Uvvenvuvven bobazet

Uvvenvuvven kuuzi (oza)

Uvvenvuvven bobazet ollah keräzet, figuurazet da toizet čomendukset, kudamil čomendetah uvvenvuvven (libo Rastavan) kuustu, kodiloin syväin- da ulgopuolii Rastavakse da Uvvekse Vuvvekse.

Uvvenvuvven bobazien histourien piäozat

Laušas eräs ymbäri vuvven ruadai uvvenvuvven st'oklubobazien laukku, 1999

Čomendetut kuuzet Rastavan kodiominažuonnu roittih XVII vuozisuan enzimäzel puoliškol Germuanies da Pribaltiekas. Enzimäzet čomendukset oldih ylen kebjiet da novvettih hristianskoloi simvoloi: ladvas oli Viflijeman tiähti, oksile riputettih juablokkoi Hyvyön da Pahuon ellendämizen simvolua, azetettih da sytytettih tuohuksii anhelin puhtahuon simvolannu. Perindön kehittyjes čomendukset roittih vaigiembat, kuuzeh ruvettih riputtamah keinolluajittuloi čomenduksii, magevuksii da oriehoi.

Yhten tarinan mugah enzimäzet st'oklubobazet roittih Saksounies XVI vuozisual, kai vie enne dokumentoittuu Rastavan puun enzimästy azettamistu. Toizen tarinan mugah bobazien roindua liitetäh sih, ku Germuanies vuvvennu 1848 oli ylen paha juablokkuvuozi. Silloin st'oklanpuhaldajat T'uringies Laušan kohtas luajittih sijah "st'oklujuablokkoi" da hyvin niilöi myödih, se pani alguh pruazniekoikse čomenduksien valmistandan. Sit bobazii ruvettih puhaldamah Saksouniesgi. On vaigei sanuo, legenduarizetgo ollah nämmä tiijot da kui net ollah kiini eri mualoin st'oklanpuhaldajien kilbailendas. Toziaziennu on se, ku XIX vuozisuan puolivälis algajen st'oklanpuhaldustuotando Laušas on vahnimii uvvenvuvven bobazien tuotandoi. Vuvvennu 1867 sie avattih suuri guazuzavodu, kudaman neroniekat helposti ohjattavien korgien lämbötilan liekinke olijoin guazugorelkoin avul luajittih jo suurii hoikkust'oklahizii keräzii.

Vuvvennu 1903 Laušas avattih Taidost'oklan muzei, kudamas ezil on uvvenvuvven bobazien keräilemy.

On varattavu čomendua kuustu palajil tuohuksil, ga rahvas čomendettih perindön noudamizekse. Idei käyttiä varuamattomii sähkötuličieppizii tuli vuozien 1870 lopus amierikkalazele telegrafistale Ral'f Morrisale Uvves Angliespäi. Pienien signualusähkölampoin niittilöi käytettih telefonoin pul'tois, ga Morrisale enzimäzele tuli piäh käyttiä niilöi kuuzahazes. Sen otettih käyttöh kolliegat, sit tuottajatgi. Vuvvennu 1895 Amierikan Yhtysvallois luajittih enzimäine uvvenvuvven pihatuličieppine, kudamal čomendettih kuuzen Valgien taloin ies.

Nevvostoliitos da Ven'al

Nevvostolazet Pakkasukot da Lumineičoi, lapsien karnavualumas, vuvvet 1980

Uvvenvuvven bobazien pakuičuksen kanzi Germuanien demokruattizes tazavallaspäi, vuvvet 1960-70

