Kalevalan kanzalline puusto

Kalevalan kanzalline puusto
kategourii — Kanzoinväline luonnonsuojeluliitto — II (Kanzalline puusto)
Piätiijot
Pinduala	744 km²
Perustandupäivy	3 heinykuudu 2007 vuvvel
Ohjuaju laitos	Valdivolline federualulaitos "Kalevalan kanzalline puusto"
Sijoittumine
64°59′30″ с. ш. 30°12′45″ в. д.
Mua	Ven'anmua
Aloveh	Karjal
Lähimäine linnu	Kostamus
kalevalsky-park.ru
Kalevalan kanzalline puusto
Kalevalan kanzalline puusto
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Kalevalan kanzalline puusto on kanzalline puusto Karjalan tazavallas.

Yleistiijot

On Kostamuksen linnukunan pohjasozas Ven'an da Suomen rajua lähäl olijal alovehel (Suomussalmen yhtyskundu). Valdivolline federualulaitos "Kalevalan kanzalline puusto" on perustettu 3. heinykuudu vuvvennu 2007 74 400 gektuaran alovehel. Kanzallizen puuston päivänlaskuraja menöy Ven'an da Suomen rajua myöte. Vuvven 2015 kevätkuun 16. päiväs puusto on Valdivollizen federualub'udžiettulaitoksen "Kostamuksen valdivolline luonnon rauhoitettu aloveh" ozannu. Tuttavuo Ven'an Federacien Luonnonvaroin ministerstvan käskyh № 100 (16. kevätkuudu 2015) da uudeh Ustuavah (29. syvyskuudu 2015) voibi rauhoitetut alovehen verkosivustol www.kost-zap.ru ozas "Meih nähte". Tieduo puustoh käyndäs on verkosivustol www.kostzap.com

Perustandan tarkoitus

Kanzallizen puuston perustandan tarkoituksennu oli Jevroupan erähän jälgimäzen vahnoin suurien pedäjikkölöin alovehen säilyttämine, se on kazvi- da eläinkandumuailman ainavoluaduzii keskuksii da ebäilemättäh kallis alovehen bioeriluadužuon säilyttämizes tiedo- da rekriaciitarkoituksih nähte. Puusto on mečän muvvostajien lajiloin geenufondan suojelualoveh.

Tarkoituksien mugah puustol ollah moizet piäruavot:

• säilyttiä tulieloih da nygözih polviloih nähte Pohjazen Fennoskandien eräs jälgimäzis suuris koskemattomien meččien aloveh;
• suaja endizeh kundoh objektat, kudamil on kul'tuuruhistourielline da opastukselline merkičys, kudai on kiini perindöllizeh koskemattomien meččien luonnonrikkahuksienkäytändäs;
• säilyttiä aloveh kui Fennoskandien eräs suurin koskemattomien meččien eläin- da kazvimuailman keskus da mečän muvvostajien lajiloin geenufondan suojelualoveh;
• käyttiä puuston alovehtu Pohjazen Fennoskandien koskemattomien meččien alovehen ezimerkinny da pidiä alalleh, kanzoinväliziengi projektoin hantuzis, ymbäristön tiedotutkimuksii da minitouringua Fennoskandien luondokompleksoin totualizen antropogennoin transformacien ololois;
• pidiä ekolougistu opastustu da kazvatustu pidäjen yhtevytty školienke, instituutoinke, ei-valdivollizien yhtistyksienke pyzyvän ekolougizen kehittämizen hyväkse;
• luadie olot da järjestiä eriluaduzii ohjailtavan matkailun da huogavon lajiloi, sežo luadie uuzii ruadopaikkoi da kiinnostua sih paikallizii eläjii Kalevalan kyläspäi, Vuokkiniemespäi da Kostamuksen linnaspäi matkailubiznesan da sen infrastruktuuran kehittämizekse.

Luonnon merkičys

Tämä kanzalline puusto andau mahton säilyttiä monii eläinlajiloi, moizii kui oravu, kuničču, huahmoi, kondii, pohjaine pedru.

Ilmasto

Pakkaskuul keskimiäräine temperatuuru on − 12,5 °С, heinykuul on 14,5 °С. Vuvven keskimiäräine vihmoin da lumen miäry on 500-600 mm. Lumi on muas 170–180 päiviä.

