Kantele (ansambl'u)

On otettu Рувики-späi
Karjalan kanzalline Kantele -pajo- da tansiansambl'u
Kantele
Kantele-ansambl'an kodi
Kantele-ansambl'an kodi
Piätiijot
Vuvvet 1936
Mua  Ven'anmua
Paikku Petroskoi
Kieli ven'an kieli, karjalan kieli, vepsän kieli, suomen kieli
Palkindot

Орден «Знак Почёта»  — 1986

kantele.ru
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

"Kantele" on kanzalline ansambl’u, kudai soittau, pajattau da tansiu Karjalas eläjien rahvahien — ven'alazien, karjalazien, vepsäläzien, suomelazien, inkerinsuomelazien — muuzikkua da pajoloi. On perustettu vuvvennu 1936.

Histourii

Kantele -ansambl’an roindu

Joukon histourii algavui vuvvennu 1932, konzu folkloristu da muuzikkumies Viktor Gudkov Petroskoin Rahvahan taijon taloin tyves perusti kandelelsoittajien kerhon, sih käydih suomi-ugrilazen školan vahnembien kluassoin da Karjalan pedagouguinstituutan opastujat.

Kerhon enzimäzet ezitykset oldih keviäl vuvvennu 1934. Vuvven mendyy, 8. oraskuudu vuvvennu 1935, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan keskustoimehpaniikomitietan Prezidiuman kerähmön käskys oli piätetty luadie Kandelehorkestru, kudamah ruvettih kuulumah enimät endizis kerhon soittajis daigi uvvet ozanottajat — ammattimuuzikkumiehet. Kevätkuus vuvvennu 1936 orkestru otti ozua Kogo Nevvostoliiton enzimäzeh ruadivofestivualih da piäzi enzimäzele sijale[1] Sinävuongi kezäkuus Nevvostoliiton kommunistizen partien alovehellizen komitietan b’urol tovestettih orkestran luajindan piätös, valdivollizen dokumentan hyväksyndän jälgeh joukon toimindu oli jo zakonanmugaine. Kantele-ansambl’an virrallizennu roindupäivänny pietäh 1. kezäkuudu vuvvennu 1936.

Kogo Nevvostoliiton arvostelukundu ruadivofestivualis voittanuon ansambl’an palkičči matkal Moskovah kanzallizien mieliruadotaidojoukkoloin illaččuh[2]. Moskovas orkestru pidi seiččie konsertua.

Toimindan enziagjal Kantele-ansambl’ua piettih taido-etnogruafiellizennu laitoksennu, kudai oli muuzikku-, pajo- da tansifolklouran keriäjänny, kaiččijannu da levittäjänny. Erähii rahvahan tansiloi pajoloinke ezitettih laval muuttamattah. Ansambl’an repertuaru alalleh suureni da kazvoi karjalazen, suomelazen, vepsäläzen folklouran muokattuloil kappalehil. Niilöin säveldäjinny oldih Viktor Gudkov, Natalja Nikolajevna Levi, L. Teplickii, Karl Rautio, R. Pergament, Lauri Karlovič Jousinen, А. Vasiljev. Orkestran toimindua ei rajoitettu sen repertuaral, se ruadoi yhtes toizien taidojoukkoloinkegi[3].

Vuvvennu 1937 ansambl’u yhtyi Leningruadas piettyh Karjalazen taijon dekuadah. Ansambl’u palkittih kallehil lahjoil, leningruadalazet muuzikkumiehet da arvostelijat sanottih, gu pidäy ruveta kaččomah ansambl’an rahvasjoukkoh da repertuarah, niilöin suurendamizeh. Leningruadas konsertoil soitettih L. Jousizen muokattuu Karjalaine sävelmy -kappalehtu (ven. Карельская мелодия), A. Vasiljevan muokattuu suomelastu rahvahan Sepät (ven. "Кузнецы") da Leopol’d Teplickoin ven. "Карельская прелюдия" -sävelmii, karjalazen säveldäjän Doil’an Čel’uskincan muaman uinotuspajuo (ven. "Колыбельная матери челюскинца"). Klassiekkutevoksien joukos oldih E. Grigan Norviegien pajo (ven. "Норвежская песня") da V. A. Mocartan "Menuettu", suurdu huomavuo suadih karjalaine Kruuga -tansi, ozat karjalazes kadrielis, suomelaine rahvahan Nenga kangastu kuvotah (ven. Так ткут сукно) da pomoroin ven. Шили девушки ковёр -tansit[4].

Suuren luomispanoksen Kantele-tansijoukon azettamizeh da kehittämizeh, karjalazien da vepsäläzien rahvahan tansiloin avuamizeh da rikastuttamizeh pani ozutelmoin luadii Vasilii Ivanovič Kononov (1905—1983). Kanzua myöte vepsäläine, Karjalan Šoutarven piirin Toinejogi -kyläh roinnuhes, jo lapseššu oli kiinnostunnuh paikallizis rahvahan tansilois. Nuorete oli agitbriguadan toimekas ozanottai, jällel — Šoutjärven rahvahan horan järjestäi da ohjai. Horal piäpaikal oldih rahvahan tansit pajoloinke. Vuvven 1937 lopus Vasilii Ivanovičua kučuttih Kantele-ansambl’ah tansiloinohjuajakse[5].

Enziaskelis Kantele-ansambl’al roittih kiingiet luomisruodoyhtevykset läs kaikkien karjalazien säveldäjienke. Kantele-joukkkoh niškoi muokattih rahvahan sävelmii da kirjutettih uuzii omaluaduzii tevoksii ansambl’an järjestäi da johtai Viktor Gudkov, säveldäjät Leopol’d Teplickii, Ruvim Pergament, Karl Rautio, Lauri Jousinen, Natalja Levi, Leonid Viškar’ov, myöhembi säveldäjät Helmer-Rainer Sinisalo da Abram Golland[6].