Čomendettu uvvenvuvven kuuzi tulen da päivän vallos

Enzimäzet uvvenvuvven bobazet roittih Ven'al vuozinnu 1830—1840. Tavan mugah net oldih käzil luajitut bobazet da magevukset. Uvvenvuvven bobazii äijäl ruvettih käyttämäh XIX vuozisuan toizel puoliškol. Ven'an valdukunnas oma uvvenvuvven bobazien tuotando ei olluh merkittävy, ga niidy äijän tuodih pruazniekoikse Jevroupaspäi, enzimäzekse, Germuaniespäi, kus piätuotandot oldih N'urnbergas da Berlinas. Vahnimannu uvvenvuvven bobazien luajindulaitoksennu oli Klinan ujezdan Krugovskois voulostis olii st'oklanpuhalduslaitos, kudaman vuvvennu 1848 perusti A. S. Menšikov. Se avattih sendäh ku ei loitton zavodaspäi oli kvarcan kerrostumii. Tuottehet oldih korgiedu luaduu, sille tovestuksennu ollah Ven'an manufaktuuruozuttelulois vuvvennu 1861 da 1865 da Muailman ozuttelus Pariižas vuvvennu 1889 suavut suuret hobjumedalit. Se perindö ei hävinnyh, se jatkuu rinnal olijah Visokovskah siirretys ven. ОАО «Ёлочка]»-laitokses. Rinnal on uvvenvuvven bobazen muzei, kus ruokos on harvinaine uvvenvuvven bobaine "Samvuaru", kudai luajittih st'oklas.

Ligakuun vallankumovuksen jälles Rastavan pruazniekkua ruvettih vuardamah, nämmä vuardamizet loppiettihes 1929 vuottu vaste pruazniekan da kuuzen azettamizen kieldoh. Ga Krugovskan voulostis bobazii luajittih kieldoh suate. Bobazii luajittih perehartelit da kaksi suurdu laitostu — Moskovan kooperatiivuelinhommuliiton luajittulois fuabikois. Jälles tämä yhtistys kieldi uvvenvuvven bobazii myöndän "uvvenvuvven lomuloinnu da Rastavan ozutehikkunoin čomenduksennu". Vai erähät perehet jatkettih bobazien luajindua. Piätuotandot siirrettih laboratouriituottehien luajindah.

Rahvas čomendettih sit kuuzahazii peitoči, a bobazii luajittih iče. "Kiellon aigah" liitetähhäi harvinazimii da kallehimii nevvostoaijan uvvenvuvven bobazii.

Tila muutui 28. talvikuudu vuvvennu 1935, konzu P. P. Postišev Pravda-lehtes kehoitti uvvessah pidiä tädä pruazniekkua nevvostolazih lapsih nähte: "Luadikkuammo lapsile Uvvekse Vuvvekse hyvän uvvenvuvven illačun". Pagin oli ei Rastavan piendäs, a Uvven Vuvven piendäs; kai vahnat da uvvet perindöt hyväzesti puhtastettih kaikes uskondollizes. Se vaikutti uvvessah suaduh uvvenvuvven bobazien tuotandoh:

• Kuuzikolkazen kuldazen libo valgien Viflijeman tiähten sijah tuli ruskei viizikolkaine tiähti. Ruvettih käyttämäh vaiku dekoratiivizii ladvubobazii.
• Keräzien da anheliloin sijah roittihes eriluaduzet ristikanzoin, elättilöin, puunandimien, kazvoksien figuurazet. Nevvostolazet kuuzahazet erottih päivänlaskun kuuzahazis erivärizien figuurazien moniluadužuol, sie bobazet voidih olla erivärizinny, ga muvvon puoles tavan mugah yhtehizinny.

Pruazniekanke yhtes ruvettih uvvessah luadimah uvvenvuvven bobazii, enzimäi sivutuotandonnu eri laitoksis, sit iččenäzenny tuotandonnu. ven. «Советская игрушка»-žurnualu rubei kritikuimah fuabrikkoi, kudamat luajitah uvvenvuvven bobazii. Net koskiettih Klinan piirin laitoksiigi: "Nivouse ei ole lapsih nähte mielenkiinittäjiä tiemua — lendokonehii, dirižabl'oi da muudu. Bobazien luadugi on parandettavu: bobazet ei olla kirkahat da läpettäjät, sendäh ei olla näbiet da pruazniekallizet". Kai kerras kohendettih da laukois ruvettih myömäh eriluaduzii bobazii.

