Karjalan tazavallan Ven'an druamuteatru
| Karjalan tazavallan Ven'an druamuteatru | |
|---|---|
 | |
| Endizet nimet |
Valdivolline Ven'an druamuteatru Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu |
| Perustettu | vuvvennu 1906 |
| Palkindot |
 |
| Teatran taloi | |
| Olopaikku |
 Nevvostoliitto→ Ven'anmua→Petroskoi, Kirovan uuličču, 4 |
| 61°48′00″ с. ш. 34°20′30″ в. д.GЯO | |
| Johtokundu | |
| Verkosivusto | tmteatr.ru |
Karjalan tazavallan Ven'an druamuteatru (ven. Русский театр драмы Республики Карелия) on valdivolline teatru Petr oskoil, kudai toimi vuozinnu 1906—2006[1].
Histourii
Vuvvennu 1877 linnan teatras kiinnostunnuzien luomiskerhot perustettih Petroskoin muuzikku- da draumutaijon dovaroššoin seuran, kudai lavasti druamuozutelmua, järjesti muuzikkuezitysty sego pidi konsertua. Vuozinnu 1877—1887 seuru järjesti enämbi 80 ezittämisildua. Vuozien 1880 loppupuolel seurua johti ammattiozuttelii Nikolai Sobol’ščikov-Samarin, kudai pani lavale spektaklii ven’alazien klassiekkoin tevoksien mugah, täs joikos oldih A. S. Gribojedov, N. V. Gogol’ da A. N. Ostrovskii.
26. talvikuudu vuvvennu 1906 D. V. Averkijevan Kaširskaja starina -druaman enziozutelmal avattih enzimäine linnan ammattiteatru Rahvahan talois Puškinan uuličal Petroskoil[2]. Vuvvennu 1910 tulipalon jälgeh, kudamah meni Rahvahan taloi, teatran artistujoukko oli hajotettu[3].
Vuvvennu 2006 teatran druamuartistujoukko rubei kuulumah Karjalan tazavallan muuzikkuteatran joukkoh, teatru kui juridine persounu oli salvattu.
Teatran nimet
- 1918—1922 — Rahvahan druamuteatru;
- 1929—1932 — Karjalan valdivolline druamuteatru;
- 1932—1941 — Karjalan valdivolline ven’alazen druaman teatru;
- 1941—1955 — Tazavallan ven’alazen druaman teatru;
- 1955—1968 — Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan muuzikku- da druamuteatru (vuvves 1956 — Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan);
- 1968—1991 — Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan ven’alazen druaman teatru;
- 1991—2006 — Karjalan tazavallan Ven’an druamuteatru.
Rahvahan taloin teatru
26. talvikuudu vuvvennu 1906 Petroskoil avattih Rahvahan taloi, kudamah sijoitui enzimäine ammattiteatru[4]. Teatru avattih D. Averkijevan Kaširskaja starina -ozutelmal. Rahvahan taloin avuandan alguhpanijannu oli Juomattomuon huolenpidäjien seuru. Se pyrgihes tuttavuttamah gubernien linnan eläjii kul’tuurah, heijän vieraitettavakse pahas neros — vägevien juomizien ryyppiämizes. Enzimäzet artistat kučuttih Piiterispäi. Myöhembi perindöh tuli Aleksandrinskoin da Suvorinskoin teatroin artistoile talvet ezittyö piälinnan lavoil, а Petroskoil pidiä kezäkavvet. Kai ozutelmat 900:n istundusijan suuruos puuhizes Kezäteatras mendih anšluagannu. Vallankumovuksen iellizinny vuozinnu Petroskoin pienes bokkulinnas lavastettih A. Čehovan, A. Ostrovskoin, L. Andrejevan ozutelmoi, spektaklii I. Turgenevan da F. Dostojevskoin romuanoin pohjal. Teatru ilmoitti suostumuksettoman toran ryyppiämisty vastah. Johti teatrua Oniegan tagavostu olii muanruadai I. F. Seveljev. Kylmykuus vuvvennu 1910 tulipaloh meni Rahvahan taloin huonus, artistujoukko hajoi[5].
