 lajii linduloi, 78 lajii suonikazviloi, 32 lajii sammalii, 61 lajii jägälii, kudamat on pandu Ven'an Federacien (2008) da/libo Karjalan tazavallan (2007) Ruskieloih kniigoih.

Vaiku täs Fennoskandien vihandas poujasas da kogo Karjalas on löytty äijät harvinazet suonikazvit, sammalet da jägälät. Kai kallivosuariloin aloveh on Luadogan n'orpan (Pusa hispida ladogensis) eländy- da kazvandualovehennu, tämä elätti on pandu Kanzoinvälizen, Ven'an Federacien, Karjalan tazavallan Ruskieloih kniigoih. Täs eläy ei vähembi 20 % tämän lajin aiguzii elättilöi, kudamat voijah luadie poigovehen.

Kirjalližus

• Osipov А. J., Lähteenmäki М., Ilmolahti О., Karhu J. Kommodifikacii prirodi: nacional'nii park "Ladožskije šheri" // Mir Rissii. — 2019. — Т. 28, № 3. — S. 113—131. — ISSN 1811-038X.

Linkat

• Luadogan kallivosuaret -kanzallizen puuston verkosivusto