Kiži (muzei-zapovedniekku)

On otettu Рувики-späi
Täl terminäl ollah toizetgi merkičykset, kačo. Kiži (merkičykset).
Кижи
Nägö vertol'uotaspäi arhitektuuruansamblile
Nägö vertol'uotaspäi arhitektuuruansamblile
Perustandan päivymiäry vuvvennu 1966
Adressi Karjalan tazavaldu
Johtai Jelena Viktorovna Bogdanova
Verkosivusto kizhi.karelia.ru
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа
Ven'an gerbu Ven'an Federacien kul'tuuruperindön objektu, objektu № 1000000735объект № 1000000735
Kižin pogostu

Kiži (ven. Кижи) on valdivolline histourii-arhitektuuran da etnogruafien muzei-zapovedniekku Ven’an Federacien Karjalan tazavallas.

Muzei sai nimen Kiži-suaren mugah, kus on muzein ozutteluloin piäoza. Muzein objektat ollah sežo Petroskois da erähis Karhumäin piirin eländykohtis.

Histourii

Muzein alguhpanijannu oli Ven'an pohjazen puurahitektuuran tutkii da restauroiččii A. V. Opolovnikov, kudai vuvvennu 1951 toi Kižin suarele Oševnevan taloin (ven. О́шевнева) Oševnevon kyläspäi Suurel Klimeckoil suarel[1]. Kul’tuuran valdivollizennu laitoksennu se on olemas vuvves 1966 algajen, ga enzimäzet käyjät oldihvuvvennu 1955[2]. Aallsualgajen muzeih kuului Kižin pogostan XVIII—XIX vuozisuan kaksi kirikkyö da kellojallat, kudamat ollah ennevahnazen puuarhitektuuran mustomerkit aijan sydämes. Täl aigua niilöi tävvendetäh Oniegantagavuon eri čuppuloispäi tuovut časounat, taloit, obrazat, karjalazis, ven’alazis da vepsäläzis kylispäi tuovut taloloin vehkehet da huonukset, histouriellizet objektat Oniegantagavuos da Petroskois[3].

UNESCON azientiedäjien arvostetuloin mugah paikallizien ammattimiehien nerot mustomerkilöin restauroičendas ollah ainavoluaduzet, sendäh vuvves 2020 muzei-zapovedniekan pohjal rubei ruadamah Kogo Ven’an puuhizen arhitektuuran säilytändykeskus[4].

Muzei-zapovedniekan johtajat[5]
  • Vladimir Ivanovič Smirnov (1966—1968)
  • Vilho Arvidovič Niemi (1969—1975)[6]
  • Valentina Matvejevna Ionova (1975—1979)
  • L’udmila Vasiljevna Šilova (Lopatkina) (1979—1984)
  • Mihail Vasiljevič Lopatkin (1984—1988, 1991—1998)
  • Aleksandr Dmitrijevič Šelibkov (1989)
  • Ol’ga Afanasjevna Nabokova (1990—1992)
  • Dmitrii Dmitrijevič Lugovoi (1998—1999)
  • El’vira Valentinovna Averjanova (2000—2013)
  • Andrei Vitaljevič Nelidov (2013—2015)
  • Jelena Viktorovna Bogdanova (vuvves 2015).

Suojeltavu aloveh

Muzei-zapovedniekan mualoil on histourii-kul’tuurizen merkičyksen stuatussu.

Valdivollizeh federuallizeh alistuksen kuulujan Kižin luonnonsuojelualoveheh kuuluu Kiži-muzei-zapodevniekan aloveh[7]. Luonnonsuojelualovehen vardoičuskuri on läs samanjyttyine kui kanzallizes puustos. Kaikel luonnonsuojelualovehel on kielletty mečästys, jäiččien da hyöhenien keriändy, suariloile käyndy, kudamis pezoitutah linnut, niilöin pezoitundan loppussah (1. elokuudu), mečänkuivuandumelioraciet, myrkyhimikuattoin käytändy meččy- da muatalohuos, geolougii-ečindyruavot da hyödykaivandahizien nostandu.