Kezäl vuvvennu 1937 ansambl’u lähti ozuttelumatkah Karjalua myöte, matku oli hyvin tulokas, rahvas kiitettih ansambl’an joukkuo. Karjalan piirilöis ezityksien ližäkse, orkestru pidi ruadivokonsertoi, sen soitandua ruvettih kirjuttamah nauhoile. Yhtes kuulužan kandelehelsoittajan Ivan Lebedevanke ansabl’u piästi ilmoih plastinkan, sen yhteh čurah kirjutettih Lebedevan soitetut Kruugu da Ristu kondra — kanzansävelmät, toizeh — Gudkovan johtol Kantele-orkestran soitettu Karjalan rahvahan sävelmy (ven. Карельская народная мелодия). Ligakuus vuvvennu 1937 orkestru uvvessah otti ozua Kogo Nevvostoliiton toizeh ruadivofestivualih, kus sai korgien tunnustuksen toizele sijale piästyy. Vuvvennu 1938 ansambl’u kävyi ozuttelumatkah Valgo-Ven’ale, vuvven mendyy — tuaste Moskovah. Sie yhtyi Kogo Nevvostoliiton muatalovusozuttelun Karjalan ozuttelupaviljonan avuajazih, kus pidi konsertan, soitti Moskovan ruadivos da piälinnan lagevoloil. Viijestostu päiväs ansambl’u ezityi Moskovas da Moskovan alovehel enämbän kolmiekymmendy kerdua[7].

Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua ansambl’u sai Karjal-suomelaizen socialistizen nevvostotazavallan Valdivolline Kantele-pajo- da tansiansambl'u -nimen. Sil aigua ansambl’u pidi konsertoi Rukkien armien vojuiččijois joukkolois, ezittyi frontuliiniel. "Talvel korgieloin 40-astien pakkazien aigua ansambl’u oli alallizennu gost’annu tanku-, jalguvägi- da toizis joukkolois, kuduat katkettih Mannergeiman puolistusliinielöi Karjalankannaksel". Konsertoin jällel ansambl’an ozuttelijat avvutettih lujittua puolistuslaittehii. Sit ansambl’u lähti konsertoinke Keski-Aazieh, ezityi sillozen Gor’kii-linnan (nygöine Nižnii Novgorodu) Molotovan nimizel avtozavodal, Sormovo-, Čkalov- (Orenburgu), Taškentu- da Frunze- (Biškiekku) linnois. Kandelehelsoitandu kuului tagavon gospitalilois, generualu Panfilovan Ruskien armien vojennoloin joukkoloin yhtymyksis, zavodoin ozastolois, ruadajien kluubis, azemien lagevoloil. Tavan mugah ansambl’u pidi kaksin — kolmin konsertoin päiväs. Kandelehelsoittajil toiči pidi ezittyö 6-8 kerdua päiväs. Armies piästyy sulakuus vuvvennu 1940 ansambl’u tuli järilleh Petroskoih da uvvessah tartui opastusharjaituksih da uuzien konsertuprogrammoin varustamizeh[8].

Suuren Ižänmuallizen voinan vuvvet

Vuvvennu 1941 elokuun lopus ansambl’u lähti evakkoh muan sydämeh.

Kai pitkät evakkomatkan kuut ansambl’u eli, oli da ajeli vagonas № 3053, kudai rodih ozuttelijoile koikse. Äijän kerdua päiväs ozuttelijat ezityttih gospitalilois, vojennolois opistolois, tevolližuslaitoksis, raududoroguazemil, aholoil, gruuzumašinoin platformoil[9].

Viktor Panteleimonovič Gudkov kuoli Frunze-linnas 17. pakkaskuudu vuvvennu 1942. Ansambl’an johtajakse rubei orkestran piäjohtai Jakov Moisejevič Genšaft.

Sulakuus vuvvennu 1942 halličuksen käskys ansambl’al pidi tulla järilleh Karjal-suomelazeh socialistizeh nevvostotazavaldah, Belomorskah. 8. kezäkuudu vuvvennu 1942 Kantele-ansambl’u muutettih Valdivollizekse kanzallizekse karjal-suomelazen pajon da tansin Kantele-ansambl’akse. Ansambl’an ozuttelijoin joukko suurendettih viidehkymmeneh hengessäh. Monet heis tuldih Kantele-ansambl’ah Karjalazen frontat pajon da tansin ansambl’aspäi. Taidojohtajan virgah pandih Sergei Ozerovan[10].

Belomorskaspäi ansambl’al puutui ajella ozuttelumatkoinke kai Pohjazen čuput: Arhangel’skan, Voulogdan, Murmanskan alovehet. Enzimäzii konsertoi piettih frontuliinien lähäl. Voinuvuozis ozuttelijat piettih enämbän 600 vaigu avvuttajien konsertua[11].

Vuonuvuozien aigah ei heitetty ansambl’an repertuaran uvvistusruadoloi. Vuvvennu 1943 ansambl’as kiehui Karjal-suomelaine taido frontale -nimizen teatruprogramman varustanduruado. Uuzi programmu omistettih Ruskien armien 25-vuozipäväle, sih kuului kaksi suurdu ozua: Rahvahan pruazniekku da Konsertu — frontale. Programman enzi-illan jälgeh piäzi Karjal-Ssuomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käsky Taidoalan ruadajien palkičendas tuhukuun 13. päivänny vuvvennu 1943. Taidoalan arvostettu ruadai -arvonimen suadih Sergei Ozerov da Karl Rautio, Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu ozuttelii -arvonimen suadih orkestran johtai Jakov Genšaft da joukon solistu Sirkka Rikka. Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston kiitändykirjazil palkittih 25 hengie.