Kazvimuailmu

Kalevalan kanzallizes puustos on 529 lajii suonikazviloi. Niilöis Ven'an Ruskieh kniigah on pandu vezikazvit ven. полушник озёрный da ven. полушник тончайший, ven. Дортмана (kaikkii voibi puaksuh nähtä), ven. осока синеватая, ven. пальчатокоренник Траунштейнера da ylen harvu tazavallas laji ven. пальчатокоренник кровавый. Karjalan Ruskieh kniigah mainittuloin lajiloin ližäkse kuulutah ven. гроздовник ланцетолистный, ven. осока тонкоцветковая (enzimäine löydö Karjalas jälgimäzien 50 vuvven aigah), ven. звездчатка чашечкоцветковая, Hornemannan hormu.

Kalevalan kanzallizes puustos on 160 lajii lehtivarzisammalii. Harvinazih da suojeltavih lajiloih kuulutah: Sphagnum denticulatum, Dicranella rufescens, Discelium nudum, Warnstorfia pseudostraminea, Pseudotaxiphyllum elegans, kudamat on pandu Karjalan da Päivänouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah.

Kanzallizen puuston alovehel on 167 lajii jägälii, niilöis viizi on pandu Karjalan Ruskieh kniigah da 1 laji — Päivänouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah.

Kanzallizen puuston mečät ollah 85 %:l pedäjikkölöi. Kuuzikkoloi on läs 10 % meččymualois.

Eläinmuailmu

Kalevalan kanzallizen puuston eläinmuailmu on ylen eriluaduine. Sit on 38 lajii imettäjii: 7lajii böbökkii, 1 laji yöliivoloi, 1 laji jänölöi, 13 lajii grizijöi, 13 lajii pedoelättilöi da 3 lajii puarukabjazii.

Mečästyselättilöin eläinmuailmu on tavalline borealizile mečile. Puaksuh suau nähtä oravua, meččykuniččua, huahmoidu, ilvesty, kondiedu, hirvie da pohjastu pedrua.

Puustos on pandu kirjoile 143 lajii linduloi. Täkse aigua pezoittumas on merkitty 26 lajii, kudamat on pandu:

• Ven'an Ruskieh kniigah: merikotku, kalasiäski, muakotku, muuttohaukku.
• Karjalan Ruskieh kniigah: ruskeikaglukuikku, pajojoučen, meččyhanhi, lutok, kluša, harmai kurgi, pardupöllö, mustu korbihaukku, pustel'nik, derbnik, harmai sorokoput, leppylindu, ol'apku.
• Suomen Ruskieh kniigah: mustukaglukuikku, čeglok, pieni kirjavu tikku.
• Päivännouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah: peldosuohaukku, turuhtan, garšnep, sadučirku (ven. садовая овсянка, ven. овсянка-дубровник.

Böbökkien lajit ollah kui kaikis koskemattomis mečis. Kalois Kalevalan kanzallizes puustos on 17 lajii, niilöin joukos kumža, suolattoman vien lohi, siigu, riäpöi, harjus, goljan, ahven, kiiškoi, särgi da haugi.

Kalevalan kanzallizen puuston jogilois da ojis on harvinaine mol'l'uskan laji - tavalline helmi, kudai on pandu kaikkih Ruskieloih kniigoih - Karjalan, Ven'an, Suomen, Skandinuavien. Se suau eliä vai jogiloin da ojien koskekkahis kohtis, puhtahas vies da ei suvaiče ligua.

Kul'tuuruhistourielline merkičys

Vuozisavoin luguh nämmil mualoil on eletty rahvas, kudamat ei rikottu omua eländykohtua. Kaččomattah sih, ku endine eloksentaba on hävinnyh, nämmä kohtat pidäy säilyttiä da ozittain suaja endizeh kundoh kui kul'tuuran, histourien da perindöllizen luonnonrikkahuksien käytändän mustomerki. Kalevalan kanzallizen puuston aloveh on jälgimäine suuri "eepizen" koskemattoman luonnon oza. Sit puoles sidä voibi verrata Ven'an histourien tundiettuvimih kohtih. Saamelazien da karjalazien perindölöin segavukses täs oli roinnuhes omaluaduine kul'tuuru rikkahan rahvahanrunohuonke, kielieričyksienke da omaluaduzen talovuonke. Täs on 43 arheolougistu da histouriellistu mustomerkii da objektua.

Huomavukset

Linkat

• Kalevalan kanzalline puusto
• Kalevalan kanzallizen puuston verkosivusto