Jo vuvvennu 1937 Moskovan alovehel Klinan piiris avavui mondu uvvenvuvven bobazien luajinduartelii, kudamat oldih kolhozoin tyves endizien kulakkoin talolois. Korost-kyläs — Leninan nimizes kolhozas, Semčinos — 2. p'atiletkan nimizes kolhozas, Nekrasinos — Vostok-kolhozan tyves, Kopilovos — ven. «Красный Октябрь»-kolhozan tyves, sežo ven. «Караваевский»- da ven. «Демьяново»-kolhozois.

Jälles voinua Lauša-linnu jäi Germuanien demokruattizen tazavallan alovehele da jatkoi perindöllizien uvvenvuvven bobazien valmistandua. Sendäh jälles voinua Nevvostoliitto rubei ostamah Germuanien demokruattizes tazavallas uvvenvuvven bobazien kogomuksii, kudamii tuodih erillizes viendypakuičukses kirjutuksienke ven'an kielel. St'oklubobazien kogomukseh kuuluttih: ladvučomendus, 16 eriväristy kerästy da 5 muudu bobastu. Nämmien viijen bobazen variantat da väri vuozi vuvves muututtih. Nämmä uvvenvuvven bobazien kogomusket oldih Nevvostoliitos deficiitannu da erähänny toivottavimis ostoksis uvvenvuvven bazariloil, kaččomattah sen suureh hindah (vuvvennu 1983 yksi kogomus maksoi 9 rubl'ua). Omal luavul, pakuičusvakkazel, riputuksil (raudulangukr'uučkazet kogomukses niittilöin sijah) da yhtehizel päivälaskun nävöl se eroi uvvenvuvven tuottehien joukos.

On mielenkiinittäi huomata, viendypakuičuksis oli kirjutettu ven'akse ven. «С Новым годом!», a Laušan zavodoil vie XIX vuozisual nämmii tuottehii sanottih "Bobazet Hristosan puun čomendamizekse T'uringiespäi" (germ. Thüringer Christbaumschmuck). Se nimi oli kirjutettu transliteracien avul kuvan al pakuičukses tuottajua merkites: «ven. Изготовлено в Германской Демократической Республике народным предприятием Тюрингер Кристбаумшмук».

Aijembazinnu aijoinnu bobazien tuottajes käytettih vuattua (vuozinnu 1930—1950), sit sen sijah tuli pahvi, jälles enimii bobazii ruvettih luadimah st'oklas. Vuozien 1930 puolivälis vuozien 1960 puolivälissäh uvvenvuvven bobazii luajittih käzil, sendäh net oldih omaluaduzet.

Bobazii vuatas luajittih punotus pressoitus pelvahas, kudai eri tehniekkoin avul sai muovailla. Jälles mualuandua figuurazii valeltih klesteral, kudai luajittih kartohkujauhos. Se luadi bobazen kovakse verratunnu Germuanien pehmielöih bobazih. Elättilöin da tyttilöin rožat luajittih papje-mašes, celluloidas, saves da kangahas. Toiči kleittih hromolitogruafii.

Voinan aigah luajittih aerostuattoin, lendokonehien, tankoin, saldattoin, sanituarukoirien bobazii. Jälles 1947 vuottu — lapsien figuurazii, puunandimii, kazvoksii, elättilöi, suarnoin piähengilöi. Nikita Hruščovan aigah kuuazahazen kuulužakse čomenduksekse rodih kuldaine st'oklukukukuruuzu; jälles ven. «Карнавальная ночь»-kinuo — čuasut viizariloinke, kudamat ozutettih viitty vajai kaksitostu; jälles Jurii Gagarinan kosmossah lenduo — st'oklurakietat kirjutuksenke ven. «СССР» da kosmonaftoin fuguurazet; vuozinnu 70-80 — st'oklukävyt da -kodizet, pahvifonarit.

Vuozisuan XXI allukse Ven'al ruadau mondu uvvenvuvven bobazien valmsitandufuabrikkua. Suurimat niilöis ollah Klinan ven. «Ёлочка», Nižnii Novgorodan ven. «Ариель», Br'anskan «Коломеев», Sverdlovan ven. «Xmas Toys», Pavlovo-Posadan ven. «Иней».