Vuozi 1943 ansambl’al loppih vie yhtes suures suavutukses — yhtes Rajanvardoiččiijoukkoloin pajon da tansin ansambl’anke oli piästetty ilmoih suuri Čaikovskii-nimine programmu, kudai oli omistettu säveldäjän kuolendan 50-vuozipäiväle. Enzikerdua programmu ozutettih Belomorskas 29.-30. kylmykuudu da 2.-3. talvikuudu vuvvennu 1943[12].

Vuvvennu 1944 uvven konsertuprogrammanke ansambl’u lähti ozuttelumatkah tazavallan pohjazih piirilöih, Murmanskan, Arhangel’skan, Solovetskoin suarile. Arhangel’skas matkas olles Kantele-ansambl’an ozuttelijat tiijustettih Petroskoin vihaniekois piäständäs. Pravda-lehtes 18. syvyskuudu vuvvennu 1944 kirjutettih: "Germuanielas-suomelazis valloittajis piästetys Petroskois enzimäzinny allettih toimindan Valdivolline muuzikkukomedien teatru da Karjalan Kantele-ansambl’u[13].

5. heinykuudu vuvvennu 2005 Karjalan Kanzallizen teatran laval oli programman Pajata, Kandeleh, Voittuo! Voinan pitkevyön ozettelumatku… (ven. Пой, Кантеле, Победу! Гастроли длиной в войну…)" enzi-ildu, kudai saneli Kantele -ansambl’an elaigua Suuren Ižänmuallizen voinan aigua. Voinan pitkevyön ozettelumatku… -programmu varustettih tovellizien materjualoin pohjal, net ollah: päivykirjat mustohkirjutuksienke, Karjalan arhiivudokumentat, voinuveteruanoin mustelendat. Vuvven mendyy enzi-illas, oraskuus vuvvennu 2006, Kantele-ansambl’u lähti omua vuvven 1940 histouriellistu ozuttelumatkua myö. Vagon 3053. Voiton pajot -nimisty partn’oruprojektua kannatettih avvonaine vuitinomistajien Ven’an Raududorogat -yhtymys da Petroskoin raududorogutransportan kolledžu. Belomorsku, Segežu, Zaozersku, Gadžijevo, Murmansku, Pol’arnije Zori, Kandalahti da Petroskoi — kaikkiedah projektas oli Karjalan tazavallan da Murmanskan alovehen 8 linnua[14].

Vuvvet 1940—1950

Kantele-ansambl’an voinanjälgehizes histouries ollah repertuaran uvvistamine da uvvet ozuttelumatkat — Budapeštu, Berlin, Varšavu, Suomi.

Vuvves 1947 vuodessah 1950 Kantele-ansambl’an orkestran- da taidojohtajannu oli Abram Golland.

Sil aigua ansambl’al oldih pitkät ozuttelumatkat Urualua da Sibirii myö (1952), Pohjas-Kavkuazua da Kavkuazan tagavuo myö (1956), Kantele-ansambl’u yhtyi kilboih da festivualiloih, Moskovas piettylöih Karjalazen taijon nedälilöin da dekuadoin pidoloih.

Hyvänny školannu Kantele— ansambl’ah niškoi oli Moskovan vuvven 1946 Karjalan muuzikan da tansin nedäli. Enzikerdua joukko ezityi P. I. Čaikovskoin nimizen zualan laval. Ansambl’u otti ozua Karjal-suomelazen muuzikan da tansin nedälih vuvvennu 1951. Moskovas ezityksien ližäkse Kantele-joukko vastavui Igor’ Moisejevan johtol toimijan Nevvostoliiton rahvahan tansin ansambl’an ozuttelijoinke, P’atnickoin horanke[15].

Sofja Pavlovna Os’kina Kantele-ansambl’as azui Aino-pajojoukon[16].

25. kevätkuudu vuvvennu 1953 ansambl’an da orkestranjohtajakse oli pandu Lev Afanasjevič Kosinskii.

Vuvvet 1960—1970

Vuvvennu 1959 ansambl’an taidojohtajakse rubei Sem’on Karp (enne sidä häi ruadoi horan- da orkestranjohtajannu) da orkestranjohtai Lev Kosinskii.

Sem’on Karpan ruadoperindölöi jatkoi Boris Konstantinovskii, kudai vuozinnu 1971—1976 oli Kantele-ansambl’an taidojohtajannu.

Kantele-hora on Karjalan enzimäzii ammattihorii, se algai oman toimindan vie voinan aigua, vuvvennu 1942, Belomorskas. Horan lajit da stiilit ollah moniluaduzet: akadiemizes rahvahan- da estruadupajatandassah, soloezityksis da pajatandas kahtel iänel suurih joukkoezityksissäh. Vuozis 1960 algajen Kantele-horua, pajattajienkundua myö oli kamernoi (läs 30 hengie), ruvettih sanomah Kantele-ansambl’an horan kapellakse. Suuren ruavon nuorien ozuttelijoin kazvatandah da heijän pajatanduneroloin kehittämizeh pidi Leonid Fedosejevič Privalov. Enzivuvvet voinan jällel horanke ruadoi Grigorii Sergejevič Maksimov. Televidienii Ostankinos kuvai Kantele -horua Ven'an kuldazet iänet -fondan keräilemäh niškoi[17].

