Raisa Remšujeva
| Raisa Petrovna Remšujeva | |
|---|---|
 | |
| Roindupäivy | 3. ligakuudu 1950 (75 vuottu) |
| Roindupaikku | Tollonjogi, Kalevalan piiri, Karjal-suomelaine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto |
| Mua |
 Nevvostoliitto,  Ven'anmua |
| Tiedoala | folklouru |
| Ruadokohtu | Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, Oma Mua- da Vienan Karjala -lehtien toimitukset |
| Opastus | Petroskoin valdivonyliopisto |
| Tundietah | Kalevalan-eeposan da "Uvven Sanan" karjalan kielen vienankarjalan murdehele kiändäjänny |
Raisa Petrovna Remšujeva (ven. Раиса Петровна Ремшуева; roin. 3. ligakuudu 1950, Tollonjogi, Karjalan tazavaldu) on folkloristu, žurnalistu, Kalevala-eeposan karjalan kielen vienankarjalan murdehele kiändäi, karjalankielizen Vienan Karjala -lehten piätoimittai.
Eloskerdu
Raisa Remšujeva on roinnuhes 3. ligakuudu vuvvennu 1950 Kalevalan piirin Tollonjoven kyläs karjalazeh pereheh. Tuattah — Pekka Remšujev, muamah — kuulužu karjalaine runonpajattai Sandra Remšujeva.
Opastui Vuokkiniemen da Kalevelan školas[1].
Vuvvennu 1973 loppi Petroskoin valdivonyliopiston histourii-filolougizen tiedokunnan suomi-ugrilazen ozaston.
Vuozinnu 1973—1994 ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas folklouran da etnogruafien ozastos. Hänen tutkimusalannu oldih karjalan rahvahan balluadat.
Opasti karjalan kieldy Karjalan pedagouguinstituutas. Ruadoi karjalankielizes Oma Mua -lehtes da sit vuozinnu 1999—2006 oli karjalan kielen vienankarjalan piämurdehel ilmah piäzijän Vienan Karjala -lehten piätoimittajannu.
Raisa Remšujevua tundietah kiändäjänny, häi kiändi karjalan kielen vienankarjalan murdehele Lauri Kuntijärven romuaman "Yhessä ylettih"[2], "Uvven Sanan"[3] da Kalevala-eeposan. "Kalevalan" vienankarjalakse piästi ilmah Karjalan Sivistysseura vuvvennu 2015[1].
Eläy Petroskois, on eläkkehel.
Bibliogruafii
- Ремшуева, Раиса Петровна. Карельская народная баллада и "Кантелетар" Элиаса Леннрота. — Петрозаводск: КНЦ РАН, 1993. — 111 с. — ISBN 5-201-07704-8.
- Lauri Kuntijärvi. Yhessä ylettih; kiäntäjä Raisa Remšujeva. — Petroskoi: Periodika, 2004.
- Kolo-kolo kotasie. — Petroskoi: Periodika. — 23 с. — ISBN 5-88170-147-X.
- Uuši Šana; kiäntäjä Raisa Remšujeva. . — 2011.
- Mössi Kontie. Meččärunoja lapšilla; kiäntäjä Raisa Remšujeva. — Helsinki: Karjalan Sivistysseura, 2013. — ISBN 978-951-97551-9-9.
- Lönnrot, E. Kal'evala : vienankarjalakši / Elias Lönnrot; kiäntäjä Raisa Remšujeva; kuv. Vitali Dobrinin. — Helsinki: Karjalan Šivissyššeura, 2015. — 526 с.
Palkindot
- Karjalan tazavallan piämiehen rynnäsmerki "Panokses Karjalan tazavallan kehittämizeh" kanzallizien kielien, Karjalan tazavallan kandurahvahien perindölöin da kul'tuuran säilyttämizes, kehittämizes da popul'arizacies da alovehienvälizen yhteisruavon kehittämizes[4].
Pereh
- tytär — Marija Spicina, Oma Mua -lehten toimittai.
- tytärvunukku — Jelizaveta Spicina, Petroskoin valdivonyliopiston baltiekkumerensuomelazien kielien laitoksen opastui.
Huomavukset
- ↑ 1 2 Презентация нового издания эпоса «Калевала» (рус.). library.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 24. syvyskuudu 2025.
- ↑ Lauri Kuntijärvi: Yhessä ylettih (рус.). karjalansivistysseura.fi. Kačondan päivymiäry: 24. syvyskuudu 2025.
- ↑ Новый завет на собственно карельском наречии (рус.). knk.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 24. syvyskuudu 2025.
- ↑ Распоряжение от 14 августа 2020 года N 510-р О поощрении (рус.). docs.cntd.ru. Kačondan päivymiäry: 24. syvyskuudu 2025.
Kirjalližus
- Ученые Карельского научного центра Российской академии наук : биографический словарь / [гл. ред. А. Ф. Титов; отв. ред. Ю. В. Савельев; редкол.: Е. В. Жирнель и др.]. — 3-е изд., доп. и перераб. — Петрозаводск: Карельский научный центр РАН, 2012. — С. 390. — 419 с.
- Raisa Remšujeva. Tavallisen miehen, Siitarin Pekan, muisselmie // Taival : al'manuahu. — 2016. — С. 81—90.