Sampo-mägi

Etnopuusto «Sampo-mägi»
Etnopuusto «Sampo-mägi»
Piätiijot
Laji	ymbäri vuvven
Perustandupäivy	2023
	gora-sampo.ru
Sijoittumine
	62°02′20″ с. ш. 34°05′48″ в. д.GЯO
Aloveh	Karjalan tazavaldu

Etnopuusto "Sampo-mägi" (ven. Этнопарк «Гора Сампо») on etnopuusto Karjalan tazavallan Onieganrannikon piiris Sampo-mäil. Se perustettih vuvvennu 2023.

Nimi

Etnopuusto sijaiččou samannimezel Sampo-mäil, kudai sai oman nimen vuozinnu 1960 Aleksandr Ptuškon (ven.) (olo. ohjatun nevvosto-suomelazen Sampo-kinofil’man (1959) kuvauksien jälgeh. Se perustuu karjal-suomelazeh Kalevala-eepossah, kudamas Sampo on eeposan piähengen seppy Ilmoillizen tavottu čuudomelliččy, se on ozan, hyvineländän da kaikenkyllyön lähde.

Perustandan histourii

Puusto luajittih kanzallizen Matkailu da rahmannožus -projektan hantuzis. Puuston perustandan ajatuksen luadii on Kendjärven eläi, Vaša Karelija -matkailukompuanien johtai Iskrina Jerofejeva^[1]^[2]. Oleg Jermolajev, kudai sillozel aijal toimi Karjalan tazavallan talovuskehityksen ministrannu, nenga sellitti etnopuuston perustamistu:

Etnopuuston «Sampo-mägi» roindua vaste piettih pitky, syvä da tarku ruado: aukcionat mäil olijan puuston muapaikan vuogruamizekse, sovittelendu da ruavot sähkön viendäkse, vuogruajan ozanotto da myöhembi voitto kilvas matkailun kehittämizen abudengoin suamizekse, vuogruajan omien varoin sijoitus projektah, moneh kerdah enämbi dengutuven miäriä. Tämän ruavon toloksennu rodih ylen hyvät objektu da kohtu Karjalan yhtel kuulužis kierdoajelumatkois^[1].

Kuvailu

Mäin korgevus, kudamal on etnopuusto, on 40 metrii, sen igiä arbaillah 12 000 vuottu, se on jiätikön sulamizen tulos. Mäilpäi avavuu panoruamunägöala Kendjärvele da ymbäriolijoih meččih^[3].

Mäile nouzendah niškoi on luajittu leviet pordahat aijoin da porraspuuloinke. Mäin piäl on kačondukohtu. Kogo matkale on pandu lauččua, liedžuu, tiijoituslaudua, Kalevala-eeposan piähengilöin figuurua da iče Sampo-melliččy. Figuuroin luadijat ollah taidoilii Ilja Jeršov da projektan ruadoloin järjestäi, rakendai, seppy Nikolai Vesnin^[2].

Etnopuuston alovehel on nuorusildu, saamelazien koda robl’okohtanke, а raudahizeh Ilmattaren toivomuspuuh voibi siduo lentazii da ezittiä omat toivehet. Lentočkat kävyjät suajah yhtes piäzylipunke.

Mäin juurelluo on biliettykassu, mustolahjukiosku, koufeilu, tualettu.

Etnopuusto tuttavuttau rahvastu mäin histourieh, Kalevala-eeposan juondeheh da piähengilöih: Väinämözeh, Ilmoillizeh (ven.) (olo., Lemminkäzeh, Louheh da toizih^[4].

Kävyndy

Tuttavuo puuston kel voibi ičel, ostettuu piäzylipun. Alendushinnoil kaččomah etnopuustuo piästäh helpotuksien suannuzet kanzalazet. Ilmaine kävyndy on lapsile 6 vuodessah, rahvahale, kel on pandu kirjale Onieganrannikon piirin eloipaikku, armoittomile lapsile, niistielöile lapsile da enzimäzen joukon niistielöile (yhtes suattajanke), Suuren Ižänmuallizen voinan da bojuoperacieloin veteruanoile da ozanottajile.

Järjestetäh kui persounallizii, mugai joukkokierdomatkoi, on mahto vuograta saamelazien koda toimenpidoloikse da tilata interaktiivine Sammon kuldu -kierdomatku.

Puusto on avvoi joga päiviä, ruadoaigu voibi vaihtuo kezäl da talvel.

Kezäkavvennu 2023 puustoh kävyi läs 50 tuhattu hengie^[1]^[4].

Olendu

Etnopuusto on 37 kilometrin piäs Karjalan tazavallan piälinnas Petroskoispäi. Puustoh voibi piästä yhteiskunnallizel da omal transportal.

Mieldykiinittäjät toziaziet

Nämmis paikois kuvattih Stanislav Rostockoin (ven.) (olo. ven. А зори здесь тихие… -fil’man erähät joukkokohtat Boris Vasiljevan samannimizen pitkän kerdomuksen mugah^[5].