Leo Lankinen

Leo Fomič Lankinen
Leo Fomič Lankinen
Roindupäivy	13. kezäkuudu 1926 или 13. heinykuudu 1926
Roindupaikku	Mottorvon kylä, Pargolovskaja-voulosti, Leningruadan ujezdu], Piiterin gubernii, Nevvostoliitto
Kuolendupäivy	17. talvikuudu 1996 (70 vuottu)
Kuolendupaikku	Petroskoi, Karjalan tazavaldu, Ven'a;
Mua	Nevvostoliitto; Ven'a;
Žanru	Nevvostoliiton, Ven'an XX vuozisuan kuvanvestäi, taidomualuajua
Opastus	Leningruadan korgei V. I. Muhinan nimine taido-tevolližuon opisto
Palkindot	Nevvostoliiton taidoakadiemien kuldumedali (1967)
	Karjalan tazavallan valdivolline palkindo kul'tuuran, taijon da literatuuran alal (2006)
	Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Leo Fomič Lankinen (13. kezäkuudu 1926, Mottorovo-kylä, Leningruadan gubernii — 17. talvikuudu 1996, Petroskoi) on kuvanvestäi, taidoilii, Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu ruadai (1959), Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan rahvahan taidoilii (1968), Nevvostoliiton taidoakadiemien jäsen-korrespondentu (1973), Nevvostoliiton taidoakadiemien tovelline ozanottai (1986).

Eloskerdu

Oli roinnuhes inkeriläzeh pereheh. Vuozien 1930 lopus pereh muutui Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Rukajärven piirih. Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu (1941—1944) pereh työttih Čel'abinskan alovehele. Ruadoi hiilenlouhindušahtas Kopeiskas.

Voinan loppiettuu tuli järilleh Karjalah Anuksenlinnah, otti ozua statistannu Karjal-Suomelazen druamuteatran spektakliloih, kudai sil aigua oli Anukses. Luadi lavastuksii. Loppi Petroskoin ammattiopiston mualari taidokaunistandas -ammatin mugah (taidoilii-al'freičšiekku).

Vuozinnu 1950—1955 opastui Leningruadan korgies V. I. Muhinan nimizes taido-tevolližuon opistos.

Vuvvennu 1955 händy otettih Nevvostoliiton taidoilijoin liittoh, muutti Petroskoih.

Vuozinnu 1967—1973 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Taidoilijoin liiton piälikönny.

On pandu muah Petroskois Suolusmäin kalmužimale.

Tevokset

Vestokuvat

«Suarnansanelii Mihejeva M. I.» (1958), «Runonpajattai Perttunen Т. А.» "Runonpajattai Hämäläinen J. I. ", «Karjalaine neičoi» (1961), «Rakendajat» (diptih, 1961—1964), «Säveldäi G. Sinisalo» (1965), «Sirkka», sarju «Meijän yhtenaigalaine» (1969), «Liäkärin Jasinskoin portriettu» (1969), «J. Panijev» (1976), «Ohjuaju K. Nuotio» (1968—1986), «Ragnar Russko» (1984), «Ohjuaju V. Eufer» (1986), «Maša Svetlova» (1986), «Toivo Antikainen», «Edvard Gylling», «Kirjuttai Pekka Pertu» (1991—1995), «Suomen kirjuttai Markku Nieminen» (1993) da toizet.

Mualavus, gruafiekku

«Studenčeskii nat’urmort» (1957), «Šaht’orskii nat’urmort», «Posle ližnoi progulki» (1958), «V ožodanii parahoda», «Do smeni» (1959), «Osen’ v Petrozavpdske» (1962), «Cvet’t kalužnica» (1982), ymbäristokuvien sarju (1994) и toizet.

Lavastukset

Mustolaudu Petroskois Kuibiševan pihal, 16

Enämbi 20 ozutelmua Petroskoin teatrois — R. Pergament, «Kumoha» (1958), B. Breht, V. Wuolijoki «Punttila-herru» (1959), B. Breht «Kuraž-muatušku da hänen lapset» (1965), А. Мiller «Ohota na ved’m» (1968), «Кalevalа» (1974) da toizet.

Leo Lankinen on Nevvostoliiton urhomiehien M. V. Melentjevan da P. A. Tikiläzen mustopaččahien luadijannu. Hänen jälgimäzenny ruavonnu oli Surun ristu, kudai azetettih Talvivoinal kuolluzien mustokse.

Leo Lankizen tevokset ollah ruokos Valdivollizen Tretjakovan gallereis, Valdivollizes Ven'alazes muzeis, Karjalan tazavallan taidomuzeis.

Ozuttelut

Kogo Nevvostoliiton (1954, 1955, 1958, 1961, 1962, 1967, 1972, 1973, 1976, 1977, 1978, 1982, 1987).
Kogo Ven’an (1960, 1965, 1967, 1970, 1975, 1977, 1985, 1987, 1992).
Karjalan taidoilijat Moskovas (1951, 1959, 1980), Leningruadas (1972, 1980), Germuanies (1972, 1977, 1983, 1985), Suomes (1966, 1969, 1976).
Avtonoumieloin (1971, 1989).
Nevvostoliiton taidoakadiemien kai ozuttelut vuvves 1973 algajen.
«Ven'an pohjaine» (Moskovu, Buharestu, Varšuava, Bratisluavu vuvvennu 1971).
Nevvostoliiton taidoilijat Bolguaries, Vengries, Germuanies, Pol'sas, Čehoslovuakies, Rumiinies, Jugosluavies, Kanuadas, Mongoulies, Japounies, Suomes, Kubas vuvves 1961 algajen. * Persounallizet — Petroskois (1966), Moskovas (1977), Helsinkis da Turkus (1975).

Pereh

Velli G. F. Lankinen (1938—1998) on kuvanvestäi, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1991).

Kačo ližäkse

Leo Lankizen vestokuvat

Huomavukset

↑ ¹ ² The Fine Art Archive — 2003.

Kirjalližus

Калинин Е. С. Художники Карелии. — Петрозаводск, 2000. — 159 с. — С.150—151. — ISBN 978-5-8430-0051-6
Скульптор Лео Ланкинен / Сост. З. Г. Юсупова. — Петрозаводск, 2003.

Linkat

[_a2162163f70a3422-1] ¹ ² The Fine Art Archive — 2003.

[1]