Purjehvenehien da toizien ajonevvoloin kullendu on rajoitettu yhtehizen käytändän dorogoih da vezimatkoih. Välly liikundu, marjoin keriämine, kalan suandu da toizii ruadoloi suau ruadua vaiku paikallizile eläjile da ruadajile. Azettua da jiäjä yökse suau vaiku sih niškoi luajittulois kohtis[8].

Kul’tuurperindön objektat muzei-zapovedniekas "Kiži"

Ven'an Oniegantagavuon ozasto

Muzei-zapovedniekan piäozutteluozasto, kudai on Kižin suarel, on omistettu Oniegantagavuon ven’alazien perindöllizele kul’tuurale[9].

Kuva
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Kishi church 2.jpg
Kai kuvat
Spuasan kirikkö
 On nostettu vuvvennu 1714. Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah",
kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[10].
Church of the Intercession of the Virgin.jpg
Kai kuvat
Pokrovan kirikkö
 On nostettu vuozinnu 1694—1764. Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah",
kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[11].
Kizhi - panoramio (2).jpg
Kai kuvat
Kižin pogostan kellojallat
 On nostettu vuvvennu 1863—1874 vahnoin lahonnuzien kellojalgoin sijah. Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah",
kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[12].
Ограда с воротами; ансамбль Кижского погоста 01.jpg
Kai kuvat
Kižin pogostan aijat
 On nostettu vuvvennu 1800. Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah",
kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[13].
Kizhi 06-2017 img11 Lazarus Resurrection Church.jpg
Kai kuvat
Lazarin kirikkö
 On nostettu enne XVI vuozisadua[14]. Tarinan mugah kirikön nosti prepodobnoi inokku Lazari Muromskoi
da se rodih tulien Muroman manasterin enzimäzekse salvoksekse. Kirikös on säilynyh kaksijarussine ikonostuassu, kudamas on 17 XVI—XVIII vuozisualoin obrazua.
Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke.
Kizhi 06-2017 img12 StMichael Chapel.jpg
Kai kuvat
Mihail Arhangelan kirikkö
 On nostettu XVIII vuozisuan allus[15].
Časounas on säilynyh lagipiälys — "taivahanmuodoine", kudaman keskikohtas on Hristosan obrazu, а ozis — 12 trapecienmuodozet verrat — ezi-ižät.
Taivahan" randoi myöte on nelli obrazua jevangelistoin simvoloin kuvienke. Ikonostuasan mualavus kuuluu XVII—XVIII vuozisadoih.
Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke.
Kizhi (26).JPG
Kai kuvat
Oševnevan taloi
 On nostettu vuvvennu 1876 Karhumäin piirin Oševnevon kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke.[16].

Kaššali-muodoine taloi, kudamas on kaksi kerrostu gorničanke ylähän, kolmes puoles tostu kerrostu myöte on galerei-galdari. Talois on nelli eri pertii da viijes, varustamatoi kletti, kolme kezähuonustu da talohuspiha levon al. Kogonaine tila on läs 2,5 tuhattu m³. Taloin kuavu on läs nellikkömuodoine[17].

ВЕТРЯНАЯ МЕЛЬНИЦА. МУЗЕЙ-ЗАПОВЕДНИК "КИЖИ".jpg
Kai kuvat
Bikaninan melliččy
 On nostettu XX vuozisuan allus Karhumäin piiri Volkostrov-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke.[18].

Ližäkse ozaston puuhizen arhitektuuran mustomerkinny ollah aittu Vorobji-kyläspäi, aittu Vegoruksan kyläspäi, Meškovan aittu Južnii dvor -kyläspäi (Oševnevan muakondu), Sudjinan aittu Lipovici-kyläspäi (Oševnevan muakondu), kyly Mižostrovan kyläspäi (Oševnevan muakondu), kyly Ust’-Jandoma -kyläspäi (Jelizarovien taloin luo), Jelizarovan taloi Seredka-kyläspäi, Sergejevan taloi Logmoručei-kyläspäi, Ščepinan taloi Ščepino-kyläspäi, sepän paja Suisarispäi, vezimelliččy Kuivuselläspäi, riihi Koivuselläspäi.

