Nikolai Jaakkola

Nikolai Jaakkola
Nikolai Jaakkola
Roindunimi	Николай Матвеевич Яккола
Roindupäivy	14. sulakuudu 1905(1905-04-14)
Roindupaikku	Mellilä, Suomen suuri kniäzikundu
Kuolendupäivy	9. kevätkuudu 1967(1967-03-09) (61 vuozi)
Kuolendupaikku	Petroskoi, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu
Kanzalližus	Nevvostoliitto
Toiminduala	kirjuttai, publicistu, kirjalližusarvostelii.
Luomisruavon vuvvet	1928—1967
Ala	Karjalan kirjalližus
Žanru	prouzu
Tevoksien kieli	suomen kieli
Palkindot

Nikolai Matvejevič Jaakkola (suom. Nikolai Jaakkola; ven. Николай Матвеевич Яккола; 14. sulakuudu 1905 — 9. kevätkuudu 1967) on nevvostolaine kirjuttai, dramaturgu, kirjalližusarvostelii, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1965).

Eloskerdu

Jaakkola rodivui karjalazen muanruadajan lapsekkahah pereheh. Hänen roindukylänny oli Suomen kniäzikunnan Mellilän kylä. Vuvvennu 1912 pereh muutti tuatan kodoilah — Pohjas-Karjalah Kivijärven kyläh (tänäpäi se kuuluu Kalevalan piirih). Lapsusaijas Jaakkola kuuli rahvahan tarinoi, sananpolviloi da sananpiälöi omal kielel — vienankarjalakse. Se jätti jällen kirjuttajan ruadoh.

Jaakkola loppi alguškolan. Vuvvennu 1920 Vuokkiniemen kylän toimehpaniikomitiettu työndi händy Petroskoih suomelazile opastajien kursiloile. Linnas Jaakkola tuttavui kuulužah omanrannan tutkijah Risto Bogdanovah, kudai harjaitti händy suvaimah da pidämäh hinnois karjalazen rahvahan fol’kloururikkahuttu. Kursiloin loppiettuu vuvvennu 1922 Jaakkola ruadoi opastajannu Uhtuon ujezdan kylis, sen rahvahan opastuksen ozaston sekretarinnu. Silaigua häi rubei kuulumah paikallizeh literatuurukerhoh.

Vuvvennu 1923 Jaakkolua työttih opastumah Piiterih Päivänlaskupuolen vähembistölöin kommunistizeh yliopistoh. Hänen enzimäine kerdomus "Konzu minä enzi kerdua tulin Piiterih" oli painettu vuvvennu 1928 Punakantele-žurnualah.

Vuozien 1930 Jaakkolan ruadoelos oli moniluaduine: häi ruadoi lehtimiehenny, nuorižon Nuori kaarti -lehten redaktorannu, Onieguzavodan puolovehenkomitietan sekretarinnu, filosoufien opastajannu pedagouguinstituutas. Samal aigua kirjutti oučerkoi, kerdomuksii, kriitiekkukirjutuksii, ruadoi dramaturgien alal, aktiivizesti varustihes Nevvostoliiton kirjuttajien liiton I kerähmöh, kudai piettih vuvvennu 1934.

Vuvvennu 1937 Jaakkolua ajettih iäre Kogo Nevvostoliiton Kommunistizes partiespäi, viäritettih rahvahan vihaniekoinke yhtevyksis olendas da kanzallizen poliitiekan piendäs instituutas. Händy työttih iäre ruavospäi instituutas da omas fatieraspäi. Ruadoi sit raudusepänny Onieguzavodal.

Talvivoinan aigua Jaakkola omal vallal lähti voinale, sluuži kiändäjänny ammundudiviizies. Voinan jälles ruadoi Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan valdivollizes painamos. Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu omal vallal lähti frontale. Pahan ruaniteksen da kylmändän jälles talvikuul 1941 puutui plenah Karhumäen lohkol da sit koncluagerih.

Vuvvennu 1946 pakkaskuul plenaspäi piästyy tuli järilleh Petroskoih. Vuvvennu 1947 Punalippu-žurnualah painettih hänen enzimäine suuri tevos — Iira -pitky kerdomus. Se on omistettu karjalazele naispartizuanale. Samannu vuon kirjuttajua otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh.

Vallankumovuksen aijan pohjaskarjalazien elos pani kirjuttajua kirjuttamah hänen tärgiedy tevostu — Pirttijärven rantamilla -romuanua. Se ruado libuu 20 vuvvekse. Romuanan enzimäine oza suomen kielel nägi päivänvalgien vuvvennu 1949. Kriitiekat pandih merkile, kui tarkah da todeh kirjuttai noudi karjalazien ozua da sen aijan tapahtumii. Jällespäi nähtih päivänvalgien romuanan toizet kolme ozua. Romuanan pohjal Jaakkola da Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu artistu Toivo Lankinen kirjutettih ozutelmu "Korpi herää" ("Korbi havaččuu"), kudai pandih lavale Suomelazes druamuteatras Petroskois vuvvennu 1956.

Jaakkola kiändi suomen kielel N. Černiševskoin "Midä ruadua?" , M. Gor’koin "Foma Gordejevan", N. Bir’ukovan da V. Čehovan tevoksii. Häi kirjutti enämbän 20 kirjutustu, kudamis sellitti literatuuran kyzymyksii.

Mustolaudu Petroskois Leninan prospektal, 8.

On pandu muah Petroskoin Peski-kalmužimale.

Palkindot

Kunnivon kunnivomerki, kudaman häi sai 22. syvyskuudu 1959.

Musto

Petroskois sit talois, kudamas eli kirjuttai, on azetettu mustolaudu hänen mustokse.

Piäjulgavot

• Яккола Н. М. Водораздел: Повествование / Пер. с фин. Т. Сумманена; Послесл. Э. Карху; Худож. Б. В. Воронецкий. — Петрозаводск: Карелия, 1972. — 682 с. — (Библиотека северной прозы).
• Яккола Н. М. Водораздел: Повествование / Пер. с фин. Т. К. Сумманена; Послесл. Э. Г. Карху; Худож. О. В. Чумак. — Петрозаводск: Карелия, 1985. — 614 с.

Huomavukset

Kirjalližus

• Яккола Николай Матвеевич // Писатели Карелии: биоблиографический словарь. — Петрозаводск, 2006. — С.277—280. ISBN 5-98686-006-3
• Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 3: Р — Я. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2011. С. 311—384 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0127-8 (т. 3)