Kostamuksen rauhoitettu aloveh
| Kostamuksen valdivolline rauhoitettu aloveh | |
|---|---|
 | |
| kategourii — Kanzoinväline luonnonsuojeluliitto — Ia (Vagavu luonnonpuusto) | |
| Piätiijot | |
| Pinduala | 47 569 gektuarua (1983) |
| Perustandupäivy | 14 talvikuudu 1983 vuvvel |
| Ohjuaju laitos | Federualline valdivolline b'udžiettulaitos "Kostamuksen valdivollizen rauhoitetun alovehen da Kalevalan kanzallizen puuston yhtistetty direkcii" |
| Sijoittumine | |
| 64°28′23″ с. ш. 30°16′27″ в. д.GЯO | |
| Mua | |
| Ven'an Federacien subjektu | Karjalan tazavaldu |
| Lähimäine linnu | Kostamus |
kostzap.com | |
 Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа | |
Kostamuksen valdivolline rauhoitettu aloveh on rauhoitettu aloveh, kudai on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin da Mujejärven piirin alovehel. Rauhoitetun alovehen muat yhtes Kalevalan kanzallizen puustonke kuulutah Metsola-biosfierualoveheh vuvven 2017 kezäkuun 12. päiväs.
Histourii
Kostamuksen valdivolline rauhoitettu aloveh on perustettu 14. talvikuudu vuvvennu 1983. Rauhoitettu aloveh reknailtih luadie alovehellizen kompleksan ozannu da sen piäruadoloih kuului ruttoh kehittyjän kivenlouhimokombinuatan negatiivizien talovuollizien vaikutuksien hävittämine.
Sen yhtehine pinduala on 49 200 gektuarua. Se kuuluu Ven'an viijen rauhoitetun alovehen joukkoh, kudai ylittäy rajoi: vuvvennu 1990 perustettih ven'a-suomelaine rauhoitettu aloveh ven. «Дружба», kudamua meijän puoles ezitti Kostamuksen rauhoitettu aloveh, Suomen puoles — viizi erillisty luonnonsuojelualovehtu[1]. 12. kezäkuudu vuvvennu 2017 Kostamuksen rauhoitettu aloveh rubei kuulumah Metsola-biosfierualoveheh. Metsola-sanal ollah karjalazet juuret. Kalevala-eeposan mugah Metsola on mečänižändän Tapion mua.
Muatiedo
Ilmasto rippuu sit, ku tämä aloveh kuuluu atlantin-arktizeh ilmaston lauhkieh poujassah. Ilman vuvvenaigaine keskilämbötila on 0,5°С. Pakkazettoman aijan keskikesto on 183 päiviä.
Rauhoitetun alovehen muat on pohjazien koskemattomien meččien mualoi. Sie on äijy järvie da jogie, on suodunuzii kohtii[2].
Kazvi- da eläinmuailmu
Rauhoitetul alovehel on 182 lajii linduu. Sie kazvau läs 300—350 lajii suonikazviloi. Eläinmuailmah kuuluu 26 lajii imettäjii. On kaksi lajii muavezieläimii. Rauhoitetul alovehel on 16 lajii kaloi.
Lindulois on koskemattomien meččien linduloi: pyydy, mečoidu. Sie eläy oravua, niädiä, kondiedu da hirvie. On pohjastu pedrua, kudamii on vaiku Karjalan täl alovehel — rauhoitetul alovehel da suveh päi sitpäi. Pedrat ylitetäh rajoi vuoziaijallizien siirdoloin aigah; Nevvostoliiton da Suomen tutkijat tutkittih niilöi yhtehizen programman mugah. Kalamuailmu on tämän alovehen luaduine, rauhoitetun alovehien jogiloi myöte menöy päivänlaskukuhan kudu, kudai tarviččou vagavua suojeluu[2].
Tiedoala
Tiedoalah kuuluu Karjalan pohjazen koskemattoman mečän luonnon kompleksan luonnollizien processoin tutkimine, kivenlouhimokombinuatan tuotandon vaikutuksien ilmendämine, rauhoitettuloin ekosistiemoin suojelun da elävytändäh metoudoin kehittämine[2].
Huomavukset
- ↑ ООПТ РОССИИ — Костомукшский заповедник. Kačondan päivymiäry: 3. kevätkuudu 2011. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016
- ↑ 1 2 3 Дежкин В. В. В мире заповедной природы. — М.: Сов. Россия, 1989. — 256 с.: ил. — С. 184—185.
Kirjalližus
- Хохлова, Т. Ю. Костомукшский заповедник / Т. Ю. Хохлова, В. К. Анти-пин, П. Н. Токарев // Особо охраняемые природные территории Карелии / Т. Ю. Хохлова, В. К. Антипин, П. Н. Токарев. – Изд. 2-е, перераб. и доп. – Петрозаводск, 2000. – С. 29–31.
Linkat
| Karjalan tazavallan erikseh suojeltavat luonnon alovehet federuallizen merkičyksenke | |
|---|---|
| Rauhoitetut alovehet | |
| Kanzallizet puustot | |
| Luonnonsuojelualovehet | |
 | |
|---|---|
| Sanakniigat da verkotiedosanakniigat |