Tämän aigukavven piälimäzii eroloi joukon toizis aijois oli se, gu Kantele-ansambl’as rodih moni iččenästy taidojoukkuo, kuduat ruattih erilazis ezityslajilois:

Naimattomat brihat ven. "Старые холостяки"' Kačottuu Petroskoin Suomen druamuteatran ozuttelijoin pajatanduezityksii, Kantele-ansambl’as piätettih azuo oma suomen rahvahan pajon joukko. Täs omat parahat nerot ozutti Roine Rautio, kudai oli joukon järjestäjänny da enzimäzenny johtajannu. Ezityslajii myö joukkuo piettih suomen pajo-da kiža-ansambl’annu. Sen alguhpanijoin joukos oldih Maksin Ivanovič Gavrilov, Erik Rautio, P’otr Titov, Ensio Vento, Leonid Kargul’ov. Hyö oldih pajattajinnu da pajotekstoin luadijoinnu[18].

Puaratoi lugu ven. "Нечётное число"' Kantele-ansambl’an konsertoil enziozutuksienke ezityi vie eräs joukko — ven’alaine ilokas Puaratoi lugu -kolmikko. Sen repertuaras oldih vahnanaigazet da nygözet šuutkupajot, častuškat, kuplietat da tuskupajot[19].

Leivo ven. "Лейво"' Suurennu luomisozannu oli Leivo (karj. Kiuru) -estruadukvartietan azumine, sih kuuluttih Irina Žitkova, Lidija Jegorova, Lidija Skačkova da Vasilii Aksentjev. Hyö pajatettih suomelazii pajoloi, muokattuloi da nygözes pajatandutavas muuzikan myödäilemättäh[20].

Aino ven. "Айно"' Vuvvennu 1965 Aino-joukos muutui johtai, Kantele-ansambl’ah tuli Klara Stas’uk. Horanjohtajan virras olles hänel puutui säilyttiä pajatanduperindöt, kudamien alguhpanijannu oli Aino-joukon luadii da endine johtai Sofja Pavlovna Os’kina. Vuozinnu 1970 Aino-joukkoh tuli uuttu pajattajua, hyö äijän vuottu ruattih Kantele-ansambl’as da roittih ansambl’an kunnivon ozannu. Pajattajien joukos oli Nadežda Vidrina, häi tuli joukkoh vuvvennu 1970. Kanzua myöte karjalaine, hänel oli ainavoluaduine iäni — omaluaduine da hivin tuttu.

Vuvvet 1970—1980

Viola Mal’mi, Helmi Mal’min tytär da hänen eloksenruavon jatkai, jätti suuren panoksen Kantele-ansambl’an tansiloin keräilemäh. Hänen johtetut ven. "Заонежская шестера", "Ланцы", "Кеккер", "Пастушьи заклинания" -tansit ollah mieldykiinittäjät, omaperäzet da omaluaduzet, syvien folklouruperindölöin juurienke.

Vuozinnu 1977—1979 ansambl’an johtajannu ruadoi Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu ozuttelii Dmitrii Sergejevič Utikejev  (ven.) (olo..

Täl aijal Kantele-ansambl’u azui uvven Kalevalan runot ven. "Руны Калевалы" -nimizen programman. Programmu oli kaksiozaine: enzimäine oza omistettih karjal-suomelazen Kalevala -eeposan 150-vuozipäiväle (Kalevalan runot, ven. "Руны Калевалы"), toine oza — Voiton 40-vuozipäiväle Suures Ižänmuallizes voinas (Uuzi Sampo, ven. "Новое Сампо"). Sen programman Kantele-ansambl’u ezitti Kogo Nevvostoliiton toizes pajon da tansin ansambl’oin kačokses, loppukonsertu piettih Moskovas P. I. Čaikovskoin nimizes konsertuzualas vuvvennu 1986[21].

Vuvvennu 1986 Kantele-ansambl’u palkittih Kunnivon kunnivomerkil.

Vuvvet 1980—1990

V’ačeslav Sergejevič Seidov oli pandu Kantel -ansambl’an johtajakse pakkaskuus vuvvennu 1987.

Taidojohtajan virgah kučuttih Genrih Turovskoin, hänen jälgeh taidojohtajakse rubei Sergei Stangrit.

1990-vuoziloin allus oli uudehes kerätty orkestru. Sih ližättih rahvahan soitindu: viizikielisty kandelehtu, Jouhikkuo, virsikanneldu, rahvahan fleittua, mänkyrii.

Mennyt vuozisuanvaihtos Kantele-ansambl’an lyhytaigazinnu taidojohtajinnu oldih V’ačeslav Košelev, Gennadii Mironov. Vuvvennu 2000 Kantele-ansambl’u otti ozua Moskovas piettyh Karjalan päivih, sie ansambl’u kaikel joukol ezityi Rossija-konsertuzualas. Sinävuongi ansabl’u ajeli Valgoven’ale da yhtyi Minskas piettyh Kirjalližuon da taijon päivih. Joukko andoi suuren kaksiozazen konsertan[22].

Vuvvet 2000

Syvyskuus vuvvennu 2002 Kantele-ansambl’u oli kogo Ven’an kanzallizien kul’tuuroin festivualin ozanottajannu Moskovas.

28. elokuudu vuvvennu 2006 Kantele-ansambl’ale annettih Kanzalline laitos -stuatussu[23].

18. pakkaskuudu vuvvennu 2009 ansabl’u ezitti Karjalan säveldäjien tevoksien enzimäzen kogomuksen, tevokset otettih nouttukäzikirjutuksien keräilemäspäi.

