Vitalii Dobrinin
| Vitalii F'odorovič Dobrinin | |
|---|---|
| | |
| Roindupäivy | 1. pakkaskuudu 1955 |
| Roindupaikku | Uhtuo, Kalevalan piiri, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto |
| Kuolendupäivy | 19. pakkaskuudu 2021 (66 vuottu) |
| Kanzalližus |
|
| Žanru | gruafiekku, mualuamistaido |
| Opastus | Leningruadan A. I. Gercenan nimine pedagouguinsituuttu |
| Arvonimet | Karjalan tazavallan kul'tuurualan arvostettu ruadai, Karjalan tazavallan vuvven laureattu |
| Palkindot |
|
Vitalii F'odorovič Dobrinin (ven. Виталий Фёдорович Добрынин; 1. pakkaskuudu 1955 — 19. pakkaskuudu 2021) on Karjalan tazavallan taidoilii-gruafiekku, taidomualuaju, opastai[1], Kalevala-eeposan kuvittai, Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Taidoilijoin liittoh kuului (1987), Karjalan tazavallan kul'tuurualan arvostettu ruadai (2000), Karjalan tazavallan vuvven laureattu (2000, 2004).
Eloskerdu
Vitalii Dobrinin oli roinnuhes Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Kalevalan piirin Uhtuon kyläs[1]. Hänen muamah da tuattah oldih rodužin Munankilahten kyläspäi[2]. Lapsusaijas suvaičči piirustua[3].
Vuvvennu 1972 Dobrinin loppi Petroskoin pedagouguopiston № 2 taido-gruaffizen ozaston[1].
Kaksi vuottu, vuozinnu 1973—1975, sluuži armies[1].
Vuozinnu 1975-1980 oli Leningruadan A. I. Gercenan nimizen pedagouguinsituutan taido-gruaffizen tiedokunnan opastujannu[1][4].
Vuvvennu 1980 tuli järilleh Karjalah, Kostamukseh, kus perusti da rodih lapsien taidoškolan johtajakse, kudai sai L. Lankizen nimen[3][4].
Vuozinnu 1989—2005 Dobrinin oli Suomes Kuhmo-linnan Taidoškolan mualuamistaijon opastajannu[1].
Vitalii Dobrininua tundietah Kalevala-eeposan kuvittajannu. Karjalan kielen vienankarjalan murdehel ilmah piästetty "Kalevala" on Dobrinanan kuvitettu[5].
Dobrinin kuoli vuvvennu 2021 jälles jygiedy da pitkiä taudii[6].
Palkindot da arvonimet
- Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Komsomolan palkindon laureattu (1986) (Kostamuksen linnan da kombinuatan rakendajile omistettulois ruadolois)[1][4];
- Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Taidoilijoin liittoh kuului (1987)[1];
- Kanzoinvälizen Kalevalaseuran palkindon laureattu (1989)[4][1];
- Kanzoinvälizen Kalevalaseurah kuului (Suomi, Helsinki, 1992)[1];
- Karjalan tazavallan kul'tuurualan arvostettu ruadai (2000)[1][4];
- Karjalan tazavallan vuvven laureattu (2000, 2004)[1].
Tevokset
Karjalan tazavallan taidomuzeis da Karjalan tazavallan kanzallizes muzeis on ruokos mondu taidoilijan kuvua[7].
Vitalii Dobrinin on monien Karjalan tazavallan, alovehienvälizien, Kogo Ven'an da ulgomualazien ozutteluloin (Suomes, 1984, 1986, 1993); Gollandies, 1993) ozanottajannu[8].
Musto
Taidoilijan kuolendan jälles jatketah hänen ozutteluloin valmistandua. Kezäl vuvvennu 2025 Kostamuksen L. Lankizen nimizes lapsien taidoškolas opastuslaitoksen vuozipäiväkse avavui kahtele rahavahan taidoilijale Vitalii Dobrininale da Leo Lankzizele omistettu ozuttelu[9].
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Виртуальная энциклопедия художников Карелии. Виталий Добрынин (рус.). virtcatalog-rk.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ Откуда пришли и куда идём? (рус.). gazeta-licey.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ 1 2 Добрынин Виталий Фёдорович (рус.). gazeta-licey.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ 1 2 3 4 5 Ушёл из жизни Виталий Добрынин (рус.). artmuseum.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ Kalevala vienankarjalan murdehel (рус.). Oma Media. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ Скончался известный в Карелии художник Виталий Добрынин (рус.). gubdaily.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ Иллюстрации «Калевалы» (рус.). rk.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ [https://artchive.ru/artists/58306~Vitalij_Fedorovich_Dobrynin/biography Виталий Федорович Добрынин] (рус.). artchive.ru. Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
- ↑ Жителей Костомукши пригласили на выставку карельских художников (рус.). rk.karelia.ru (20. kezäkuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 22. syvyskuudu 2025.
Kirjalližus
- Valentina Mironova. Vienalaiset kylät ta niijen eläjät Dobrininin kuvissa // Oma Mua. — 2005. — 24. kevätkuudu (№ 6).
Linkat
- Rodivunnuot 1. pakkaskuudu
- Rodivunnuot vuvvennu 1955
- Persounat kirjaimikon mugah
- Rodivunnuot Uhtuos
- Kuolluot 19. pakkaskuudu
- Kuolluot vuvvennu 2021
- RUWIKI:Kirjutukset taidoilijois ilmai kuvii RUWIKI-varastos
- Taidoilijat kirjaimikon mugah
- Karjalan taidoilijat
- Karjalan tazavallan vuvven laureatat
- Karjalan tazavallan kul'tuurualan arvostetut ruadajat