Alavoine

On otettu Рувики-späi
Pos'olku
Alavoine
ven. Ильинский
Олонецкий р-н, Ильинский, мост.jpg
Mua
Ven'a
Aloveh
Karjalan tazavaldu
Piiri
Koordinuatat
Rahvastu
2810 hengie
Aiguvyöhykeh
Telefonan koudu
81436
Poštuindeksat
186004

Alavoine (Ven'a)
Red pog.png
Alavoine (Karjalan tazavaldu)
Red pog.png
Логотип РУВИКИ.Медиа Alavoine Wikimedia Commonsas
Alavozen kylä Anuksen kanzallizen piirin kartal.

Alavoine[1][2] on kylä Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizes piiris, Alavozen kyläkunnan haldivolline keskus.

Muantiedo

Kylä on sijoitunnuh Anuksenjoven varrel 19 kilometrin piäs Anuksenlinnaspäi päivännouzupuoleh päi, nellän kilometrin piäs Luadogan järvespäi[3] Kyläs on 3000 da poselenies 4300 eläjiä (vuvven 2012 tiedoloin mugah)[4].

Histourii

Enzimäzenny eländykohtannu täl čupul oli kylä ven. Юксила, kudamua mainitah Onieganviijendeksen verokniigas vuvvennu 1651.

Muantiedo da eläjät

Alavozen kyläkunnan pinduala on 721,52 nellikkökilometrii[5]. Se rajoittuu luodehes Anuksen piirin Videlen, koillizes Koverin, päivänlaskupuolel Tuuksen da Anuksen da liidehes Mägriän kundih sego suves Luadogan kauti Leningruadan aloveheh. Pindualas 69,8 % on vezistöalovehii, 24,0 % muuloi luondo- da 5,4 % muatalovusmualoi.

Kyläkundu on sijoitunnuh Luadogan alangoh kuulujah Anuksen tazangol[6]. Sen alovehel virratah Luadogah laskijat Anuksenjogi da Tuuloksenjogi[7].

Alavozen kylä on Anuksen piirin toizekse suurin eländykohtu. Sen ližäkse kyläkundah kuuluu Alavozen sovhouzan eländykohtu da yheksä kyliä: Aleksal, Mägiryččy (ven. Iljinskaja Gorka), Boršakkal (Bolšakovo), Hörppäl (Gerpelja), Jeroilu, Nurmoilu, Sieksi (Sedoksa), Tuulos da Jovensuu (Ustje Tuloksy). Nurmoilas, Alavozen sovhouzan rinnal da Jovensuus on enämbi 300 eläjiä da Aleksalas läs 200.[8] Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah poselenien eläjis 46 % on ven'alastu, 45 % karjalastu, 2 % valgoven'alastu da 2 % ukrainalastu[9].

Histourii

Novgorodan arhijepiskopale kuulunuh Pyhän Il'l'an (Iljinskin, Alavozen) pogostu mainitah vuvven 1551/1552 verokirjas. Sih kuului suuri aloveh Siämjärvel, Tulomajärvel da Vieljärvel sego Tuuloksenjoven, Videlenjoven, Alavozenjoven alajuoksun da Pisinjoven varrel.[10]

1900-luvun allus tämän rannan kylät kuuluttih Riipuškalan voulostin Alavozen da Juoksielan (ven. Juksila) kyläkundih[11]. 1920-luvul oli muvvostettu Anuksen piirin Alavozen kylänevvosto, kuduan keskuskohtannu on olluh ezmäi Koččila da myöhembä Leskelä [12][13]. Vuonnu 1927 perustettih viendytavaroi luadii Alavozen saha da vuonnu 1932 žiivatoinhoidoh keskitynnyh Alavozen sovhouzu. Kunnan eläjät oldih enimyölleh karjalazii, ga sahal on ruadanuh äijy ven'alastu dai suomelastu. Toizen muailmuvoinan aijannu 1941–1944 aloveh oli Suomen miehittämänny.

Liikendeh, talovus da palvelut

Alavozen kauti kulgou Anuksen da Sortavalan väline dorogu A130[14] sego Lodeinoinpellon da Jänisjärven väline raududorogu.[15].

Seuvun piäelinkeino on muatalovus. Poselenies ruadau maijon tuotandoh keskitynnyh Alavozen karjutila, kudai on yksi Karjalan tazavallan suurembis muatalovusyrityksis.[16]. Saha ei enämbiä rua.

Keskuspos'olkan palveluloih kuulutah päivykodi, škola, muuzikkuškola, kul'tuurutaloi, kirjasto, poštu sego laukat. [17].