Kantele-ansambl’an kodi

Kantele-ansambl’an kodi avattih kezäkuus vuvvennu 2010 suurien kunnostusruadoloin jällel Karjalan tazavallan 90-vuozipäivän pruazniekkupäivänny. Remontan jälgen koin tilat roittih suurembikse 1,5 kerdah. Se sai azuo koin pihas nostetun huonuksen, srojitun kolmanden tävvellizen kerroksen sego enzimäzen kerroksen alaozien tiloin suurendamizen vuoh. Kantele-ansambl’an kois rodih suan istundupaikan suurus kačonduzualu uuzien nygyaigazien iäni-, tuli- da videokuvanheitändylaittehienke. Kačonduzualan uvves välläs foijees sanellah da ozutetah ansambl’an tulieloi konsertuprogrammoi, järjestetäh ozutteluloi, kuduat ollah koin huonuksien taidočomenduksen ozinnu: mualuamistaido da Ven’anmuan arvostetun taidoilijan, Karjalan tazavallan taidoalan arvostetun ruadajan Alla Vlasenkon kost’umoin käzipiirrokset da Kantele-ansambl’an histouriele omistettu ozutteluoza[24].

Luomisjoukko

  • Ansambl’an johtai — Natalja L’vova.
  • Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan arvostettu ozuttelii Oksana Smirnova.
  • Orkestran johtai — Karjalan tazavallan arvostettu ozuttelii Pavel Šamatura.
  • Kandelehelsoittajien ansambl’an johtai — kanzoinvölihizien kilboin laureattu Anastasija Krasil’nikova.
  • Aino-pajokoukon johtai — Karjalan tazavallan arvostettu ozuttelii Irina Popova.

Aino-pajojoukko

Tänäpäi Aino-pajojoukko on Karjalan tazavallan arvostettu joukko, Kogo Ven’an estruaduozuttelijoin kilvan diplomantu. Pajojoukos on kaheksa hengie. Joukon repertuaras ollah erilazien lajiloin da taidoaloin tevokset. "Aino" pajattau ven’alazii, suomelazii, inkeriläzii, karjalazii da vepsäläzii pajoloi[25].

Tansijoin joukko

Tänäpäi Kantele-ansambl’ua vaigei on kuvitella ilmai tansijoin joukkuo! Ollahgo täs vahnanaigazen karjalazen val’sin kruužindu, vessel suomelaine Letka-Jen’ka -pol’ku suksil, sulavaine liirine ven. Как по морю -kruugukiža da ritmalline Oniegantagavozen ven. "По мосту" -kadrieli, kalevalaine tansi pärielöinke da vepsäläine luzikoinke, karjalazien, suomelazien, inkeriläzien, saamelazien tansiloin azuiezitykset… Da joga ezityskerdua uvvet konsertusovat, ammattillizet liikkehet da ozuttelijoin laval ozutetun ulgonävön sanomattoman kaunehuon mielenviehätys. Enziallus tansijat oldih nerokkahat muasterit roindua myö, hyö oldih erilazien tansilajiloin muasterit, maltettih soittua soittimil, pajatettih, tansittih. Aijan mugah uuzien vuadimuksien periä tilandeh tansijoinke rubei muuttumah. Joukkoh rubei tulemah opastunnuttu tiedäjiä rahvastu: horeograffua-johtajua, ozuttelijua-tansijua korgei- da keskiammattiopastuksenke. Tämänpäiväzil tansiperindölöin maltajil da tiedäjil rahvahil puutui säilyttiä parahat horeogruaffiinerot sego panna sih oma nägemys, ero da aijan hengitys[26].

Soittajien joukko (orkestru)

Kantele-orkestru on piälimäine järjestysvoimu laval. Se myödäh soittau balietal da pajattajil, nerokkahah tabah soittau soitinozutelmoi.

Orkestrah kuuluu kaksi luomisyksikkyö — kandelehelsoittajien ansambl’u da muga sanottu "suomelaine" soitinjoukko: viulu, kontrabuassu, akardeon da klarniettu. Net ezitytäh kui iččenäzesti, mugai yhtenäzes vägeväs orkestran joukos (orkestran johtai — Pavel Šamatura)[27].

Kandelehelsoittajien joukko

Kandelehelsoittajien ansambl’u on joukon erinomaine ylbevys. Se endizen jyttyöh on ansambl’an perustajan V. P. Gudkovan perindön perijänny da jatkajannu, ainavoluaduzel muuzikkusoittimel — kandelehel — soitandan neroloin mallinnu.

Ansambl’ah kuuluu kuuzi ozuttelijua, kuduat soitetah muuzikkutevoksii moizil kandelehil, kui: prima, al’tu, pikkolo da buassu. Juokon repertuaras on karjalazen muuzikkukul’tuuran klassiekkoin tevoksii (Karl Rautio, Ruvim Pergament, Helmer-Rainer Sinisalo, Leopol’d Teplickii, Abram Golland) daigi nygyaigazien säveldäjien tevoksii (Irina Šiškanova, Sergei Stangrit, V’ačeslav Ivanov, Kirill Gurejev, Anna Afanasjeva, Jevgenija Safikanova), mugai ulgomualazien säveldäjien tevoksii.