Vasiljevon ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Kižin suarel Vasiljevo-kyläs, se on Oniegantagavuon kylän XIX vuozisuan lopun — XX vuozisuan allun rekonstrukcii[19].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Часовня Успения Богородицы в деревне Васильево на острове Кижи.jpg
Kai kuvat
Uspen’n’an časounu
On nostettu XVII vuozisuan lopus — XVIII vuzoisuan toizel puoliškol. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[20].
Дом Сергеевых (деревянный) из д. Липовицы 01.JPG
Kai kuvat
Sergejevien taloi Lipovici-kyläspäi
On nostettu XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus Karhumäin piirin Lipovici-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[21].
Дом Сергина из д. Мунозеро.jpg
Kai kuvat
Serginan taloi Munjärvespäi
On nostettu XIX vuozisuan toizel puoliškol Karhumäin piirin Munjärven kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[22].

Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit: Abramovan aittu Velikaja Niva -kyläspäi, Kuznecovan aittu Pegrema-kyläspäi, Vasiljevan taloi, Kondratjevan taloi Verhn’aja Putka -kyläspäi.

Jamka-ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Kižin suarel Jamka-kyläs, on Oniegantagavuon kylän rekonstrukcii[23].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Kizhi 06-2017 img27 Voroniy Ostrov Windmill.jpg
Kai kuvat
Melliččy Voronii ostrov -kyläspäi
On nostettu vuozinnu 1930 Karhumäin piirin Voronii ostrov -kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[24].
Дом детского музейного центра.jpg
Ananjevan taloi Krasnaja Sel’ga -kyläspäi
On nostettu XIX vuzoisuan lopus — XX vuozisuan allus Karhumäin piirin Krasnaja Sel’ga -kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[25].

Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit: Pedrun da Puavilan časounu Berežnaja-kyläspäi (vuozisuan XVIII algu — vuozisuan XIX loppu), Käzitäluajitun obrazan časounu Vigovo-kyläspäi (XVII vuozisuan loppu — XVIII vuozisuan loppu), aittu (Pert’akovan taloin luo), aittu Lipovici-kyläspäi (Vičurinan taloin luo), aittu viel Mižostrov-kyläspäi, Ber’ozkinan taloi Krasnaja sel’ga -kyläspäi, Vičurinan taloi Vigovo-kyläspäi, Levičevan taloi Ust’-Jandoma -kyläspäi, Mošnikovan taloi, Nikonovan taloi Lipovici-kyläspäi, Pert’akovan taloi Ust’-Jandoma -kyläspäi, Ponomar’ovan taloi Man’šino-kyläspäi, kon’ušši, kumardusristu Hašezero-kyläspäi, sepän paja Južnii dvor -kyläspäi, riihi Lipovici-kyläspäi.

Priäžän karjalazet -ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau Karjalan suven Priäžän piirin liygiläzien kul’tuurua[26].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Дом Яковлева 01.JPG
Kai kuvat
Jakovlevan taloi Kleššoilan kyläspäi
On nostettu XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus Karjalan Priäžän piirin Kleššoilan kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[27].
Поклонный крест из деревни Чуйнаволок 4.JPG
Kai kuvat
Kumardusristu Čuiniemen kyläspäi
On nostettu vuvvennu 1763 Karjalan Priäžän piirin Čuiniemen kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[28].
Амбар из деревни Коккойла.JPG
Kai kuvat
Aittu Kokkoilan kyläspäi
On nostettu Karjalan Priäžän piirin Kokkoilan kyläs vuvvennu 1763. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[29].

Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuaran mustomerkit: Ždanovan aittu Pelduozespäi, aittu Niiniselläspäi, riihi Lamminselläspäi, riihi Seppävuaraspäi.

Vienankarjalazet -ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau Karjalan pohjazien piirilöin kul'tuurua[30].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Ветряная мельница в северной части о.Кижи.JPG
Melliččy Gafostrov-kyläspäi
On nostettu XIX vuozisuan toizel puoliškol Karjalan Mujejärven piirin Gafostrov-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[31].

Ližäkse ozastoh kuuluu puuhizen arhitektuuran mustomerki — riihi Gafostrov-kyläspäi.

Vepsäläzet-ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau vepsäläzien kylien kul’tuurua. Ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit: Bel’ajevan aittu Metvejevanselläspäi, aittu Seppävuaraspäi, Foškinan kyly Kaskez-kyläspäi[32].