Druamuartistoin joukko
Vuvvennu 1912 rodih ammattiartistoin joukko. Elvytettyy teatrua ohjattih B. F. Daugovet, B. A. Bertel's, N. V. Petrov. 4. talvikuudu vuvvennu 1912 pruazniekkupivos avattih Petroskoin hyvyönluadijan seuran taloi, kudamas druamuartistoin joukko lavasti spektaklii (enzimäine spektakli Ostrovskoin ven. "Волки и овцы" mugah)[6]. Joukkoh kuuluttih Piiterin Aleksandrinskoin da Suvorinskoin teatroispäi kučutut artistat V. O. Toporkov, K. N. Vertišev, L. S. Vivjen, N. V. Smolič da toizet).
Rahvahan druamuteatru
Nevvostovaldu avai Rahvahan druamuteatran 5. kezäkuudu vuvvennu 1918. Teatran johtajakse rubei N. V. Petrov[7]. Kevätkuus vuvvennu 1919 Rahvahan druamuteatru enzimästy kerdua lähti ozuttelumatkoile.
Enzimäzen teatrukavven uvves stuatusas joukko avai Triumf-kinoteatran laval spektaklil Maksim Gor’koin ven. "На дне" -ozutelmua myö. Sillozel aijal Petroskoil spektaklilois ezityttih J. P. Korčagina-Aleksandrovskaja da N. S Raševskaja, jällespäi Nevvostoliiton rahvahan artistat, Leningruadan teatroin johtajat ozuttelijat.
Täs stuatusas teatru toimi vuodessah 1922.
Vuvvennu 1927 tämän teatran joukon artistoinnu oldih Glikerija Bogdanova, vuozinnu 1930 häi rodih Glikerija Bogdanova-Česnokovakse, da hänen enzimäine ukkoh Dmitrii F’odorovič Vasil’čikov. Vuvvennu 1928 hyö mollei lähtiettih teatraspäi iäre.
Karjalan valdivolline teatru
Vuvvennu 1929 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Rahvahan opastuskomissariattu piätti Petroskoin alalleh ruadajan teatran perustamizes. Täh tarkoitukseh niškoi piettih uvvistanduruavot endizen Triumf-kinoteatran suures zualas, kerättih atristujoukko, kudamah kuului 35 hengie. Karjalan valdivolline druamuteatru algai toimindan kylmykuun 1. päivänny vuvvennu 1929. Johti teatrua Jakov Naumovič Čarov.
Ven'alazen druaman teatru
Vuvves 1932 lähtijen, konzu linnas avattih Suomen druamuteatru, Karjalan valdivolline teatru nimitettih Ven’alazen druaman teatrakse.
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Rahvahan Komissuaroin Nevvoston piätökses 3. heinykuudu Tazavallan ven’alazen druaman teatru Petroskoil yhtistettih Leningruadan druamu- da komiediiteatranke, taidellizen johtajan virgah pandih P. P. Gaideburov, teatran johtajakse — G. S. Mnacakanov. Ga Petroskoin valloittamine keskusti nämmien pluanoin todevuttamizen.
Suuren Ižänmuallizen voinan aigua teatru työttih evakuacieh Baškiirieh. Viijen puolenke kuun mendyy teatrale käskiettih tulla Belomorskah, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan väliaigazeh piälinnah, siepäi teatru ajeli konsertoinke eziliiniele, ezityi Karjalan frontan joukkoloin ies.
Kezäl vuvvennu 1945 teatru yhtistyi Viborgan ven’alazen druaman teatranke, kudai oli perustettu vuvvennu 1940.
5. heinykuudu vuvvennu 1945 avattih enzimäine voinanjälgehine teatrukauzi. Sinävuon teatru enzikerdua oli ozuttelumatkal Moskovas, kus piäzi enzimäzele sijale Kogo Nevvostoliiton ven’alazen klassiekan spektakliloin kaččelemizes.