Kanzallizien soittimien ruadopaja

Kantele-ansambl’an kois on moine kohtu, kus roihes kandeleh. Sidä kohtua sanotah ruadopajakse, se algai oman toimindan vuvvennu 1989, vuvvennu 2004 ruadopaja sai Ven’anmuan prezidentan grantudengat. Tänäpäi ruadopajas seizotah nygyaigazet Germuaniespäi tuovut ruadokonehet, kudamien vuoh suau azuo korgeiluadustu soitindu da azuo niilöi tehnolougiellizimbis ruado-ololois. Jo tostu vuozikymmendy kandelehen ruadopajas ruadau muasteri — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai — Aleksandr Frolov. Kantele-ansambl’an kai soittimet ollah hänen käzis lähtenyöt — olgah se soittimien remontu-, kunnostusruavot libo niilöin uvvistandu, uuzien perindöllizien soittimien luajindu libo uuzien malliloin azundu. Kantele ansambl’an ruadopajas luajitah ei vai kandelehii, azutahgi toizii karjalazii soittimii — jouhikkoloi, virsikandelehii, talharpoi, vepsäläzii gusliloi… Ruadopajas kohendetah da uvvistetah Kantele-ansambl’an soittimii. Laitokset da rahvas voijahgi tilata sie eriluaduzii soittimii, ruadopajas suau luajituttua uvvet soittimet sego tuvva net kohendettavakse[28].

Rahvahan kos'tuman ruadopaja

Täs ruadopajas ommellah kos’tumoi kaikkih Kantele-ansambl’an konsertuprogrammoih niškoi sego Nuorien stuudiele. Tädä ruaduo ansambl’u pidäy yhtes karjalazien kuulužien taidoilijoinke, ozutelmoinluadijoinke da kos’tumoinkeksijöinke. Suurin oza kost’umois ommellah Alla Vlasenkon käzipiirroksien mugah, ven. "Отзвуки Заонежских ярмарок" -konsertuprogrammas Kantele-ansambl’u on sovitettu Irina Proninan keksittylöih kost’umoih. [29]

Nuorien stuudii

Ansambl’an Nuorien stuudiel vuvvennu 2021 rodih 20 vuottu. Stuudien nuorimil ozanottajil on vai kolme vuottu igiä. Joga vuottu stuudies pajattau, tansiu, soittau erilazil soittimil da piädykauti opastuu kielih (gu maltua pajattua suomelazii, vepsäläzii da karjalazii pajoloi) enämbi sadua lastu viidehtostu vuodessah[30].

Ansambl’an konsertuprogrammat

ven. "Кантеле на все времена"

ven. "Кантеле на все времена" -programmu on kogonah oman nimen verdazennu. Kantele-ansambl’an programmu, kuduas ollah soitin-, tansi-, pajokonsertunoumerat, bohatui da kazvoi joukon eri vuozinnu luajittuloin ezitysnoumeroin vuoh: hrestomuatiezekse tulluos Luzikat ,ven. "Ложки" -tansis, kudaman ohjai vie Vasilii Kononov mennyt vuozisuan puolivälis da jälgimäzih ven. "Отзвуки Заонежских ярмарок" da ven. "Карсикко" -konsertuprogrammoin ozissah[31].

ven. "Отзвуки Заонежских ярмарок"

Tämän muuzikku-da teatruezityksen kauti (on luajittu ven’alazen Oniegantagavozen folklourumateriualoin pohjal) voibi syvendyö da tuttavuo Oniegantagavozen bohatan Šun’ga -kylän kirkahah omaluaduzeh pruazniekkujarmankan muailmah. Jarmankalhäi vastavuttih ei vai rahvas — vastavuttih linnat da kylät, erilazet kul’tuurat. Karjalazet, suomelazet, vepsäläzet da Ven’an Pohjazen eläjät käydih jarmankoih ozuttamah omii neroloi.

  • Idein azui— ansambl’an johtai, Ven’anmuan da Karjalan kul’tuurualan arvostettu ruadai Lilija Stepanova.
  • Taidojohtai da ohjai-ozutelmoinluadii — Vadim Kučin.
  • Käzikirjutuksen luadijat — Karjalan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Svetlana Nikolajeva, Vadim Kučin.
  • Baliettumuasteri-ozutelmoinluadii — Karjalan kul’tuurualan arvostettu ozuttelii Raisa Kalinkina.
  • Teatrudekoracieloin da kost’umoin luadii — Irina Pronina.
  • Baliettumuasteri-harjaittai — Karjalan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina.
  • Horanjohtai — Karjalan kul’tuurualan arvostettu ruadai Svetlana Nikolajeva.
  • Orkestranjohtai — Aleksei Kisiljov.

Programman nevvoloinandajinnu oldih Valdivollizen histourii-arhitektuuran da etnogruafien Kiži-muzei-zapovedniekan ruadajat: Karjalan kul’tuurualan arvostetut ruadajat B. A. Guščin da R. B. Kalašnikova, L. V. Trifonova; Oniegantagavozen histourien tiedäi V. A. Аgapitov; Petroskoin valdivollizen A. K. Glazunovan nimizen konservatourien suomi-ugrilazen muuzikan ozaston docentu S. J. Nikolajeva[32].

ven. "Karsikko — Древо музыки"

Nygyaigaine nägemys karjalazien da saamelazien ennevahnallizeh kul’tuurah muuzikan kauti. Programmas kuulutah ven’alazien, suomelazien, karjalazien rahvahan sävelmien muokatut omaluaduzet kappalehet: balluadat, ylistäjät svuad’bupajot, častuškat. Eri paikal on suomi-ugrilazien vahnanaigazien soittimien ansambl’u (varganu, jouhikko, sigudekku, virsikannel, päre, talharpu, šamuanoin bubnat). Horeogruafiipiätösksenny on kiändymine algukandazih uskomuksih, sihgi kuulutah elätti- da kazvimuailmoin matkinduozat[33][34].