Puudogan ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau vähäluguzien Puudogan kylien kul’tuurua. Ozastoh kuulutah puuhizen arhitekturan mustomerkit: Belošejevan aittu Belošejeva-kyläspäi, Grišinan aittu Kubovskaja-kyläspäi, Pahomovan aittu Ostrov-Zarečje -kyläspäi, Bel’ajevan taloi Kubovskaja-kyläspäi, Butinan taloi P’alozero-kyläspäi, Potaševan taloi P’al’ma-kyläspäi[33].

Kondupohjan ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau karjalazien da vepsäläzien kylien kul’tuurua[34].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Часовня Трёх Святителей из д. Кавгора.jpg
Kai kuvat
Spuasan časounu Kavgora-kyläspäi
On nostettu XVIII vuozisuan toizel puoliškol — XIX vuozisuan enzimäzel puoliškol Karjalan Kondupohjan piirin Kavgora-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[35].

Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit: Ždanovan aittu Šoutjärvespäi, Sem’onovan aittu Harakkumäin kyläspäi.

Kižskoje ožerelje -ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Kižin suaren ymbäristöl, rinnal olijoil suariloil Bol’šoje Kilemeckoje, Volkostrov, Jeglov da Oniegantagavuon nimen mannerozal[36].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Часовня во имя апостолов Петра и Павла (конец XVII - начало XVIII века).jpg
Kai kuvat
Pedrun da Puavilan časounu Nasonovščina-kyläs
On nostettu XVII vuozisuan lopus — XVIII vuzoisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Nasonovščina-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[37].
Корба Карелия.jpg
Kai kuvat
Jumaldoman časounu Korba-kyläs
On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Korba-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke[38].
Воробьи Карелия.jpg
Kai kuvat
Kirikan da Iulitan časounu Vorobji-kyläs
On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Vorobji-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[39].
Подъельники Карелия.jpg
Kai kuvat
Paraskeva Piätteniččän da Varlaam Hutinskoin časounu
Podjel’niki-kyläs
On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Podjel’niki-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[40].
Еглово Карелия.jpg
Kai kuvat
Časounu Jumaldoman obrazan nimeh
Jeglovos
On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Jeglovo-kyläs. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[41].

Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit: Markovan taloi Mal’kovo-kyläs, Serih-taloi Dudnikovo-kyläs, tuulimelliččy Tolvujan kyläspäi Seredka-kyläs.

Petroskoin ozasto

Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Petroskoin histouriellizes ozas "Vahnu linnu", sidä ruvettih luadimah vuozinnu 1970 sie, linnan keksukses[42].

Kuvat
Mustomerki
Lyhyt kuvailu
Petrozavodsk 06-2017 img41 Old Town.jpg
Kai kuvat
Duuhan kirikkö
On nostettu vuvvennu 1894 Petroskois Gubernien zemstvon bol'ničan tyveh. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[43].
Админ.здание музея кижи.jpg
Ammattiopisto
XVIII vuozisuan mustomerki. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[44].
Vuozis 2010 algajen sie on Kiži-muzein hallindo.
МузейКижи.jpg
Kai kuvat
Ammattiopiston pajat
On nostettu vuvvennu 1913. Vuvvennu 2006 taloi annettih muzei-zapovedniekale "Kiži"[45].
Корпус больничный губернской земской больницы 1.JPG
Kai kuvat
Gubernien zemstvon
bol’ničan korpussu
On nostettu XIX vuozisuan toizel puoliškol. Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke[46].
Taloi on annettu muzei-zapovedniekale "Kiži".

Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit: Lazarevan taloi (XX vuozisuan algu, nygöi muzein kirjasto), Kučevskoin mečänhoidajan taloi (vuozi 1827), endizen ammattiopiston taloi.

