Marija Vlasova
| Marija Nikolajevna Vlasova | |
|---|---|
| | |
| Roindupäivy | 1. ligakuudu 1925 |
| Roindupaikku | Anuksenlinnu, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto |
| Kuolendupäivy | 2008 |
| Mua | |
| Tiedoala | Karjalan ennevallankumovukselline da nevvostolaine histourii |
| Ruadokohtu | Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu |
| Opastus | Moskovan valdivonyliopisto |
| Oppiarvo | histourientiedoloin kandiduattu (1952) |
| Tundietah | Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan johtai (1965—1988) |
| Arvonimet da palkindot | |
Marija Nikolajevna Vlasova (ven. Мария Николаевна Власова; 1. ligakuudu 1925, Anuksenlinnu — 2008) on nevvostolaine histourien tutkii, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai (1980).[1]
Eloskerdu
Marija Vlasova oli roinnuhes Anuksenlinnas karjalazes perehes.
Vuvvennu 1948 loppi Moskovan valdivonyliopiston histourien tiedokunnan, händy työttih ruadoh Nevvostoliiton tiedoakadiemien Karjal-suomelazen ozaston Kielen, literatuuran da histourien instituuttah.
Vuvvennu 1952 Vlasova loppi aspirantuuran Nevvostoliiton tiedoakadiemien Histourien instituutan Leningruadan ozastos, ruadoi Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Prezidiuman tiedosekretarinnu, histourien ozaston johtajannu.
Vuozinnu 1965—1988 oli Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan johtajannu.
Vuozinnu 1968—1969 otti ozua Parluamentoinvälizen liiton ruadoh Dakaras da Venas.
Vuozinnu 1976—1987 oli Nevvosto-suomelazen histourien alan tiedoyhtesruavon ruadojoukon Nevvostoliiton puolen piälikönny.
Vlasovua vallittih Nevvostoliiton kanzallizeh histourien tutkijoin komitiettah, Fennougristoin nevvostokomitiettah. Häi oli Suomelazen Kirjalližuon Seuran (suom. Suomalainen Kirjallisuuden Seura) ulgomualaine korrespondentu-jäsen, Suomen Histouriellizen Seuran (suom. Suomalainen Historiallinen Seura) korrespondentu-jäsen.
Marija Vlasovua vallittih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston, Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston IV kučundukerähmön[2], Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston VII kučundukerähmön deputuatakse.
Marija Vlasova on Petroskoin linnan kunnivokanzalaine (1987).
Tutkii on enämbän migu 80 tiedoruavon kirjuttajannu.
Huomavukset
- ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 1: А — Й. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2007. — 400 с. : ил.,карт. — С. 215 ISBN 978-5-8430-0123-0 (т. 1)
- ↑ Депутаты Верховного Совета Карело-Финской ССР. Kačondan päivymiäry: 29. pakkaskuudu 2014. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016
Kirjalližus
- Учёные Карельского научного центра РАН: Биографический словарь. — Петрозаводск, 1999
- Народные избранники Карелии: Депутаты высших представительных органов власти СССР, РСФСР, РФ от Карелии и высших представительных органов власти Карелии, 1923—2006: справочник / авт.-сост. А. И. Бутвило. — Петрозаводск, 2006. — 320 с.
Linkat
- Юбилей института
- Вавулинская Л. И. Мария Николаевна Власова (к 90-летию со дня рождения) // Труды КарНЦ РАН : журнал. — 2015. — № 8. — С. 130-132.
- Rodivunnuot 1. ligakuudu
- Rodivunnuot vuvvennu 1925
- Persounat kirjaimikon mugah
- Rodivunnuot Anuksenlinnas
- Kuolluot vuvvennu 2008
- Kanzoin ystävyön kunnivomerkin kavalierat
- Kunnivon kunnivomerkin kavalierat
- Tiedomiehet kirjaimikon mugah
- Petroskoin kunnivokanzalazet
- Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen tiedomiehet
- Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan tiedoalan arvostetut ruadajat
- Fennougristat