Nygözien Karjalan da Suomen eläjien ennevahnallizis uskomuksis karsikko oli erinomazes huomavos. Karsikko  (ven.) (olo. on puu, kuduas omah luaduh karzittih oksii, muga pandih merkile se dai toine tapahtus. Kuni puu oli pystyi da juurinneh, sini eli musto ristikanzas da hänen rovus vie monien sugupolvien eländyaigua[33][34].

ven. «Пой, Кантеле, Победу! Гастроли длиной в войну…»

Teatruprogrammu sanelou ansambl’an ozuttelijois da joukon ozas "tulihizien vuozien" da Suuren Ižänmuallizen voinan aigua. Programman enzi-ildu oli pietty Karjalan Kanzallizen teatran laval 5. и 6. heinykuudu vuvvennu 2005.

  • Käzikirjutuksen luadii — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Alla Amelina da Larisa Šicel’.
  • Ohjuaju — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Alla Amelina.
  • Dekoracienloin luadii — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Galina da Jurii Atramentovat.
  • Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina.
  • Horanjohtai — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova.
  • Taidojohtai — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai V’ačeslav Ivanov.

"Vepsanman noiduz" (ven. "Вепсские фантазии")

Muuzikku- da teatruezitys ven. "Вепсские фантазии" on Karjalan alovehil da Suomes sadoi vuozii elänyzien rahvahien vahnan kul’tuuran nygyaigaine iäni. Spektaklin viizi ozua ollah viizi legendua, kuduat ollah kiini vepsäläzien uskomuksis da eländytavois, kudamien argielosgi oli kiini mieron omaperäzis kuvis, erilazes mieron järjestykses, kus eletäh negemättömät tundemattomat henget, kudamile kumarduttih, kudamii piettih počotas da toičigi varattih, laujuttih pajoloi da suarnoi.

  • Käzikirjutuksen luadijat — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Alla Amelina da Larisa Šicel’.
  • Ohjuaju — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Alla Amelina.
  • Teatrudekoracieloin da kost’umoin luadii — Ven’anmuan arvostettu taidoilii, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Alla Vlasenko.
  • Taidojohtai da orkestranjohtai — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai V’ačeslav Ivanov.
  • Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina.
  • Piähoranjohtai, muokattuloin pajoloin luadii — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova.[35]

ven. "Скала двух лебедей". Etnobaliettu

Balietan pohjakse otettih karjalaine legendu, kuduas yhtes ollah suvaičus da ennevahnallizet uskomukset, karjalazien eländytavat da šamuanoin ritualat. Omaluaduzen libreton sil kirjutti Kantele -ansambl’an piäibaliettumuasteri Irina Zotočkina. Muuzikan baliettah niškoi kirjutti kuulužu säveldäi Aleksandr Beloborodov. ven. "Скала двух лебедей" on Kantele-ansambl’an da Petroskoin valdivollizen filarmounien simfouniiorkestran (Marius Stravinskoin johtol) yhtehine luomisruado Kanzoinvälizen baliettufestivualin hantuzis, kudai piettih Savonlinnas (Suomi). Sie vuvvennu 2008 Olavinlinnan laval oli balietan enzi-ildu.

  • Piäbaliettumuasteri-ozutelmoinluadii, libreton luadii — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina.
  • Säveldäi — Ven’anmuan da Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Aleksandr Beloborodov.
  • Teatrudekoracieloin da kost’umoin luadii — Ven’anmuan arvostettu taidoilii, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Alla Vlasenko[36].

ven. "Брусничный дождь". Kandelehelsoittajien ansambl’an programmu

Kandelehelsoittajien ansambl’an soitinprogrammah kuulutah eri mualoin da aigukauziloin sävelmät: rahvahan karjalazet, suomelazet, japounielazien meloudiet nygyaigazinnu muokkuandukappalehinnu da meijän aijan säveldäjien omaperäzet tevokset. Taidomielikuvien eriluadužus, kandelehel soitandan yhtistämine Karjalan da Suomen erilazien kanzallizien kul’tuuroin muuzikkusoittimienke (varganu, jouhikko, sigudekku, virsikannel, päre, talharpu, pila, šamanoin bubnat) da runotekstoin myödäilugemine— kai net tävvendetäh ven. "Брусничный дождь" -progamman omal atmosfieral, kudai lumuou, kudai upottau kandelehel soitandan - ennevahnallizel da yhen aigua kummallizel nygyaigazel - magizeh muailmah. Avvutetahgi muuzikkuozutelmoin nimet kandeleheh niškoi: ven. "Солнцесны", "Небесные росинки", "Первый снег", "Наваждение", "Шкатульная страна"[37][38].

ven. "Песни "Айно""

Konsertuprogrammu ven. "Песни "Айно" -nimel oli azuttu Kantele-ansambl’an pajojoukon vuozipäviä vaste. Jo 60 vuottu Aino-pajojoukko ezittäy Karjalan perindöllisty pajotaiduo da on ainavo naizien pajoammattijoukko täl alal. Joukko on alalline ozanottai Kantele-ansambl’an kaikis ezityksis, joukko tuttavuttau Karjalan tazavallan gostii meijän čupun kanzallizeh kul’tuuruomažuoh — rahvahan ven’alazeh, karjalazeh, suomelazeh, vepsäläzeh pajoh da karjalazien säveldäjien tevoksih, kudamat kirjutettih jälgimäzien vuozikymmenien aigah.

  • Ohjuaju — Larisa Hačeva.
  • Käzikirjutuksen luadii — Larisa Hačeva, Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova.
  • Kos’tumoin luadijat — Irina Porošina, Ven’anmuan arvostettu taidoilii, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Alla Vlasenko.
  • Taidojohtai — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai V’ačeslav Ivanov.
  • Piähoranjohtai — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova.
  • Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina.
  • Horanjohtai — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Arkadii Ustinov.
  • Orkestranjohtai — Kogo Ven’an da kanzoinvälihizien kilvoin laureattu Pavel Šamatura.

ven. "Кантеле. Восход"

ven. "Кантеле. Восход" -nimine teatrukonsertuprogrammu avuau muuzukkusoittimen, kandelehen, uvven luajinduversien: kandelehtu kirkahas päivänvalgies verratah päiväzeh.