Jevroupas

Vuozisadoin XIX—XX rajal Drezdenas pandih alguh uvvenvuvven bobazien tuotando, kudai rodih linnan merkikse. Luajittih bobazii pressuitus pahvis. Bobastu oli kahtu luaduu: laččoi da suuruhizii. Bobazii piälystettih fol'gal da mualattih, ku tuohuksien tules läpetettäs. Bobazii luajittih elättilöin, linduloin da böbökkien muodoh.

Samah aigah Breslaus luajittih uvvenvuvven bobazii bumuagas da vuatas.

Germuanies uvvenvuvven bobazien luadijes aktiivizesti käytettih hromolitogriafien tabua.

Anglies da Amierikan Yhtysvallois

Padub

Brituanieh perindö čomendua uvvenvuvven kuuzii Rastavakse tuli yhtes germuanielazien siirdolazienke XIX vuozisuan allus, kui ennegi manner-Jevroupas, terväh levii suariloile. Sie germuanielazet perindöt yhtistyttih kel'toin da drujidoin perindölöinke da uskomuksienke, enne kaikkie omelan kul'tanke da uskonke sen erinomazih ominažuksih. Ennegi oli olemas uskomus omelan venkan puhtastajas väis. Sen al vastavunnuzil vihollizil pidi panna bokkah oružat da olla koskemattah niilöi tulieh päiväh suate. Ukkavuo omelan venkan al piettih riähkämättömänny da puhtassydämellizenny. Rastavan uvven perindönke yhtes sit roittih Rastavan venkat kodiloin veriälöin tavallizennu čomenduksennu (libo veriän piäl) da pertilöngi.

Kel'toin perindölöi on kuuzen čomendamine paduban oksil ruskieloin marjoinke. Sie, kus tämä kazvi ei kazva, käytettih sen lähimäzii sugulazii, nygöihäi puaksuh ostetah taidoimitacieloi.

Amierikan Yhtysvallois čomendettuloin uvvenvuvven kuuzien perindö tuli germuanielazien siirdolazienke, da sit juurdui vuvvennu 1850. Sinävuon tundiettu naizien al'manuahu "Godey’s Lady’s Book" julgai grav'uuran "Kuningahan pereh Rastavan kuuzelluo". Se oli vuvven 1847 grav'uuran vähäzel amierikkavunnuh versii (sovis da pričoskois) brituanielazespäi "Illustrated London News". Grav'uuras lahjoinke ezikuvallizeh tabah čomendetun kuuzen ies oli kuvattu nuoret kuningatar Viktorija da hänen ukko Al'bert omien lapsienke. Voibi sanuo, ku tämä tundiettu kuva ei vaiku miärännyh Rastavan perindölöi Amierikan Yhtysvallois, ga pitkäkse aigua luadi sen peindän da čomendamizen stiilin.

Aazies

Kitais perindöllizien kuuzahazien sijah čomendettavakse vallitah apel'siinu- da mandariinupuuloi — muga sanottuloi Päiväzen puuloi. Čomendajes käytetäh äijäl zuaharittuloi puunandimii da kukkazii, sežo bumuagale käilkirjutettuloi toivomuksii.

Japounies kuuzii kazvau harvah, sie čomendetah karliekkupedäjii libo bonsajiloi: sintoizmanuskozet japounielazet kiinitetäh suurdu huomavuo simvouliekkah da uskotah noumeroin, merkilöin da simvoloin merkičykseh — pedäi heil merkiččöy pitkiä igiä, а bambukku — vägie da kestävytty. Nämmis kazvilois luajitah kadomacu — uvvenvuvven kompozicii, ližätäh sih marjua da liivoi. Kuuzien sijah kodiloih japounielazet tuvvah pajun libo bambukan oksii, čomendetah niilöi kukkazil, puunandimil da moti-keräzil.

Eri mualois

Enzimäzet uvvenvuvven bobazet roittih Germuanies vuozisuan XIX puolivälis. Net oldih st'oklukeräzet, net syväinpuolespäi oldih hienozesti piälystetyt tinal.

