Boris Pomorcev

On otettu Рувики-späi
Boris Nikolajevič Pomorcev
Boris Pomortsev.jpg
Roindupäivy 11. kevätkuudu 1932(1932-03-11) (94 vuottu)
Roindupaikku
Mua
Palkindot
Орден «Знак Почёта»
Arvonimet
Народный художник Российской Федерации Заслуженный художник РСФСР — 1985
Palkindot
Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan valdivolline palkindo (1991)

Boris Nikolajevič Pomorcev (ven. Бори́с Никола́евич Помо́рцев; roin. 11. kevätkuudu 1932, Sahalinan aloveh[d], Loittozen Päivännouzun aloveh[d]) on Ven'an taidoilii, ymbäristökuvien mualuaju, portriettoin mualuaju, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1979), Ven'an federatiivizen nevvostotazavallan arvostettu taidoilii (1985), Ven'an Federacien rahvahan taidoilii (2000), Ven'an Taidoakadiemien kunnivojäsen (2012)[1].

Eloskerdu

Boris Pomorcevan lapsus- da nuorusaigu meni Irkutskas.

Vuvvennu 1952 häi loppi Irkutskan taido-opiston. Armien jälles opastui Irkutskan aviacii-tehniellizes opistos, kudaman loppiettuu vuvvennu 1954 händy työttih sluužbale Karjal-Suomelazeh nevvostotazavaldah, Besovec-pos'olkan garnizonah. Vuvves 1956 häi eläy Petroskois.

Vuvvennu 1962 Pomorcevua otettih Nevvostoliiton taidoilijoin liittoh.

Taidoilii ruadau voimualu- da temperumualuamistaijon tehniekas, ymbäristökuvan da portrietan žanras. Omas luomisruavos kiändyy Ven'an histourien tiemah, Ven'an Pohjazen rahvahan arhitektuurah.

Vuozinnu 1978—1982 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan taidoilijoin liiton piälikönny.

Vuvvennu 2012 Karjalan tazavallan taidomuzeis avattih persounalline Pomorcevan 80-vuozipäiväle omistettu ozuttelu, kudamas ezil oldih taidoilijan äijät ruavot. A vuvven peräs, vuvvennu 2013 Ven'an kul'tuuran fondu Karjalan tazavallan kul'tuuruministerstvan kannatuksel piästi ilmah taidoal'bouman "Boris Pomorcev"[2][3].

Kevätkuun 22. päivänny vuvvennu 2022 Karjalan tazavallan taidomuzeis piettih Boris Pomorcevan 90-vuozipäiväle omistettu illačču[4].

Ozuttelut

Boris Pomorcev on Kogo Nevvostoliiton (1961—1984) da Kogo Ven'an (1961—1999) taidoilijoin ozutteluloin ozanottai, otti ozua ozutteluloih Suomes (1966, 1969, 1972, 1985), Germuanies (1972, 1977, 1983, 1985).

Vuvvennu 2025 Petroskois Käzineroloin keskukses avattih Ven'an XX-XXI vuozisuan voinuaijoile omistettu ven. «Вехи памяти»-ozuttelu, kudamas oli ezil Boris Pomorcevan kuvuagi[5].

Tundietut tevokset

"Suovattupäivy" (1961), "Keskipäivy" (1963), "Zaonežje" (1965), "Kylylöi lämmitetäh" (1968), "Onieganrannikon alovehel" (1969), "Järvilöin muas" (1970), "Bakenčšik", "Karjalan muas" (1972), "Zaonežje", "Zaozerje" (1973), "Elokuu" (1977), "Oraskuun yöt" (1979), "Onežskaja bil'", "Poijat. Nelläskymmenes enzimäine» (1984), "Pomoralazes kyläs" (1987), "Belomorkanualu. Miitingu" (1989—1992), "Kemi" (1995).

Boris Pomorcevan ruavot ollah ruokos Valdivollizes Ven'alazes muzeis, Ven'an Federacien sodavoimien keskusmuzeis, Karjalan tazavallan taidomuzeis, Karjalan tazavallan kanzallizes muzeis, Ven'an kul'tuurufondas, Kiži-muzei-zapovedniekas, yksittäzis keräilemis Ven'al da ulgomual.

Huomavukset

  1. ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. — 464 с. : ил.,карт. — С. 407 ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)
  2. ↑ Валентина Чаженгина. Тихая моя родина (рус.). gazeta-licey.ru (27. kylmykuudu 2013). Kačondan päivymiäry: 28. ligakuudu 2025.
  3. ↑ Поморцев Борис Николаевич (рус.). www.virtcatalog-rk.ru. Kačondan päivymiäry: 28. ligakuudu 2025.
  4. ↑ Поздравляем Б.Н.Поморцева с 90-летием! (рус.). artmuseum.karelia.ru (11. kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 28. ligakuudu 2025.
  5. ↑ Выставка «Вехи памяти» открылась в Петрозаводске (рус.). rk.karelia.ru (7. oraskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 28. ligakuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Boris_Pomorcev&oldid=126361630"