Muailman matkailun päivy

On otettu Рувики-späi
Muailman matkailun päivy
Туристы фотографируются в храме.jpg
Tiippu Ammattipäivy
Virrallizesti angl. World Tourism Day
Sežo ven. День туризма
Merkičys Matkailun propagandu, sen vaikutus muailman talovehellizeh liittoh, da kanzoinvälizien yhtevyksien kehittämine. Täl alal ruadajien da toimijoin kunnivoiččemine.
Pandih alguh vuvvennu 1979
Alguhpanii Muailman matkailuyhtistys
Pietäh Earth flag PD.jpg Kanzoinväline päivy
Päivymiäry 27. syvyskuudu
Liittyy 27. syvyskuudu vuvvennu 1970 hyväksyttih Muailman matkailuyhtistyksen ustuavah.
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Muailman matkailun päivy (ven. Всеми́рный де́нь тури́зма, angl. World Tourism Day) on kanzoinväline ammattipruazniekku, kudai liittyy matkailun kaikkih aloih. Sidä joga vuottu pietäh 27. syvyskuudu vuvves 1980 lähtijen. Ven'al tädä päiviä pietäh vuvves 1983. Sen perusti Muailman matkailuyhtistyksen piäassamblei.

Histourii

Vuvvennu 1925 Gaagas kerättih virrallizien turistutoimituksien kanzoinväline kongressu avvuttamizekse ičen turizman kehittämisty sego sen kaupallistu puoldu da eri mualoin talovuksih liittyjii voindii. Vuvvennu 1967 muutettih yhtistyksen nimi, se rodih Kanzoinvälizekse virrallizekse turistutoimistoloin liitokse. Vuvvennu 1974 sen nimekse rodih Muailman matkailuyhtistys (ven. ВТО)[1].

Vuvvennu 1971 Nigerien matkailun kehityskorporacien johtai Ignacius Atigbi ehoitti "Muailaman matkailun päivän" perustamistu[2].

Vuvvennu 1979 Ispuanien Torremolinosas Muailman matkailuyhtistyksen Piäassmblein hyvyös perustettih "Muailman matkailun päivy". Pruazniekkupäiväkse piätettih syvyskuun 27. päivy[1]:

  • 27. syvyskuudu vuvvennu 1970 hyväksyttih Muailman matkailuyhtistyksen ustuavu.

Perustetun päivän tarkoituksinnu on matkailun propagandu, sen suandu menemäh edehpäi, matkailun panos Muailman talovehellizeh liittoh da kanzoinvälizien yhtevyksien kehittämine. Sežo täl alal kaikkien ruadajien kunnivoiččemine[1].

Ligakuus vuvvennu 1997 Stambulas (Turcii) Muailman matkailuyhtistyksen Piäassamblein XII kerähmöl piätettih joga kerdua vallita da panna päivän suurien kanzoinvälizien tapahtumien järjestämizekse oma ižändymua[2].

Vuvves 1983 lähtijen "Muailman matkailun päiviä" pietäh Nevvostoliitos[1].

27. syvyskuudu vuvvennu 1980 enzikerdua piettih "Muailman matkailun päivy"[2].

Nevvostoliiton poštumarku № 4794, vuozi 1977, Nevvostoliiton matkailu Olimpiuadukižoin merkin al

Liittyjät tapahtumat

Matkailualan Kanzoinvälizet ammattipäivät:

Statistiekku

Vuvvennu 2023 Euromonitor International-kompuanii keräi tiijot, kudamien mugah luadi luvettelun kolmes parahas matkailumuas, kunne kävyy enin kaikkie rahvastu[2]:

  1. Stambul (Turcii): enämbi 20 miljounua kävyjiä;
  2. London (Yhtistynnyh Kuningaskundu): läs 19 miljounua kävyjiä;
  3. Dubai (Aruabien Yhtistynnyöt Emiruatat): läs 17 miljounua kävyjiä.

Sinävuongi Ven'an matkailualan liitto  (ven.) (olo. luadi oman reitingan kolmes kuulužas linnas kodimuan matkailun hantuzis[2]:

  1. Krasnodaran aloveh (44 %);
  2. Kavkuazan Marciualuviet (21 %);
  3. Abhazii (12 %).

Vuvvennu 2024 Muailman matkailuyhtistyksen selvityksen mugah enämbi 790 miljounua turistua matkusti ulgomuale (enin kaikkie kävyi nämmih mualoih: Katar, Albuanii, Saudi Arabii, Tanzanii)[3].

