Nyström Ragnar Jakovlevič

RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke Nyström.

Ragnar Nyström
suom. Ragnar Nyström
Peittonimet	Рагнар Руско (Ragnar Rusko)
Roindupäivy	7. syvyskuudu 1898(1898-09-07)
Roindupaikku	Helsinki, Ven'an valdukundu[d]
Kuolendupäivy	12. talvikuudu 1939(1939-12-12) (41 vuozi)
Kuolendupaikku	Čita[d], Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu[d], Nevvostoliitto
Kanzalližus	Ven'an valdukundu[d]  Nevvostoliitto
Toiminduala	runoilii, dramaturgu
Luomisruavon vuvvet	vuozinnu 1920 – 1930
Tevoksien kieli	suomen kieli
Enzitevos	“Kahleissa” (“В кандалах”) – 1930

Nyström Ragnar Jakovlevič (peittonimi Ragnar Rusko, suom. Ragnar Nyström; 7. syvyskuudu 1898, Helsinki — 12. talvikuudu 1939, Čita^[d]) on nevvostolaine runoilii, dramaturgu, teatrualan ruadai, eräs Karjalan kanzallizen teatran perustajis.

Eloskerdu

Kuvves lapsi metalluruadomiehen Jaako Nyströmän perehes (Suomi). Opastui keski- da muuzikkuškolis.

13 vuvven ijäs lähti ruadamah: oli takardajannu metallua myö, lämmittäjänny, laivaston laivuohjuajannu, otti ozua ruadajien vastahnouzuh.

Yhteh aigah opastui teatrukursiloil da ezityi raudajien teatransuvaiččijan teatran laval Helsinkin linnuymbäristös.

Vuvves 1912 kuului Nuorien sociualu-demokruattizeh liittoh, vuvves 1914 — Soumen sociualu-demokruattizeh partieh.

Vuvvennu 1918 Suomen Rahvahienvälizen voinan aigua oli Suomen Ruskien gvardien rivilöis. Vallankumovuksen hävitändän jälles händy otettih kiini, suudittih da annettih 12 vuottu, kolme kudamis oli Tammisuaren tyrmäs. Vuvvennu 1921 piäzi pagoh Nevvostoliittoh.

Opastui Marhlevskoin nimizes Päivänlaskun kanzallizien vähembistölöin kommunistizen yliopiston Leningruadan ozastol, Gatčinan suomelazes pedagougutehniekumas.

Vuvves 1924 eli Karjalan avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas, oli opastajannu Petroskoil suomelazes 9-kluassahizes školas da Petroskoin pedagougizes opistos.

Vuvvennu 1927 liityi Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh. Vuozinnu 1927—1928 ruadoi johtajannu Karjalan ammundubriguadan kluubas.

Vuvvennu 1928 Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen Karjalan alovehkomitiettu työndi hänen opastumah Leningrudah teatrustuudien ohjuajien ozastole. Vuvvennu 1932 opastuksen loppiettuu Ragnar Nyström oli pandu Petroskoin kanzallizen druamuteatran piäohjuajakse da taidojohtajakse.

Oli suomenkielizen Soihtu -žurnualan toimittajien joukos. Žurnualua painettih Leningruadas.

Vuvvennu 1936 händy otettih Nevvostoliiton Kirjuttajien liittoh.

Vuvvennu 1937 oli repressiiruittu.

Kanzallizes teatras ruandan aigua pengoi karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua,

kačoi vai suomenkielizen kaččojan puoleh, teatrua koskijoi kyzymyksii joga päiviä sellitti kanzan vihamiehilöinke, kodimuan pettäjienke. Teatran repertuarah oppi ottua fašistu-Suomen ozutelmii. Tilai Suomen fašistoin literatuurua da lugi kanzallizen teatran ozuttelijoile.

— Rahvahan luomisruavon koin puolovehjärjestön puolovehkärähmön piätökses 20. syvyskuudu vuvvennu 1937

Rahvahan luomisruavon koin partiijärjestön 20. syvyskuudu vuvvennu 1937 da Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizen partien Petroskoin linnukomitietan 21. ligakuudu vuvvennu 1937 piätöksis händy työttih iäre Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizes partiespäi, pandih buržuilistonacionalistakse.

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan NKVD:n erillizen nevvottelun piätökses 20. kylmykuudu vuvvennu 1937 kielahas viäritändäs nevvostovallan vastazes toimindas suudittih kymmenekse vuottu tyrmiä. Hänen tyrmäspäi työtyt kirjazet ollah Karjalan tazavallan kanzallizes arhiivas.

