Karjalazien runoloin päivy

On otettu Рувики-späi
Karjalazien runoloin päivy
Runonpajattajat Ivan Šemeikka, Ivan Onoila da Konstantin Kuokka
Runonpajattajat Ivan Šemeikka, Ivan Onoila da Konstantin Kuokka
On pandu alguh vuvvennu 2020
Alguhpanii Karjalan tazavallan karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvosto
Pietäh Karjalan tazavallas
Päivymiäry 10. kezäkuudu

Karjalazien runoloin päivy on pruazniekku, kudamua pietäh Karjalan tazavallas 10. kezäkuudu karjalazien runoloin nimeh.

Histourii da piendyperindöt

Karjalazien runoloin päivy on uuzi pruazniekku Karjalan tazavallas. Se pandih alguh vuvvennu 2020 Karjalan tazavallan piämiehen Artur Parfenčikovan käskys[1]. Pruazniekkupäiväkse vallittih 10. päivy kezäkuudu, sendäh ku sinäpiän vuvvennu 1820 Sakari Topelius vahnembi omas kois pagizutteli Akonlahtespäi tulluzii vienankarjalazii šallunkandajii. Silloi häi enzikerran kirjutti heis eeppizii pajoloi. Sit päiväs algavui sistemuattine karjalazen rahvahanrunohuon tutkimine.

Karjalazien runoloin päivänny Karjalas pietäh seminuaroi, luvendoloi, ekskursieloi, kilboi, kižoi, konsertoi. Täkse päiväkse Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu pidäy perindöllisty jogavuodistu Piärunon ečos -taidoruadoloin kilbua[2]. Sen tarkoituksennu on karjalan kielen da karjalazen kul'tuuruperindön säilyttämine. Joga vuottu kilbah ottau ozua rahvastu tazavallan eri piirilöispäi. Kilbuniekat pajatetah pajoloi, piirustetah, kirjutetah tutkimuksii, luajitah teatruozutuksii da muudu karjalazien runoloin mugah[3].

Väinämöine puolistau Sampuo Louhes. Akseli Gallen-Kallela

Vuozi 2021 Karjalazien runoloin puistikko.

Huomavukset

Kirjalližus

  • Valentina Mironova. Karjalazien runoloin päiväkse // Oma Mua. — 2022. — 6. kezäkuudu. — С. 3.

Linkat