Karjalan da vepsän kirjukielen päivy

On otettu Рувики-späi
Karjalan da vepsän kirjukielen päivy
Karjalan kirjukielen päivy.jpg
Virrallizesti ven. День карельской и вепсской письменности, Karjalan da vepsän kirjukielen päivy
Pietäh Karjalan tazavallas, Tverin, Voulogdan, Leningruadan alovehel da muijal
Päivymiäry 20. sulakuudu
Perindöt Karjalan da vepsän kielen nedäli, karjalan- da vepsänkieline sanelu

Karjalan da vepsän kirjukielen päivy on jogavuodine pruazniekku, kudamua pietäh 20. sulakuudu karjalan da vepsän kirjukielen kunnivokse. Sinäpiän vuvvennu 1989 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston käskys hyväksyttih karjalan da vepsän kielen kirjaimikot latinalazel pohjal[1].

Pruazniekan histourii

Vuvvennu 1989 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston käskys hyväksyttih karjalan da vepsän kielen kirjaimikot, niilöin pohjakse rodih latinalaine kirjaimikko. Karjalan da vepsän kielel rodih uuzi kehitysaigu[1]. Silloi Kajalan tazavallas luajittih enzimäzet karjalan da vepsän kielen Aberit, opastuskniigat, sanakniigat. Ruvettih piäzemäh ilmah karjalan da vepsänkielizet lehtet da žurnualat, kielet ruvettih kuulumah ruadivos da TV:s. Algavui karjalan da vepsän kielen opastus päivykodilois, školis, opistolois, yliopistolois, kielikursiloil, rubei kehittymäh karjalan da vepsänkieline kirjalližus[2][3] .

Piendy

Karjalan da vepsän kirjukielen päivän piendäh otetah ozua erilazet opastus- da kul'tuurulaitokset. Niilöis pietäh seminuaroi, luvendoloi, ozutteluloi, vastavuksii, konsertoi, muasteripajoi, kilboi. Täkse pruazniekakse sovitetah Karjalan da vepsän kirjukielen nedäli[4].

Joga vuottu Karjalan da vepsän kirjukielen päivän hantuzis pietäh alovehienvälisty Karjalan- da vepsänkieline sanelu -akciedu. Sen luadijannu on Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu, yhteiskunnallizet yhtistykset Karjalan Rahvahan Liitto da Vepsän kul'tuuruseuru, Petroskoin valdivonyliopisto, Karelia-valdivolline TV- da ruadivoyhtevys.

Karjalankielizen sanelun logotiippu
Karjalan- da vepsänkielizen sanelun logotiippu

Karjalan kielel saneluu suau kirjuttua vienankarjalan, livvin, lyydin da tverinkarjalan murdehel. Tverinkarjalakse enzikerdua kirjutettih sanelu vuvvennu 2018[5]. Sanelun kirjutandah oteteh ozua Karjalan tazavallan, Tverin, Leningruadan, Voulogdan da toizien alovehien rahvas. Saneluu lugietahgi Karjalan TV:s, saneluloin tekstat painetah karjalankielizeh Oma Mua -lehteh[6][7]. Vuvvennu 2024 saneluu sai kirjuttua 65 ploščadkal da kirjuttamizeh otti ozua enämbi 1200 hengie Karjalan tazavallas, Tverin, Leningruadan, Voulogdan da Murmanskan alovehelpäi[8].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 20 апреля — День карельской и вепсской письменности
  2. ↑ Jelena Ruppijeva. Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet // Oma Mua. — 2022. — 17. elokuudu (№ 31). — С. 3.
  3. ↑ Народы Карелии : историко-этнографические очерки / Российская академия наук, Карельский научный центр, Институт языка, литературы и истории; редакционная коллегия: И. Ю. Винокурова (ответственный редактор) [и др.]. — Петрозаводск : Периодика, 2019. — 752 с
  4. ↑ Uljana Tikkanen. Karjalan kielen netäli: Šäilyttyä kieltä voipi eri tavoin // Oma Mua. — 2024. — 1. oraskuudu (№ 17). — С. 4.
  5. ↑ Пятый раз состоялась акция "Диктант на карельском языке"
  6. ↑ ИА "Республика". Пиши на родном: свое знание карельского и вепсского проверят более 1 000 человек
  7. ↑ Uljana Tikkanen. Šanelu: paikallisešta aktijošta tuli kanšainvälini // Oma Mua. — 2023. — 26. sulakuudu (№ 16). — С. 3.
  8. ↑ Петрозаводский государственный университет. Диктант на карельском и вепсском языках. Итоги

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_da_vepsän_kirjukielen_päivy&oldid=126194311"