Račastusmatkailu. Matkailijoin joukko Tajukskoin alangon paltieloil (Šebalinskoi piiri, Altain tazavaldu)

Päivän virralline väri

Muailman matkailun päivän virralline väri on sinine (meren da taivahan väri, kudai merkiččöy rauhuttu, sobuu da hyväh tabah vaikuttau ristikanzan tundoloih)[2].

Päivän deviizu

Muailman matkailuyhtistys joga vuottu miäriäy päivän deviizan (tunnusvirkehen) da suurien kanzoinvälizien tapahtumien järjestäjän ižändymuan:

  • 1980 — "Matkailun panos kul’tuuruperindön  (ven.) (olo. säilyttämizeh, kogo mieron rauhah da keskenäzeh ellendykseh";
  • 1981 — "Matkailu da eloksen luadu";
  • 1982 — "Matkailun parahat puolet: hyvät gost’at da hyvät ižändät";
  • 1983 — "Matkustamizet da lomat ei olla vai yhtehine oigevus, daigi sežo vastuolližus";
  • 1984 — "Matkailu kanzoinvälizeh ellendykseh, rauhah da yhteisruadoh niškoi";
  • 1985 — "Nuorižomatkailu: kul’tuuru- da histouriiperindö sobuh da ystävyöh niškoi";
  • 1986 — "Matkailu on eloksen tärgei vägi kogo mieron rauhale";
  • 1987 — "Matkailu kehittämizekse";
  • 1988 — "Matkailu: opastustu kaikile";
  • 1989 — "Matkustajien välly liikkumine luou uvven mieron";
  • 1990 — "Matkailu on tunnustamatoi toimiala, palvelu, kudamua pidäy ielleh todevuttua (Gaagan matkailun julgisanomu)";
  • 1991 — "Yhtevys, tiijoitus da opastumine: matkailun kehittämizen piäsuunnat";
  • 1992 — "Matkailu: socializen da talovuollizen yksimieližyön liikkehelepanii voimu da rahvahien välizen tuttavundan kazvus";
  • 1993 — "Matkailun kehittämine da ymbäristön suojelu: kohti kestäviä yhtehsobuu";
  • 1994 — "Korgeitazoine hengikundu, kunnolline matkailu";
  • 1995 — "Muailman matkailuyhtistys: 20 vuottu muailman matkailun palvelus";
  • 1996 — "Matkailu — tirpandah da rauhah vaikuttai";
  • 1997 — "Matkailu: 2000-luvun johtai suundu ruadopaikkoin hommuamizes da ymbäristön suojelemizes";
  • 1998 — "Valdivon da yksittäzien biznesan pidäjien yhteisruado: avain matkailun kehittämizeh da edehpäi siirdämizeh" (Meksiekku);
  • 1999 — "Matkailu: Muailmanperindö uuttu vuozituhandestu kohti" (Čili);
  • 2000 — "Tehnolougii da luondo: kaksi jugiedu matkailun ruaduo XXI vuozisuan allus" (Germuanii);
  • 2001 — "Matkailu: kehoitus rauhah da vuoropaginah civilizacieloin välil" (Iruanu);
  • 2002 — "Ekomatkailu — avain kestäväh kehitykseh" (Kosta Rikku);
  • 2003 — "Matkailu on vägevy vaikuttai köyhytty vastah, ruadopaikkoin da sociualizen sovun hommuamizekse" (Alžiiru);
  • 2004 — "Sportu da matkailu: kaksi eläviä voimua keskinäzeh ellendykseh, kul’tuurah da yhteiskundien kehitykseh niškoi" (Malaizii);
  • 2005 — "Matkat da ajonevvot: Žul’ Vernan mielikuvittelemizes XXI vuozisuan tovelližuoh" (Katar);
  • 2006 — "Matkailu rikastuttau" (Portugalii);
  • 2007 — "Matkailu avuau veriälöi naizile" (Sri Lanka);
  • 2008 — "Matkailu vastuau ilmastomuutoksii" (Peru);
  • 2009 — "Matkailu on kaikenluadužuon voitto" (Gana);
  • 2010 — "Matkailu rikastuttau" (Kitai);
  • 2011 — "Matkailu yhtistäy kul’tuuroi" (Jegiptu);
  • 2012 — "Matkailu da kestävy energietiekku" (Ispuanii);
  • 2013 — "Matkailu da vezivarat: meijän yhtehizen tulien aijan suojelemine" (Maldiivat);
  • 2014 — "Matkailu da yhteiskundien kehittämine" (Meksiekku);
  • 2015 — "Yksi miljardu matkustajua — miljardu mahtuo" (Burkina Faso);
  • 2016 — "Matkailu kaikile — matkustelemizen yhtehizen tavoittelun kannattamine" (Thaimua);
  • 2017 — "Kestävy matkailu — kehityksen ruadovehkeh" (Katar);
  • 2018 — "Matkailu da digitualine muutos" (Vengrii);
  • 2019 — "Matkailu da ruadopaikat: parembi tulii aigu kaikile" (Indii);
  • 2020 — "Kylä- da ekolougiimatkailu" (Merkosuru, Čili, Urugvai, Paragvai, Braziilii, Argentiinu);
  • 2021 — "Matkailu monipuolizen kazvun puoles" (Kot-d’Ivuar);
  • 2022 — "Matkailun uvvelleh ellendämine" (Indoniezii);
  • 2023 — "Matkailu da vihandat rahoitukset" (Saudi Arabii);
  • 2024 — "Matkailu da rauhu" (Gruuzii);
  • 2025 — "Matkailu da kestävy muutos" (Malakka-linnu, Malaizii)[4].
Hiihtomatkailu. Takt-kluuban ozanottajat (Tomsku) hiihtomatkal Tiger-Tiš -mägiharjandehtu myö (Taivahanhambahat).

