Valentin Čekmasov

Valentin Sergejevič Čekmasov
Roindupäivy	13. kylmykuudu 1940(1940-11-13) (85 vuottu)
Roindupaikku	Sordaval, Karjalan tazavaldu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu[d], Nevvostoliitto
Kanzalližus	Nevvostoliitto → Ven'anmua
Žanru	Portriettu, ymbäristökuva, azetelmukuva
Opastus	Piiterin Ilja Repinan nimine taidoakadiemii[d]
Palkindot	Nevvostoliiton Taidoakadiemien hobjumedali V. I. Surikovan nimine kuldumedali (2010)
Arvonimet	Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1980)
Palkindot	Kogo Ven'an Meijän yhtenaigalaine -kilvan laureattu (1972) Komsomolan keskuskomitietan palkindon laureattu (1972) Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan komsomolan palkindon laureattu (1976) Karjalan tazavallan palkindon laureattu kul'tuuran, taijon da literatuuran alal (2010)

Valentin Sergejevič Čekmasov (ven. Валенти́н Серге́евич Чекма́сов; roin. 13. kylmykuudu 1940, Sordaval, Karjalan tazavaldu) on taidomualuaju, portriettoin mualuaju, ymbäristökuvien mualuaju, gruafiekku, Ven'an Federacien rahvahan taidoilii (2007).

Eloskerdu

On roinnuhes Sordavalas. Tuatto oli tapettu Suuren Ižänmuallizen voinan algupäivinny Lahdenpohjan piirin rajazastuavas.

Voinan loppiettuu muamo lapsienke tuli evakospäi Karjalah, Petroskoih.

Školavuozinnu Valentin Čekmasov opastui Petroskoin pionieroin dvorčan piirustus-stuudies.

Vuozinnu 1958—1962 opastui da sit loppi Leningruadan taidogruaffizen pedagouguopiston.

Vuozinnu 1962—1968 opastui da sit loppi Leningruadan mualuamistaijon, kuvanvestotaijon da arhitektuuran instituutan (J. M. Neprincevan ruadopaja).

Vuvvennu 1971 taidoilijua otettih Nevvostoliiton taidoilijoin liittoh.

Vuozinnu 1985—1991 Čekmasov oli Karjalan taidoilijoin liiton piälikönny.

Eläy Petroskois.

Vuvvennu 2024 taidoilii vastavui omas ruadopajas Petroskoin valdivonyliopiston opastujienke. Sen vastavuksen aigah taidoilii pani merkile:

Školas piirustuksen urokal tärgei on opastuo lapsii suvaimah taiduo, nägemäh čomuttu ymbäri. A piirustandan nerot da tahto tullah jälles.

Tundietut tevokset

Mualuamistaido — "Muamo" (1969), "Vasiljev-hirurgu" (1972), "Vihmupäivy" (1975), "Erik da Eila Rautio" (1977), "Kuvanvestäi L. Lankinen", "Muamažus" (1978), "Jalguban kylä" (1981), "V. Hallan portriettu" (1982), "Kirjuttai D. Gusarov", "Runoilii T. Summanen" (1983), anukselazien portriettoin sarju (1985—1986), "Kostamuksen ymbäristökuva" (1987), "Miettimizet. Avtoportriettu" (1988), "Taidoidiillii" (1990), "Ohjuajan I. Petrovan portriettu" (1994), "I. Seps'akovan portriettu", "V. Doršakovan portriettu" (1996), "Muaman mustokse" (2003).

Taidoilijan tevokset ollah ruokos Valdivollizes Tretjakovan gallereis, Karjalan tazavallan taidomuzeis.

Karjalan tazavallan taidomuzeis on ruokos enämbi 60 taidoilijan kuvua.

Ozuttelut

• Kogo Nevvostoliiton (1972, 1976, 1977, 1979, 1982, 1983, 1987);
• Kogo Ven'an (1972, 1975, 1980, 1981, 1983, 1985, 1991, 1992);
• Karjalan taidoilijat Moskovas (1980), Piiteris (1980), Germuanies (1972, 1977, 1983, 1985), Suomes (1972, 1976, 1978), Pol'šas (1976, 1979, 1984);
• "Sever" (1969—1989);
• Persounallizet: Petroskois (1980, 1990, 2015, 2021), Moskovas (1984), Suomes (1991), Suures Novgorodas (2013).

Vuvvennu 2021 Karjalan taidomuzeis ruadoi taidoilijan pesounalline ozuttelu.

Vuvvennu 2025 Petroskois Käzineroloin keskukses avattih Ven'an XX-XXI vuozisuan voinuaijoile omistettu ven. «Вехи памяти»-ozuttelu, kudamas oli ezil Valentin Čekmasovan kuvuagi.

Huomavukset

Kirjalližus

• Калинин Е. С. Художники Карелии. — Петрозаводск, 2000
• Чекмасов В. С. Живопись. Графика: Альбом. — Петрозаводск, 1998

Linkat

• S'užiettoi kehittäy aigu
• Ozuttelu Moskovas
• Karjalan tazavallan piämies kävyi taidoilijan Valentin Čekmasovan ruadopajah
• V. S. Čekmasov