Täl konsertuprogrammal loppiettih Karjalan tazavallan sadavuodispävän pruazniekkupivot.

ven. "Кантеле. Восход" on Kantele-ansambl’an da kučuttuloin muasteriloin yhtehizen tulokkahan luomisruavon hyvä ezimerki. Programmua varustettih yhtes ven. "Истоки" da Kanteletar -ansambl’anke, kučuttih Igor’ Solovjovua da Aleksandr Dobrininua, Sergei Stangritua da Tatjana Umn’akovua). Enämbi viittykymmendy ozuttelijua luajittih yheksätostu pajo-, soitin- da horeogruafii-ezitysnoumerua.

  • Ohjai — Aleksei Šalajev.
  • Kos’tumoin luadijat — Irina Pronina da Ol’ga Stepan’an.
  • Taidojohtai — Jelena Magnickaja[39].

Huomavukset

  1. ↑ Радиофестиваль 1936 года. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  2. ↑ Первая поездка в Москву 1936 год. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  3. ↑ Народные танцы и песни на сцене. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  4. ↑ Дебют в Ленинграде 1937 год. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  5. ↑ Новое поколение. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  6. ↑ Композиторы Карелии. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  7. ↑ Первые гастроли. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  8. ↑ «Кантеле» на Финской войне. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  9. ↑ Роковые 40-е. Kačondan päivymiäry: 22. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 6. oraskuudu 2008
  10. ↑ Вагон 3053. Kačondan päivymiäry: 22. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 6. oraskuudu 2008
  11. ↑ Дорога и концерты. Kačondan päivymiäry: 22. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 6. oraskuudu 2008
  12. ↑ Программы военных лет. Kačondan päivymiäry: 22. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 6. oraskuudu 2008
  13. ↑ Освобождение Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 22. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 6. oraskuudu 2008
  14. ↑ Конец главы. Kačondan päivymiäry: 22. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 6. oraskuudu 2008
  15. ↑ На смотрах национальных культур. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  16. ↑ Хоровые группы «Кантеле». Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  17. ↑ Хор. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  18. ↑ Старые холостяки. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  19. ↑ Нечетное число. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  20. ↑ Лейво. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  21. ↑ Руны Калевалы. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2010
  22. ↑ Народный праздник. Kačondan päivymiäry: 23. kezäkuudu 2011. Arhiviiruittu 6. oraskuudu 2008
  23. ↑ Ансамбль «Кантеле» получил национальный статус. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 1. tuhukuudu 2014
  24. ↑ Дом Кантеле Arhiivukoupii 18 heinykuudu 2011 Wayback Machine
  25. ↑ Женская вокальная группа "Айно" Arhiivukoupii 23 kylmykuudu 2007 Wayback Machine
  26. ↑ Танцевальная группа Arhiivukoupii 23 kylmykuudu 2007 Wayback Machine
  27. ↑ Оркестр Arhiivukoupii 23 kylmykuudu 2007 Wayback Machine
  28. ↑ Мастерская кантеле Arhiivukoupii 21 kylmykuudu 2007 Wayback Machine
  29. ↑ Мастерская костюма Arhiivukoupii 21 kylmykuudu 2007 Wayback Machine
  30. ↑ Молодёжная студия Arhiivukoupii 21 kylmykuudu 2007 Wayback Machine
  31. ↑ Кантеле на все времена Arhiivukoupii 25 kezäkuudu 2008 Wayback Machine
  32. ↑ Отзвуки заонежских ярмарок Arhiivukoupii 25 kezäkuudu 2008 Wayback Machine
  33. ↑ 1 2 Древо музыки Arhiivukoupii 12 pakkaskuudu 2010 Wayback Machine
  34. ↑ 1 2 Karsikko (Древо Музыки). Kačondan päivymiäry: 23. syvyskuudu 2021. Arhiviiruittu 23. syvyskuudu 2021
  35. ↑ Вепсские фантазии Arhiivukoupii 25 kezäkuudu 2008 Wayback Machine
  36. ↑ Скала двух лебедей Arhiivukoupii 2 heinykuudu 2018 Wayback Machine
  37. ↑ Брусничный дождь Arhiivukoupii 25 kezäkuudu 2008 Wayback Machine
  38. ↑ «Брусничный дождь». Kačondan päivymiäry: 23. syvyskuudu 2021. Arhiviiruittu 23. syvyskuudu 2021
  39. ↑ Песни "Айно" (недоступная ссылка)

Kirjalližus

  • Воронина А.Г., Кошелев В.К., Орлова В.Н. Кантеле // Карелия. Энциклопедия. Том 2 / Гл. ред. А.Ф. Титов. — Петрозаводск: ПетроПресс, 2009. — С. 17.
  • Гаврилов М. И. "Кантеле". Гос. ансамбль песни и танца КАССР. — Петрозаводск, Госиздат КАССР, 1959. — 48 с. с илл.
  • Карп С. М. "Кантеле". — Петрозаводск, 1970
  • Гаврилов М. И. Под музыку северных рун. — Петрозаводск, 1982
  • Кантеле: Ритмы судьбы: Альбом / Авт. проекта Л. Степанова. — Петрозаводск: Издательский Дом "ПетроПресс", 2004. — 112 с., ч.-б. и цв. ил.
  • Шишканова И. В. Кантеле. Ступени к совершенству. — Петрозаводск, 2008

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kantele_(ansambl%27u)&oldid=126359359"