Vuozinnu 1940 teatrua johti Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan taidolalan arvostettu ruadai G. S. Mnacakanov. Artistujoukos oldih P. N. Čapligin, A. I. Šibujeva, O. A. Lebedev, V. D. Tamaševskaja, J. A. Sungurov, G. L. Fridman, N. I. Rodionov da toizet artistat.
Vuozinnu 1950 teatran johtajinnu oldih M. V. Sulimov, O. A. Lebedev, I. S. Ol’švander, A. V. Pergament.
Muuzikku- da druamuteatru
Vuvvennu 1955 Petroskoil Kirovan lagevol nostettih teatran uuzi huonus da perustettih Karjalan tazavallan muuzikkuteatru.
Ven'an druamuteatru
Pakkaskuun 1. päiväs vuvvennu 1969 teatru juattih kahtekse teatrakse, kuduat ruattih yhten levon ual — Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ven’an druamuteatru da Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Muuzikkuteatru. Vuozinnu 1960 Ven’an druamuteatrua johti I. P. Petrov, vuozinnu 1969—1970 — I. R. Štokbant, V. M. Pahomov.
Vuozinnu 1966—2006 teatran piätaidoilijannu oli V. A. Skorik.
Vuozien 1978—1986 aigah teatran toimindua ohjai Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan rahvahan artistu O. I. Džangišerašvili. Teatran johtajannu oli S. P. Zvezdin.
Valdivolline Ven'an druamuteatru
Arvoruadolois Nevvostoliiton teatrutaijon kehittämizen hyväkse Valdivolline Ven'an druamuteatru Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 6. pakkaskuudu vuvvennu 1982 palkittih Kunnivon kunnivomerkil[8].
Artistujoukon histourii
Eri vuozinnu teatran artistujoukon perustajinnu oldih N. I. Rodionov, B. I. Hot’anov, V. A. Finogejeva, M. K. Dev’atkin, N. K. Makejev, V. S. R’abov, А. А. Hlopotov, G. P. Glinojeckii, K. L. L’asnikov, V. I. Mihailina, N. G. Fed’ajeva, K. V. Pilipenko, J. S. Grišmanovskii, L. F. Živih, L. S. Prikot, G. A. Sitko, O. A. Belonučkin, G. I. Godarev, J. J. Bičkova, E. A. Utikejeva, I. F. Donskoi, I. M. Rum’ancev, R. S. Habarova, V. I. Moikovskii, L. V. Zotova, E. J. Agu, N. V. Babičeva, L. V. Brilliantov, J. N. Zatravkin, S. P. Pogrebn’ak, G. М. Mel’ohin, J. J. Zolotar’ov, A. J. Kulijev, N. M. Leden’ova, L. L. Matasova, V. M. Parhomenko, A. N. Taza, N. J. Korol’ov da toizet.
Huomavukset
- ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2011. — С. 40. — 384 с.
- ↑ Улица Пушкинская в Петрозаводске (рус.). Kačondan päivymiäry: 15. talvikuudu 2025.
- ↑ История Петрозаводска: власть и горожане. — Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2008. — 375 с.
- ↑ // Олонецкие губернские ведомости. — 1907.
- ↑ // Олонецкие губернские ведомости. — 1910.
- ↑ // Олонецкие губернские ведомости. — 1912.
- ↑ О театре "Ad LIBERUM" (рус.). Kačondan päivymiäry: 15. talvikuudu 2025.
- ↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР от 6 января 1982 года "О награждении Государственного русского драматического театра Карельской АССР орденом "Знак Почёта"" (рус.). Kačondan päivymiäry: 15. talvikuudu 2025.
Kirjalližus
- Смирнов П. Я. Воспоминания о театре: Из истории Петрозаводского театра. — Петрозаводск, 1960.
- Колосёнок С. Театр нашего детства. — Петрозаводск, 1972.
- Тогатов С. Рассказы об актёрах. — Петрозаводск, 1973.