Karjalazien runoloin päivy
Karjalazien runoloin päivy | |
---|---|
| |
On pandu alguh | vuvvennu 2020 |
Alguhpanii | Karjalan tazavallan karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvosto |
Pietäh | Karjalan tazavallas |
Päivymiäry | 10. kezäkuudu |
Karjalazien runoloin päivy on pruazniekku, kudamua pietäh Karjalan tazavallas 10. kezäkuudu karjalazien runoloin nimeh.
Histourii da piendyperindöt
Karjalazien runoloin päivy on uuzi pruazniekku Karjalan tazavallas. Se pandih alguh vuvvennu 2020 Karjalan tazavallan piämiehen Artur Parfenčikovan käskys[1]. Pruazniekkupäiväkse vallittih 10. päivy kezäkuudu, sendäh ku sinäpiän vuvvennu 1820 Sakari Topelius vahnembi omas kois pagizutteli Akonlahtespäi tulluzii vienankarjalazii šallunkandajii. Silloi häi enzikerran kirjutti heis eeppizii pajoloi. Sit päiväs algavui sistemuattine karjalazen rahvahanrunohuon tutkimine.
Karjalazien runoloin päivänny Karjalas pietäh seminuaroi, luvendoloi, ekskursieloi, kilboi, kižoi, konsertoi. Täkse päiväkse Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu pidäy perindöllisty jogavuodistu Piärunon ečos -taidoruadoloin kilbua[2]. Sen tarkoituksennu on karjalan kielen da karjalazen kul'tuuruperindön säilyttämine. Joga vuottu kilbah ottau ozua rahvastu tazavallan eri piirilöispäi. Kilbuniekat pajatetah pajoloi, piirustetah, kirjutetah tutkimuksii, luajitah teatruozutuksii da muudu karjalazien runoloin mugah[3].
Vuozi 2021 Karjalazien runoloin puistikko.
Huomavukset
Kirjalližus
- Valentina Mironova. Karjalazien runoloin päiväkse // Oma Mua. — 2022. — 6. kezäkuudu. — С. 3.