Viesti

Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäsekretari joga vuottu julguau Muailman matkailun päivänny viestin kogo mierole:

Matkailu yhtistäy rahvastu.

Tänäpäi, Muailman matkailun päivänny, myö ajettelemmo matkailun da muailman syviä yhtyvytty. Matkailugi voibi lujendua susiedoin välisty talovuollistu kiiniolemistu, avvuttajen da kannattajen yhtehisty ruaduo da rauhan kehitysty.

Huomavoh ottajen matkailun arvuo, matkustelkuammo vastuollizesti, nostakkuammo sildoi da avvuttakkuammo kul’tuuroin da kanzoin keskinästy kunnivoičendua. Yhtes voimmo käyttiä matkailun mahtoloi rauhan da hyvineländän suamizekse kaikile.Antoniu Guterriš, vuozi 2025, [5]

Päivän pivot

Muailman matkailun päivänny pietäh mostu piduo, kui[6]:

  • ekskursieloi, kierdomatkoi;
  • temuattizii ozutteluloi;
  • ruadopajoi;
  • konsertoi;
  • akcieloi;
  • festivualiloi;
  • sportutapahtumii;
  • matkailulaitoksien ruadajien palkičendupidoloi;
  • konferensieloi, seminuaroi da muga ielleh.

Jogavuodehine matkailule omistettu Muailman 7. konferensii piettih Malakka-linnas vuvvennu 2025[4].

Ven'al

Vuvvennu 2014 Kaliningruadas Verhneje-järven randupihal järjestettih "Festivualiloin festivuali", kudamal ezitettih kai linnas pietyt alovehellizet da kanzoinvälizet festivualit. Rahmannožuon nero -kilvan voittajien palkindoloin juandupivos palkittihgi moizih kategourieloih pyrgijöi: parahat ekskursienvedäjät, paras hoteli, paras matkailutoimisto. Ruattih sie moizet paikat: hiekkuvestoksien ozuttelu, "Optimistoin" kilbailu, blob-hyppävykset järvel, pyöry- da skeituakrabuattoin ezitykset, miekkailu, syömizien da juomizien mavun oppimizet, fotokartočkoin otandupaikat[7].

Vuvvennu 2019 Krasnojarskas "Bobrovii log" -fanpuustos järjestettih kolmepäiväine sportan da matkailun Jenisein Siberi 2019 -festivuali. Oli nouzu hiihtokeskuksen mäinharjale, kierdomatku Krasnojarskan Paččahat  (ven.) (olo. -kanzallistu puustuo myö, MegaVatt-ul’tramarafon, "Jenisein pystysviivan" kolme juoksukilbua, "Jenisein troppujuoksu", "MW-troppujuoksu"[8].

Vuvvennu 2024 Moskovas jogavuodehizen Moskovan histourii -kul’tuuru- da opastusakcien hantuzis järjestettih ilmazet kierdomatkat moizii paikkoi myö: linnupuustot, muzeit, kirjastot, linnan histourielline oza (enämbi 500 kierdomatkua päiväs 76 kohtua myö, kudamih otti ozua 300 ekskursienvedäjiä). Täh toimindah tuldih: Erinomazen tehtävän garažan muzei, Valdivolline sportumuzei, Lunarium-interaktiivizet tilat, AZ/ART -paikku, A. S. Pučkovan nimizen Moskovan kiirehellizen avun da enzihoijon azeman muzei, Nygyaigazen viiziottelun keskus, Serebr’annii Bor -luonnonpuusto da toizet[9].

