Valentin Čekmasov

Valentin Sergejevič Čekmasov
Valentin Sergejevič Čekmasov
Roindupäivy	13. kylmykuudu 1940
Roindupaikku	Sordavala, Karjal-Suomelaine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Kanzalližus	Nevvostoliitto → Ven'anmua
Žanru	Portriettu, ymbäristökuva, azetelmukuva
Opastus	Piiterin Ilja Repinan nimine taidoakadiemii[d];
Palkindot	Nevvostoliiton Taidoakadiemien hobjumedali; V. I. Surikovan nimine kuldumedali (2010)
Palkindot	Kogo Ven'an Meijän yhtenaigalaine -kilvan laureattu (1972); Komsomolan keskuskomitietan palkindon laureattu (1972); Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan komsomolan palkindon laureattu (1976); Karjalan tazavallan palkindon laureattu kul'tuuran, taijon da literatuuran alal (2010)

Valentin Sergejevič Čekmasov (roinnuhes 13. kylmykuudu 1940, Sordavala, Karjal-Suomelaine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto) on taidomualuaju, portriettoin mualuaju, ymbäristökuvien mualuaju, gruafiekku, Ven'an Federacien rahvahan taidoilii (2007).^[1]

Eloskerdu

On roinnuhes Sordavalas. Tuatto oli tapettu Suuren Ižänmuallizen voinan algupäivinny Lahdenpohjan piirin rajazastuavas.

Voinan loppiettuu muamo lapsienke tuli evakospäi Karjalah, Petroskoih.

Školavuozinnu Valentin Čekmasov opastui Petroskoin pionieroin dvorčan piirustus-stuudies.

Vuozinnu 1958—1962 opastui da sit loppi Leningruadan taidogruaffizen pedagouguopiston.

Vuozinnu 1962—1968 opastui da sit loppi Leningruadan mualuamistaijon, kuvanvestotaijon da arhitektuuran instituutan (J. M. Neprincevan ruadopaja).

Vuvvennu 1971 taidoilijua otettih Nevvostoliiton taidoilijoin liittoh.

Vuozinnu 1985—1991 Čekmasov oli Karjalan taidoilijoin liiton piälikönny.

Eläy Petroskois.

Tundietut tevokset

Mualuamistaido — "Muamo" (1969), "Vasiljev-hirurgu" (1972), "Vihmupäivy" (1975), "Erik da Eila Rautio" (1977), "Kuvanvestäi L. Lankinen", "Muamažus" (1978), Jalguban kylä" (1981), "V. Hallan portriettu" (1982), "Kirjuttai D. Gusarov", "Runoilii T. Summanen" (1983), anukselazien portriettoin sarju (1985—1986), "Kostamuksen ymbäristökuva" (1987), "Miettimizet. Avtoportriettu" (1988), "Taidoidiillii" (1990), "Ohjuajan I. Petrovan portriettu" (1994), "I. Seps'akovan portriettu", "V. Doršakovan portriettu" (1996), "Muaman mustokse" (2003).

Taidoilijan tevokset ollah ruokos Valdivollizes Tretjakovan gallereis, Karjalan tazavallan taidomuzeis.

Ozuttelut

Kogo Nevvostoliiton (1972, 1976, 1977, 1979, 1982, 1983, 1987)
Kogo Ven'an (1972, 1975, 1980, 1981, 1983, 1985, 1991, 1992)
Karjalan taidoilijat Moskovas (1980), Piiteris (1980), Germuanies (1972, 1977, 1983, 1985), Suomes (1972, 1976, 1978), Pol'šas (1976, 1979, 1984)
"Sever" (1969—1989)
Persounallizet: Petroskois (1980, 1990), Moskovas (1984), Suomes (1991), Suures Novgorodas (2013).

Huomavukset

↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 3: Р — Я. — Петрозаводск: «ПетроПресс», 2011. — 384 с.: ил., карт. — С. 266 ISBN 978-5-8430-0127-8 (т. 3)

Kirjalližus

Калинин Е. С. Художники Карелии. — Петрозаводск, 2000
Чекмасов В. С. Живопись. Графика: Альбом. — Петрозаводск, 1998

Linkat

[1] Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 3: Р — Я. — Петрозаводск: «ПетроПресс», 2011. — 384 с.: ил., карт. — С. 266 ISBN 978-5-8430-0127-8 (т. 3)

[1]