Huomavukset

  1. ↑ Ополовников, 1983, с. 67.
  2. ↑ Из истории становления музея-заповедника «Кижи». Музей-заповедник «Кижи» (2006). Kačondan päivymiäry: 13. pakkaskuudu 2015. Arhiviiruittu 3. ligakuudu 2012
  3. ↑ Кижи. Kačondan päivymiäry: 30. pakkaskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 11. ligakuudu 2012
  4. ↑ В Кижи идут реставрационные работы (недоступная ссылка — история). Телеканал «Россия. Культура» (4. pakkaskuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 4. pakkaskuudu 2020.
  5. ↑ Директора музея-заповедника «Кижи». Kačondan päivymiäry: 22. kylmykuudu 2015. Arhiviiruittu 23. kylmykuudu 2015
  6. ↑ Губернатор острова Кижи. Kačondan päivymiäry: 4. kylmykuudu 2016. Arhiviiruittu 16. oraskuudu 2021
  7. ↑ Кижский заказник. Kačondan päivymiäry: 1. sulakuudu 2013. Arhiviiruittu 1. oraskuudu 2013
  8. ↑ Кижский заказник. Kačondan päivymiäry: 1. sulakuudu 2013. Arhiviiruittu 10. kevätkuudu 2013
  9. ↑ Русские Заонежья. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  10. ↑ Церковь Преображения Господня. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 8. elokuudu 2013
  11. ↑ Церковь Покрова Богородицы. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 7. kylmykuudu 2017
  12. ↑ Колокольня Кижского погоста. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  13. ↑ Ограда Кижского погоста. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 7. kylmykuudu 2017
  14. ↑ Церковь Воскрешения Лазаря. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 6. ligakuudu 2013
  15. ↑ Часовня Михаила Архангела. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  16. ↑ Дом Ошевнева. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  17. ↑ Ополовников, 1983, с. 67-71.
  18. ↑ Мельница ветряная Биканина. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  19. ↑ Сектор «Васильево». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 7. kylmykuudu 2017
  20. ↑ Часовня Успения Божией Матери. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 6. syvyskuudu 2013
  21. ↑ Дом Сергеевой из д. Липовицы. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  22. ↑ Дом Сергина из д. Мунозеро. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  23. ↑ Сектор «Ямка». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 7. kylmykuudu 2017
  24. ↑ Мельница ветряная из д. Вороний остров. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 11. kylmykuudu 2017
  25. ↑ Дом Ананьевой из д. Красная Сельга. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  26. ↑ Сектор «Пряжинские карелы». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  27. ↑ Дом Яковлева из д. Клещейла. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  28. ↑ Крест поклонный из д. Чуйнаволок. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  29. ↑ Амбар из д. Коккойла. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  30. ↑ Сектор «Северные карелы». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  31. ↑ Мельница ветряная из д. Гафостров. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  32. ↑ Сектор «Вепсы». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  33. ↑ Сектор «Пудожский». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  34. ↑ Сектор «Кондопожский». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  35. ↑ Часовня Преображения Господня из д. Кавгора. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 6. syvyskuudu 2013
  36. ↑ Сектор «Кижское ожерелье». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  37. ↑ Часовня Петра и Павла в д. Насоновщина. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  38. ↑ Часовня Знамения Пресвятой Богородицы. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  39. ↑ Часовня Кирика и Иулиты в д. Воробьи. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  40. ↑ Часовня Параскевы Пятницы и Варлаама Хутынского в д. Подъельники. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 11. kylmykuudu 2017
  41. ↑ Часовня во имя иконы «Божья Матерь всех скорбящих радость» в Еглово. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  42. ↑ Сектор «Петрозаводск». Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  43. ↑ Часовня больничная. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  44. ↑ Ремесленное училище. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  45. ↑ Мастерские ремесленного училища. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017
  46. ↑ Корпус больничный губернской земской больницы. Kačondan päivymiäry: 10. kylmykuudu 2017. Arhiviiruittu 10. kylmykuudu 2017

Kirjalližus

  • Ополовников А. В. Русское деревянное зодчество. Гражданское зодчество. — М.: Искусство, 1983. — 288 с. — 30 000 экз.
  • Авт.-сост. А. Т. Беляев, Б. А. Гущин, В. А. Гущина. Государственный историко-архитектурный и этнографический музей-заповедник «Кижи»: Каталог. — Петрозаводск, 1973. — 100 с.
  • Витухновская М. А. Государственный историко-архитектурный и этнографический музей-заповедник Кижи: Путеводитель. — Петрозаводск: Карелия, 1988. — 160 с.
  • Мельников И. В., Семененко О. А. Кижи. Альбом-путеводитель по музею-заповеднику «Кижи». — Петрозаводск, 2008. — 176 с.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kiži_(muzei-zapovedniekku)&oldid=126199976"