Uvvessah oli suudittu da ammuttu 14. elokuudu vuvvennu 1938 Svobodnii-linnas Amurskoin alovehel vallankumovuksenvastazes kuhkutukses tyrmähotettuloin keskes. Toizien tiedoloin mugah kuoli nälgäh da voimattomuksih 12. talvikuudu vuvvennu 1939 Čitan luageris.

7. oraskuudu vuvvennu 1956 Nevvostoliiton Pohjazen vojennoin okrugan sodakolliegien piätöksen mugah Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan NKVD:n erillizen nevvottelun piätös 20. kylmykuudu 1937 R.J. Nyströmua kohtah heitettih iäre da dielo salvattih hänen viäryttömyön periä. 7. oraskuudu vuvvennu 1970 Kogo Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitiettu piätti pidiä R. Nyströmiä tävvelleh reabilitiiruitunnu.

Kirjalline ruado

Enzimäzet omat runot da prouzutevokset suomen kielel piästi lugiettavakse Petroskoin suomenkielizes Karjalan kommuuni -lehtes.

Vuozinnu 1920 kirjutti ozutelmua: ven. "Закон революции" (vuvvennu 1926 Kumouksen laki -spektaklii nähtih Petroskoil da Leningruadas), ven. "Правосудие", ven. "Красный посев", ven. "Учитель".

Oli monien teouriellizien kirjutuksien da teatruarvosteluloin luadii. Hänen ven. "Взятие Зимнего дворца" -ezitys ozutettih Petroskoin Svobodi -augivol (nygöine — Kirovan augivo).

Kirjutti lapsilegi: vuozinnu 1929—1932 Kipinä -žurnualas alalleh painettih pionieru Matti Mittakaavan kirjutuksii, kudai matkusteli mualoi myö da tuttavutti lapsii tärgevimih poliitiekkutapahtumih. Keksi niilöi Matti Ragnar Rusko (R. Nyströman peittonimi; "Rusko" suomen kieles kiännetynny merkiččöy ven. "заря").

Enzimäine runokirju "Kahleissa" (ven. "В кандалах") nägi päivänvalgien vuvvennu 1930 — runoilii sanelou omua vuittii Suomen vallankumovuksellizeh liikkeheh ozanotandas, vuvvennu 1918 kiiniotandua da pagoh piäzendiä Tammisuaren tyrmäspäi, kus hänel olis pidänyh istuo 12 vuottu.

Pereh

Akkah — N. Bekman.

Bibliogruafii

Источник — Электронные каталоги РНБ Arhiivukoupii 20 sulakuudu 2015 Wayback Machine

• Rusko, Ragnar. Kahleissa: Kertomus. — Leningrad-Petroskoi: Kirja, 1930. — 95 с. — (karjalan proletaaristen kirjailijain yhdistys).
• Rusko, Ragnar. Mitä tiedän Matti Mittakaavasta "Kipinän" urheasta ulkomaan kirjeenvaihtajasta. — L.: Valtion kustannusliike Kirja, 1932. — С. 59. — (На обороте тит. л.: Р.Руско. Матти Миттакаава.).
• Rusko, Ragnar. Punainen nousu: elävä lehti kevätkylvökamppailua varten. — L.-Petroskoi: Valtion kustannusliike Kirja, 1931. — 20 с. — (На обороте тит. л.: Красный подъём.).
• Rusko, Ragnar. Johdatus näyttämötaiteeseen: Ohjeita näytelmien näyttämölle asettamiseen, näytelmien tuntemiseen, näyttelemiseen ja naamioimiseen ohjaajille, näyttelijöille, kirjailijoille ja näyttämön ystäville, - katselijoille. — L-Petroskoi: Kirja, 1930. — 83 с.

Kirjalližus

• Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2009. С. 285—464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)

Linkat

• Красные финны. Рагнар Нюстрем Arhiivukoupii 5 oraskuudu 2019 Wayback Machine
• Фотография и краткая биография Рагнара Руско Arhiivukoupii 29 sulakuudu 2015 Wayback Machine
• Нюстрём Р. Я. (1898—1939): Национальный архив Республики Карелия, ф. Р—2872, 6 д., 1923—1938 (Рукописи: повести, стихотворения; письма Р. Нюстрёма О. В. Куусинену, родным и близким; воспоминания вдовы о жизни и творчестве Р. Нюстрёма. Фото Р. Нюстрёма.).
• Страницы истории. Нюстрём Р. Я. Arhiivukoupii 4 kevätkuudu 2016 Wayback Machine