Sinävuongi Altain alovehel järjestettih kolmepäiväine festivuali nimel "Matkailun päivy Altain alovehel". Sen tapahtumat[10]:

  • Ven'an muantiijollizen seuran luvendo, Matkailunevvondukeskuksen luvendo "Tule Altaile";
  • Histouriellizet kvest-kižat Barnaulua da Biiskua myö, Šeikkailut linnas -kvestu;
  • Umnaja igroteka -kluuban Hämmästyttäi Altai -interaktiivukiža;
  • Muzeiloin ekskursiet: V. M. Šukšinan muzei-zapovedniekku, V. V. Biankin nimine Biiskan kodialovehmuzei, Čuiskoin juaman muzei, R. I. Roždestvenskoin mustomuzei, Mäinaptiekku-matkailukeskus, Altain Valdivolline G. S. Titovan mustomuzei, Altain Valdivolline kodialovehmuzei, Altain Valdivolline literatuuran, taijon da kul’tuuran histourien muzei  (ven.) (olo.;
  • Jallaikävelendykierdomatkat: "Barnaulanlinnan kehityksen nevvostokauzi", "Barnaulanlinnan kehityksen kupčukauzi", "Barnaulanlinnan kehityksen kaivostoimindan kauzi".
Kuulužu tiedomatkailu Ven'al. Ekskursii tiijollizes laitokses.

Matkailun lajit

Eroitetah nämmä matkailulaijit[1]:

  • Huogavundumatkailu;
  • Tervehyönhoidomatkailu;
  • Kul’tuuru- da tiijoitusmatkailu;
  • Sportumatkailu;
  • Ruadomatkailu;
  • Uskomatkailu  (ven.) (olo.;
  • Ekolougiimatkailu;
  • Gastronoumine matkailu;
  • Kosmossumatkailu;
  • Pimei matkailu.

Ven'an matkailupaikat

Kuulužimat matkailupaikat Ven'al[1]:

  • Krasnodaran aloveh;
  • Kavkuazan Marciualuviet;
  • Krimu;
  • Kaliningruadan aloveh;
  • Piiteri da Leningruadan aloveh;
  • Moskovu da Moskovan aloveh.
    Vezimatkailu. Swift Kipawa -kanouttu kahten nedälin piduhizes turistumatkas Temagamis (Kanuadu)

Mieldykiinittäjät toziaziet

  • Muinazii riimalazii pietäh enzimäzinny "matkustajinnu". Hyö matkustettih Grecieh tutkimah kuulužii taidotevoksii da arhitektuurua[11];
  • Sana "turizmu" tuli frantsien kielen "tour" -sanas, mi merkiččöy "matkua järilleh tulendanke"[11];
  • Pariižu kävyiluvun mugah on muailman paras paikku (vuvves sinne kävyy enämbi 30 miljonua matkustajua)[11];
  • Vuvvennu 1841 matkutoimiston ruadai da biznesmies Tomas Kuk järjesti enzimäzen turistupoujezdumatkan[11];
  • Äijis mualois matkustaivirdoin nähtävyksillyö piäzendän rajoittamizekse otetah käyttöh tiettylöi siändölöi. Muga 1. heinykuus vuvvennu 2024 Japounii Fudzijama-mäinharjale nouzemizes pidäy maksua 2000 jenua — se on läs tuhat rubl’ua (da ei enämbiä nelliä tuhattu kävyjiä päiväs)[2].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Всемирный день туризма 2025: какого числа отмечается, история праздника, традиции, Lenta.RU. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 День туризма в 2024 году. Что это за праздник и когда его отмечают, РБК Life. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  3. ↑ 27 сентября — Всемирный день туризма: как отмечают праздник, тема 2024 года, Известия (26 syvyskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 Всемирный день туризма 2025: Туризм и устойчивая трансформация (рус.). untourism.int. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  5. ↑ Nations, United. Послание Генерального секретаря | Организация Объединенных Наций, United Nations. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  6. ↑ Анна Пынзарь. День туризма (рус.). secrets.tbank.ru (20. kezäkuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  7. ↑ Выходной. День туризма, или «Событийный туризм — шанс для Калининграда» (рус.). day-off39.ru. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  8. ↑ Фестиваль «Енисейская Сибирь» стартует в Фанпарке «Бобровый лог», НИА-Красноярск (17 syvyskuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  9. ↑ Козлова, Алена. 🌍 День туризма в России 2024: Празднуем вместе! 🗺️ Узнайте дату и идеи экскурсий, Победа РФ | Новости, история, патриотизм (16 syvyskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  10. ↑ День туризма в АлтГУ (рус.). asu.ru. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  11. ↑ 1 2 3 4 Горелая, Александра. Всемирный день туризма в 2025 году: почему путешествия — это не побег, а возвращение к себе, ВФокусе Mail (2 heinykuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Muailman_matkailun_päivy&oldid=126360796"