Karjalan tazavallan kanzalline muzei

On otettu Рувики-späi
Karjalan tazavallan kanzalline muzei
Petrozavodsk.National museum of Karelia.jpg
Perustandan päivymiäry 1871
Avuandan päivymiäry Joga päiviä 10.00—17.00, huogavopäivy — enzimäinargi.
Adressi Leninan lagevo 1, Petroskoi, Karjalan tazavaldu
Johtai М. L. Gol'denberg
Verkosivusto Virralline verkosivusto
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Karjalan tazavallan kanzalline muzei on Petroskoin suurin muzei, kudaman perusti vuvvennu 1871 Anuksen gubernien gubernuattoru G. G. Grigorjev. Se on endizen gubernuattoran talois, kudai on nostettu XVIII vuozisuan aigah

Histourii

Petroskois enzimäine muzein ozuttelu Anuksen gubernien muzei -nimel oli avattu vuvvennu 1838, sih oli pandu ozutettavakse Aleksandrovskoin zavodan taidovalandan tuottehii da luajilmuksii. Ga ei kaikin voidu piästä täh muzeih.

Vuvvennu 1871 oli avattu Anuksen luondo-tevolližuon da histourii-etnogruafine muzei.

Talvikuul vuvvennu 1916 muzein äijät ozutteluvehkehet palettih tulipalos. Vuvvennu 1918 muzei siirdyi Anuksen rahvahan opastuksen komissuariattah.

Vuozien 1920 aigah muzeih rubei kuulumah Anuksen kirikkö-histourielline muzei. Karjalan ruadokommuunan perustettuu se rodih kommuunan muzeikse, vuitti ozutteluvehkehis oli annettu Anuksen gubernien muzeih, kudai oli muuttanuh Lodienoile da oli annettu A. Fomin-Svetl’akan johtoh (Anuksen gubernien hävitettyy rodih ujezdan muzeikse).

Nevvostoaigah muzei sai Karjalan alovehellizen muzein nimen, vuvves 1928 sil on Karjalan valdivolline muzei.

Petroskois suomelazien okkupacien aigah (1941—1944) keviäl vuvvennu 1942 kallehimat ozutteluvehkehet oli vallittu työttäväkse Helsinkin Atenium-muzein da Suomen sodamuzein varastoloih.

Vuodessah 1953 se on Karjal-Suomelaine valdivolline muzei, vuozinnu 1953—1956 — Karjal-suomelazen nevvostotazavallan valdivolline histourii-kodialovehelline muzei, sit Karjalan valdivolline kodialovehmuzei. Karjalan valdivollizes kodialovehmuzeispäi annetut tevokset on roittu Petroskois vuvvennu 1960 avatun Taidomuzein keräilemän pohjakse.

Syvyskuun 21. päivänny vuvvennu 2011 muzei sai Karjalan tazavallan kanzalline muzei -nimen.

Muzein johtajat

  • vuvves 1871 — Aleksandr Ivanovič Ivanov
  • Čšel’ukov Flegont Sergejevič (1884—1889)
  • Aleksandr Karlovič Ginter (G’unter) (1889—1899)
  • Ivan Ivanovič Blagoveščenskii (1902—1912)
  • Vladimir Isaakovič Ivanov (1914—1924)
  • Viktor Ivanovič Krilov (1925—1928)
  • Stepan Andrejevič Makarev (1928—1931)
  • Ivan Mihailovič Mullo (1932—1939)
  • Leonid Petrovič Jazvik ov (1939—1940), johtajan virras olii
  • Revekka Mojisejevna Pesina (1944—1945)
  • Hristofor Georgijevič Dorošin (1945—1948)
  • F’odor Galaktionovič Mironov (1948)
  • Ivan Mihailovič Mullo (1948—1953)
  • Filipp Ivanovič Jegorov (1954—1958)
  • Georgii Ivanovič Mezencev (1958—1965)
  • Valentina Matvejevna Ionova (1965—1975)
  • Jefrem Davidovič Ribak (1975—1984)
  • L’udmila Vasiljevna Šilova (Lopatkina) (1984—1988)
  • Natalja Aleksejevna Grossman (Uhanova) (1988—1994)
  • Ol’ga Aleksejevna Sokolova (1994—1997)
  • L’udmila Vasiljevna Šilova (Lopatkina) (1997—1999)
  • Jelena Gennadjevna Zarina (2000—2005)

Vuvves 2005 algajen — Mihail Leonidovič Gol’denberg

Ozuttelut

Muzein alallizen ozuttelun enzimäzen vuoron zualois on saneltu Karjalan luonnos, arheolougies, histouries.

