Kalevalan päivy

Kalevalan päivy
Kalevalan päivy
Tiippu	Suomelazen da karjalazen kul'tuuran päivy
Pandih alguh	1860-luvul
Pietäh	Suomes, Ven'al — enimyölleh Karjalan tazavallas
Päivymiäry	28. tuhukuudu
Liittyy	Elias Lönnrotan Kalevalan enzimäzen painoksen allekirjutandah

Kalevalan päivy (ven. День «Калевалы», suom. Kalevalan päivä, ruoč. Kalevaladagen) on karjal-suomelazen Kalevala-eeposan kunnivokse vietettävy pruazniekku. Sidä pietäh joga vuottu 28. tuhukuudu^[1].

Histourii

"Kalevala" on karjal-suomelaine kanzallis-eepossu, yksi muailman kuulužimis eeposois, se on kiännetty enämbän migu 60 kielele. Rahvas ruvettih pidämäh tädä pruazniekkua, sendäh gu suomelazile da karjalazile "Kalevala" on tärgei kul'tuurutevos.

Kalevalan päiviä pietäh 28. tuhukuudu, sendäh ku vuvvennu 1935 Elias Lönnrot kirjutti tämän päivän "Kalevalan" enzimäzen käzikirjutuksen (muga sanotun "Vahnan Kalevalan" (suom. Vanha Kalevala)) algusanoih oman allekirjutuksen rinnal. Sen jälles työndi sen painettavakse. Tevos piäzi ilmah vuvven 1935 lopul. Tävvelline "Kalevalan" painos nägi päivänvalgien vuvvennu 1849^[2].

Suomes Kalevalan päiviä ruvettih pidämäh 1800-luvul. Vuvvennu 1865 sidä piettih nygözen Helsinkin yliopiston Savokarjalazen ozakunnan studentat^[3]. Vuvvennu 1885 Suomelazen Kirjalližuon Seuru pidi enzimäzen yleizen Kalevalan päivän pruazniekan eeposan 50-vuozipäivän kunnivokse^[4].

Vuvves 1978 algajen Suomes Kalevalan päivy on virrallizennu liputuspäivänny, suomelazen kul'tuuran pruazniekannu^[5].

Piendy Karjalan tazavallas

Karjalan tazavallas Kalevalan päivän piendäh otetah ozua äijät kul'tuuru- da opastuslaitokset. Täkse päiväkse luajitah Kalevala-eeposale omistettuloi luvendoloi, ozutteluloi, ekskursieloi, konsertoi, muasteripajoi, kilboi^[6]^[7].

Petroskoin valdivonyliopiston Filolougien instituutan baltiekkumerensuomelazien kielien laitos monien vuozien aigah pidi Luvemmo Kalevalan runoloi -online-kilbua. Kilvas oli kolme nominaciedu kielien mugah — Kalevalan runoloi sai lugie karjalan, vepsän da suomen kielil^[8].

Joga vuottu Karjalas pietäh sežo Kalevalan mozuajikku -festivualii, se algavuu tuhukuun 28. päivänny — Kalevalan päivänny da loppuu sulakuun 9. päivänny — Elias Lönnrotan roindupäivänny. Vuvvennu 2024 sen tapahtumii piettih Moskovasgi VDNH:n Rossija-ozuttelus^[9].

Piendy Suomes

Suomes Kalevalan päivänny pietäh erilazii kul'tuurutapahtumii: seminuaroi, literatuuruillaččuloi, ozutteluloi da konsertoi. Niilöin luadijoinnu ollah školat, kirjastot, muzeit da kul’tuurukeskukset. Kalevalan päivy Suomes on tärgei pruazniekku, kudai ozuttau suomelazen kul’tuuruperindön da kanzallizen identitietan merkičysty^[4].

Huomavukset

Linkat

[1] Российский этнографический музей. День Калевалы

[2] Kalevalan päivä

[3] Karjalan TV. Kalevalan päivy. Stuudies Ilja Solomešč da Valentina Mironova

[Kalevala-4] ¹ ² Kalevalan päivä – suomalaisen kulttuurin päivä

[5] 28.2. Kalevalan päivä

[6] 28 февраля — День "Калевалы"

[7] Карелия отмечает День «Калевалы»

[8] День "Калевалы"

[9] Калевальская мозаика

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]