Mariinskoi naizien gimnuazii

Mariinskoi naizien gimnuazii
On perustettu	vuvvennu 1844
Tiippu	škola da arhitektuuran mustomerki[d]
Adressi	Petroskoi, Karl Marksan prospektu, 6
Nygöi — Kantele (ansambl'u)
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Ven'an Federacien kanzoin kul'tuuruperindön objektat № 101410103710005

Mariinskoi naizien gimnuazii (ven. Марии́нская же́нская гимна́зия) on kaiken rahvahan keskiopastuslaitos Petroskoil, Anuksen gubernii.

Histourii

Avattih vuvvennu 1844 Petroskoin naizien prihoduopistonnu. Vuvvennu 1870 se muutettih gimnuaziekse. Opastuslaitos oli Mariinskoin uuličal (nygöine Karl Marksan prospektu) kaksikerroksizes talois vierekkäi Anuksen gubernien miehien gimnuazienke.

Ruadoi gimnuazii Ven'an tsuarikunnan halliččii Marijan virgulaitoksien denguvaroih da lugukauzimaksuloih opastukses.

Opastundukursu kesti seiččie vuottu, kluasat juattih perus- da varustuskluassoih. Opastettih Jumalan sanua (zakonua), kielioppii, kirjalližuttu, lougiekkua, matemuatiekkua, fiiziekkua, muantieduo, histouriedu, germuanien da francien kieldy, harjaitettih käziruadoloih. Vuvvennu 1897 avattih kaheksas kluassu — pedagougine.

Petroskoin Mariinskoi naizien gimnuazien loppenuot da opastajat

Gimnuazies varustettih kodiopastajii da nevvojii (hoidajii), algukluassoin opastajii keskiopastuslaitoksih da rahvahan opistoloih.

Johti gimnuaziedu gimnuazien johtai, häigi valličči gimnuazien emändiä (kaččojua), kudaman hyväksyi virgah tsuarikunnan halliččii. Suurin oza opastujis oldih petroskoilazien virguniekkoin, dvor’uanoin da kauppumiehien tyttäret. Vuvvennu 1877 gimnuazien opastujua oli 198 hengie, vuvvennu 1901—216 hengie da vuvvennu 1916—388 hengie. Kai opastajat piettih školasovat, se oli pluat’t’u maksankarvastu värii mustan (pruazniekoinnu valgien) peredniekänke, vuvvennu 1914 pidoh otettih olgušliäpät.

Vuvvennu 1918, kuigi kai toizet linnan školat, se muutettih Nevvostoliiton ruadajien da muanruadajien školakse № 2. Myöhembi se sai Nevvostoliiton toizien astien škola № 1 -nimen.

Gimnuazien opastujan pluat’an rekonstrukcii. Karjalan tazavallan kanzalline muzei

Vuozinnu 1930 škola № 1 muutti Leninan prospektale, jälles voinua — Kirovan uuličale. Vuvvennu 1956 školah niškoi nostettih uuzi rakendus opastujien yhteseländykoinke Leningruadan uuličal. Vuvvennu 2011 linnan Keskiškola № 1 -opastuslaitos nimitettih Karjalan tazavallan valdivollizekse b'udžiettuopastuslaitoksekse "Eričykselline taidoškola".

Gimnuazien taloin histourii

Gimnuazien taloi nostettih vuvvennu 1858 gubernien arhitektoran V. V. Tuhtarovan projektan mugah. Ihan allus talois oli opastujien täyzihoidolu. Vuvvennu 1861 se luajittih naizien gimnuaziekse. Vuvvennu 1872 taloi uvvellehkunnostettih arhitektoran V. G. Mihailovskoin projektan mugah. Nevvostoaigah talois ruattih linnan opastuslaitokset (škola № 1 da škola № 12) da Karjalan pedagouguinstituutan yhteseländykodi.

Vuvves 1987 talois toimiu Katlele-ansambl'an joukko. Karjalan tazavallan 90-merkivuvven piendäh varustanduruadoloin hantuzis taloi oli kogonah uuvvellehrakendettu. Sen pindulala suureni kahteh puolenke kerdah, sydämes azuttih suan istundupaikan kačonduzualu, harjaitandupertit, ruadopajat da iänitysstuudii.

Huomavukset

Kirjalližus

• Карелия: энциклопедия: в 3 т / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2. — Петрозаводск, «ПетроПресс». — Т. 2. — 464 с. — ISBN 978-5-8430-0125-4.
• Петрозаводск: 300 лет истории: Документы и материалы: в 3 кн. / Сост. Д. З. Генделев. — Петрозаводск, 2001. — Т. 2. 1803—1903.

Linkat

• Гимназия Мариинская женская в Петрозаводске