Nähtävykset da matkailu

Kunnan alovehel on kolme arheolougistu kohtua: 1400–1700-luvun Alavozen pogostu Jeroilan kyläs, Luadogan rannal ruadanuh Ondrusovan manasteri sego sen lähäl olii kivi. Rakendusmustomerkilöih kuuluu 1800-luvun loppupuolel nostettu Mihailovan taloi Vekkoilas. [18]

Alavozes ruadau lomakylä Olonka[19].

Histourien mustomerkit

Kyläs on histourien mustomerkilöi[20]:

  • Miikulan da Adrian Ondrusovan manasteri[21]
  • Suuren Ižänmuallizen voinan aigah kuadunuzien Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu
  • Nevvostoliiton urhomiehen, Ruskien laivaston merimiehen Aleksandr Ivanovič Moškinan kalmu
  • Nevvostoliiton urhomiehen, podpolkovniekan Viktor Nikolajevič Leselidzen kalmu.
Velleskalmu da A. I. Moškinan da V. N. Leselidzen kalmat
Časounu Ondrusovan puustinis
Ильинский 1.jpg

Luonnon mustomerkit

Kahten kilometrin piäs kyläspäi luodeheh on valdivolline alovehelline luonnon suomustomerki — Suo Anuksenjovelluo, kudaman pinduala on 42,0 gektuarua, Luadogan järven päivännouzurannan tavalline suokompleksu[22].

Kylän ymbäristöl on Pohjas-Jevroupan suurin muuttolinduloin azetuskohtu da valdivolline luonnonsujelualoveh "Andrusovo" — eriže suojeltavu luonnonaloveh.

Huomavukset

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, Helsinki:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006, s. 72, ISBN 952-5446-18-2
  2. ↑ Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006, s. 10, www = http://www.krc.karelia.ru/doc_download.php?id%7Cwww-teksti, Viitattu 26.5.2015
  3. ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 1, Petrozavodsk:PetroPress, 2007, s. 368–369, ISBN 978-58430-0123-0
  4. ↑ Materialy, s. 18
  5. ↑ Materialy, s. 75.
  6. ↑ Materialy, s. 11, 17.
  7. ↑ Materialy, s. 13.
  8. ↑ Materialy, s. 17–18.
  9. ↑ https://web.archive.org/web/20190327161813/http://std.gmcrosstata.ru/webapi/jsf/login.xhtml? Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella), Viitattu 16.2.2014
  10. ↑ Olonets: Istoriko-krajevedtšeskije otšerki v dvuh tšastjah. Tšast I, Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo universiteta, 1999, s. 20, ISBN 5-8021-0079-6
  11. ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet|Vuosi = 1907|Sivu = 74
  12. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928, s. 77–78
  13. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935, s. 49–50
  14. ↑ Materialy, s. 17.
  15. ↑ Materialy, s. 33.
  16. ↑ Materialy, s. 26, 47
  17. ↑ Materialy, s. 30–31
  18. ↑ http://monuments.karelia.ru/ob-ekty-kul-turnogo-nasledija/statisticheskie-svedenija-po-dislokacii-pamjatnikov-istorii-i-kul-tury-respubliki-karelija/oloneckij-r-n/spisok-po-poselenijam/il-inskoe-sel-skoe-poselenie/%7CNimeke = Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii, Viitattu 12.10.2013
  19. ↑ https://web.archive.org/web/20131016080520/http://www.ticrk.ru/ru/rests/15575.html Otdyh v Karelii, Viitattu 12.10.2013
  20. ↑ Объекты культурного наследия на территории Ильинского сельского поселения (рус.). monuments.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 4. sulakuudu 2020. Arhiviiruittu 20. tuhukuudu 2020
  21. ↑ Священный Синод Русской Православной Церкви благословил открытие нового монастыря (рус.). eparhia.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 4. sulakuudu 2020. Arhiviiruittu 28. kevätkuudu 2014
  22. ↑ ООПТ России. Болото у реки Олонки (рус.). oopt.aari.ru. Kačondan päivymiäry: 4. sulakuudu 2020. Arhiviiruittu 22. tuhukuudu 2020

Kirjalližus

  • Гнетнев К. В. Совхоз «Ильинский». — Петрозаводск: «Карелия», 1985. — 64 с.: ил.
  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 1: А — Й. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2007. — 400 с.: ил., карт. — С. 368—369 ISBN 978-5-8430-0123-0 (т. 1)

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Alavoine&oldid=126358984"