Mua	Eričykset
Braziilii	Uuzi Vuozi Braziilies piädyy kezän aigah, silloi muan eläjät čomendetah kuuzahazii pelvahal, se on lumi rouno.
Gvatemala	Gvatemalan eläjät enimyölleh čomendetah kuuzii figuurazil Biblien tapahtumien mugah.
Grenlandii	Grenlandieh kuuzii tuvvah, sendäh ku sie vilun ilmaston periä se ei kazva. Rahvas čomendetah niilöi tuohuksil da kirjavil kirjoil.
Irlandii	Irlandies kuuzii čomendetah värillizil fonariloil da mišural, keräzet ei olla moizet kuulužat.
Meksiekku	Enimis meksiekkalazis talolois piäčomenduksennu on isp El Nacimiento — kompozicii figuurazis, kudamat ozutetah, kui rodivui Hristossu (Rastavan verteppu). Ga čomendettu kuuzi sežo on kois.
Ruočči	Ruočis kuuzii čomendetah tiähtilöil, päiväzen da lumitiähtyzien muodozil bobazil, olgi- da puuelättilöin figuurazil.
Daanii	Daanies uvvenvuvven bobazinnu ollah bumuagahizet valgiet da ruskiet syväimet, niilöi täytetäh oriehoil da n'amuloil.
Francii	Francies kuuzeh riputetah ruskieloin juablokkoin muodohizii st'oklubobazii.

Gallerei

• 

  Lapset da Santa-Klaus "Klausan puulluo" (germ. Klausbaum). Grav'uuru germuanielazes kniigaspäi «50 runuosuarnua kuvienke lapsih nähte»
• 

  "Omelan venkan al", anglielaine grav'uuru, vuozi 1873
• 

  pereh rastavan kuuzelluo. Grav'uuru amierikkalazes al'manuahaspäi "Godey's Lady's Book", vuozi 1850
• 

  Uvvenvuvven bobaine "Ruskei saldattu", Nevvostoliitto, vuvvet 1950
• 

  Uvvenvuvven bobaine "Kosmonaftu", Nevvostoliitto, vuvvet 1960
• 

  Pakuičus uvvenvuvven bobazienke, Nevvostoliitto, vuvvet 1980
• 

  Rastavan venku Germuaniespäi perindöllizien ominažuksienke
• 

  «Типпа элле гоппа» (ruoč. Typpa eller goppa), Antropomorfine figuuraine olles, kudamua enne käytettih tulien aijan ennustelendas. Rastavan kuuzahazien tavalline čomendus Ruočis
• 

  Rastavakse bohatasti čomendettu oma taloi Kalifournies

Kačo ližäkse

• Uvvenvuvven kuuzi
• Keinolluajittu kuuzi

Huomavukset

Kirjalližus

• Ёлочные украшения // Товарный словарь / И. А. Пугачёв (главный редактор). — М.: Государственное издательство торговой литературы, 1957. — Т. II. — Стб. 748—758. — 567 с.
• Ёлочные украшения // Краткая энциклопедия домашнего хозяйства / под ред. А. И. Ревина. — М.: Советская энциклопедия, 1960. — Т. 1. — С. 189—190. — 770 с.
• Душечкина Е. В. Украшение ёлки. Ёлочные игрушки // Русская ёлка. История, мифология, литература. — СПб.: Изд-во Европейского университета в С.-Петербурге, 2012. — 360 с. — 1 000 экз. — ISBN 978-5-94380-120-4.
• Иванов С. А. Ёлочные игрушки // 1000 лет озарений. Удивительные истории простых вещей / С. Б. Пархоменко. — М.: Вокруг света, 2010. — С. 83. — 232 с. — 10 000 экз. — ISBN 978-5-98652-351-4.
• Сальникова А. А. История ёлочной игрушки, или как наряжали советскую ёлку. — НЛО, 2011. — 234 с. — (Культура повседневности). — 2 000 экз. — ISBN 978-5-86793-835-2.

Linkat

• Лада Лузина. История СССР в игрушках  (неопр.). Kačondan päivymiäry: 14. talvikuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 16. talvikuudu 2013
• Игрушка за миллион: кто зарабатывает на подделках в стиле СССР // РИА Новости, 7.01.2023