  • Ozuttelus Karjalan luonnos on sanottu kivilöin da minerualoin roindas, Karjalan muan kazvi- da eläinmuailman eričyksis.
  • Arheolougien zualas voibi nähtä ainavoluaduzii artefaktoi — graniittupliittoi peittoperäzien kallivopiirroksienke, muinazii ruadobrujii da kodivehkehii, kul'tuvehkehii da amuliettoi kivivuozisuan aigazes Oleneostrovskan kalmužimas, Pohjas-Jevroupan suurimii arheolougizii mustomerkilöi.
  • Karjalan histouriele omistettulois zualois muzeih tulluot voijah syvendyö tuhatvuodizeh Keskiaijan aigah, tiijustua, kui Pedri Suuren da Jekaterina II:n aigah rubei kehittymäh zavodoin tevolližus, kui Petrovskoin slobodas rodih Petroskoin linnu — Anuksen gubernien linnu, kaččuo, kui vuozisualoin XVIII—XIX aigah hil'l'akkazin kehityi Petroskoi da nostettih Pyöryžiä lagevuo.
  • Ekskursiet, teatrallizet ohjelmat, opastukset eri-igäzih da erikiinnostunnuzih kävyjih nähte ollah mul'timediiprogrammoinke.

Muzeis ruadau koufeilu da mustolahjulaukku.

Muzein alallizen ozuttelun zualat. Adressi: Petroskoi, Leninan lagevo, 1:

  • Alovehen luonnon eričykset: "Kivet kerrotah", "Jiätikön jälgie", "Koskemattomien meččien mua".
  • "Kiviaigukirjutus". Karjalan arheolougii.
  • Interaktiivukompleksu "Muinazen heimon luo gostis"
  • Pohjaine raja-aloveh. Karjal keskiaijan aigah. IX—XVII vuozisuat.
  • "Myö olemmo korela". Keskiaijan histourielline rekonstrukcii.
  • Petrovskoin zavodat". Karjal Pedri Suuren aigah XVII vuozisuan lopus — XVIII vuozisuan allus.
  • "Linnu-zavodu". Aleksandrovskoi zavodu XVIII vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus.
  • "Kivienlouhijat da mečänkuadajat". Kivienlouhindu- da meččytevolližus Karjalas (XVIII vuozisada — XX vuozisuan algu).
  • "Suurimas käskys". Anuksen gubernien perustamine XVIII vuzoisuan lopus — XIX vuozisuan allus.
  • "Gubernien piälinnu". Petroskoi XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus.
  • "Statskois palvelus". Petroskoin virguniekat XIX vuozisual — XX vuozisuan allus.
  • "Linnan rahvas". Petroskoin eloksentaba XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus.
  • "Rahvahan hyväkse". Opastus da liečetiedo Anuksen gubernies XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus.
  • "Runoloin da starinoin muas". Rahvahanrunohuon avuandu da tutkindu Karjalas XIX—XX vuozisualoil.
  • "Pohjaine kadrieli". Tazavallan kanzoin pruazniekkuruutat. Zualu avavui kezäkuul vuvvennu 2019.

Muzein alallizien ozutteluloin zualat. Adressi: Petroskoi, Engel'san uuličču, 5

  • "Karjalan eläinmuailmu"

Muzein keräilemis on läs 220 tuhattu piäfondan muzeivehkehty, kudamat ozutetah alovehen da Petroskoin luonduo, arheolougiedu, histouriedu, ven'alazien, karjalazien da vepsäläzien perindöllisty kul'tuurua.

Vuvvennu 2003 Petroskoin 300-vuozipäiväkse muzei avai XIX vuozisuan keskipuolen gubernuattoran koin pruazniekkuzualan.

Ozastot

Karjalan tazavallan kanzallizeh muzeih kuuluu kolme ozastuo:

Šoltarven vepsäläzien etnogruafine muzei
Dvorčan muzei
Karjalan frontan histourien muzei

Huomavukset

Kirjalližus

  • Государственный историко-краеведческий музей КФССР. Путеводитель по музею. — Петрозаводск, 1949. — 66 с. с илл.
  • Историко-краеведческий музей Карельской АССР. Крат. путеводитель. — Петрозаводск, Госиздат КАССР, 1957. — 50 с. с илл.
  • Краеведение и музей: [Карел. гос. краевед. музею 120 лет] / Сост.: Н. А. Гроссман, Л. И. Капуста. — Петрозаводск, 1992. — 199 с.: ил.
  • Краеведение и музей: Сборник статей. / Карел. гос. краевед. музей. — Петрозаводск: Б. и., 1996. — 85 с.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_tazavallan_kanzalline_muzei&oldid=126351184"