Jaakko Rugojev
| Jaakko Rugojev | |
|---|---|
| Täyzi nimi | Jaakko Vasiljevič Rugojev |
| Roindupäivy | 15. sulakuudu 1918 |
| Roindukohtu | Ven'anmuan Arhangelin gubernien Kemin uijezdan Suojärven kylä |
| Kuolendupäivy | 17. kezäkuudu 1993 |
| Kuolendukohtu | Petroskoi, Ven'anmua |
| Kanzalližus | Nevvostoliitto, Ven'anmua |
| Toimindu | kirjuttai, runoilii, ozutelmien kirjuttai, kiändäi |
| Palkindot da arvonimet |
Ligakuun vallankomovuksen kunnivomerki, Ižänmuallizen voinan kunnivomerki, Ruskien lipun kunnivomerki, Rahvahien ystävyön mustomerki, Ruskien tiähten kunnivomerki, Kunnnivomerki-kuunnivomerki, Ven'an federatiivizen nevvostotazavallan kul'tuurualan arvostettu ruadai |
Jaakko Rugojev (15. sulakuudu 1918, Suojärvi — 17. kezäkuudu 1993, Petroskoi, Ven'a) oli Nevvostoliitos elänyh suomekse kirjutannuh vienankarjalaine kirjuttai da runoilii.
Eloskerdu
Jaakko Rugojev rodivui Kalevalan (Uhtuon) piirin Suojärven kyläh, kudai kuului Kostamuksen kylien joukkoh. Opastui enzimäi Kostamukses, sit Uhtuol. Läs yhtel aigua Uhtuon školas opastui vie kolme tuliedu kirjuttajua: Pekka Perttu, Nikolai Laine da Ortjo Stepanov. Školas opastettih moizet kuulužat opastajat kui Matti Pirhonen, Aatami Rossi, Ilmari Toikka. Pirhonen opasti suomen kieldy da literatuurua. Rossinke yhtes školan pajois opastujat luajittih iče kaikenmoizii vehkehii, skripkois algajen venehissäh. Jaakko luadi enzimäzenny skripkan da sil soitettih kai simfouniiorkestras.
Julguamah Rugojevan kirjutuksii ruvettih vie, konzu häi opastui školas, hänel silloi oli 16 vuottu. Hänen oučerkoi, kirjazii da runoloi painettih žurnualoih da kogomuksih, kudamii piästettih ilmah suomen kielel Petroskois da Piiteris.
Jälles školua Rugojev piäzi opastumah literatuuran tiedokunnale, kudai avattih vuvvennu 1934 Karjalan opastajien instituuttah Petroskois. Sen piäruadoloi oli kiirehine opastajien valmistus seiččievuodehizih školih niškoi. Samal aigua Rugojev ruadoi tazavallan lehtilöin toimituksis.
Voinu
Jatkovoinan aigah Rugojev oli partizuanannu da sodakorrespondentannu da kuului Ruskei partizuanu (Krasnyi partizan) -nimizeh partizuanuozastoh, kudamua johti kapituanu Faddei Zurih.
Ižänmuallizen voinan algupäivis Rugojev tahtoi lähtie frontale. Enzimäi häi omal vallal kirjuttihes Bojevoje znam’a -hävitysbataljounah, kudai perustettih 27. heinykuudu 1941 Kalevalan piiris. Tuhukuul 1942 bataljounu liitettih Krasnii partizan -joukkoh, kudai ruadoi Jaakon roindualovehel. Rugojev oli kaksi kerdua ruanittu.
Voinal häi jatkoi kirjutandua, työndeli oučerkoi, runoloi da kerdomuksii tazavallan lehtilöih. Vuvvennu 1943 häi rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Händy pandih Totuus-lehten sodakorrespondentakse. Voinan jälgeh rezervan majorakse ylennyh Rugojev oli Suomes valvondukomissien kiändäjänny.
Kirjutusruado
Rugojev kirjutti jo 1930-luvul pionieroin suomenkielizeh Kipinä-lehteh da hänen enzimäine kerdomuksien kogomus "Kosto" piäzi ilmah vuvvennu 1943. Rugojev kuului Karjalan kirjuttajien liittoh vuvves 1944 da oli liiton paginanvedäjänny kolmeh kerdah 1953—1957, 1967—1971 da 1985—1990. Rugojev sai Karjalan rahvahan kirjuttajan arvonimen vuvvennu 1992.
Musto
Vuvves 1997 Karjalas juatah Jaakko Rugojevan nimisty palkinduo nuorile nerokkahile korgielois školis opastujile da jatko-opastuile, kudamat kirjutetah suomen, karjalan da vepsän kielil. Varua sih niškoi suajah tazavallan b'udžietaspäi. Abudengan suurus on 15 tuhattu rubl’ua.
Rugojevan perehen kodi kodoilas oli poltettu Suuren Ižänmuallizen voinan aigua. Sih kohtah oli jiännyh vaiku kivipäčči, kudamale 2. elokuudu vuvvennu 2008 kirjuttajan 90-vuozipäiväkse azetettih mustolaudu "Täl kohtua seizoi Jaakko Rugojevan kodi".
Petroskois taloile n: o 11 Leninan prospektal, kudamas vuvves 1974 jälgipäivissäh eli Rugojev, on azetettu mustolaudu.
Kirjutukset da ruavot
Nimet alguperäzel kielel — suomekse.
- Sotapakolaisia, 1946
- Santtu, 1946
- Marikosken valot, 1947
- Sukupolven tie, runoja, 1948
- Elämän jano, 1949
- Rauhan lauluja, runoja, 1951
- Matkanäkyjä, 1952
- Roudan rouhijoita, kertoelma, 1956
- Vaikeat vuodet : runokokoelma, jatkoa Roudan rouhijoita runokokoelmaan, 1959
- Rannalla Kuitin…: kuvauksia Kalevalan piiristä, 1962
- Vaiheita, runoja, 1962
- Katajaisilla kangasmailla, kertomuksia, Karjalan kirjakustantamo, Petroskoi, 1964
- Neuvosto-Karjalan näkymiä, Karjalan kirjakustantamo, Petroskoi, 1964
- Tarina Karjalan maasta, 1966
- Karjalainen tarina, runokertoelma, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1975
- Maan huolia, runoja, runoelmia, suomennoksia, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1978
- Sukupolvien saatossa, proosa-valikoima, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1979
- Ruokoranta, romaani, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1980
- Minun karjalaiset juureni, 1982
- Polkua pohjustamassa… : tosipohjaisia kuvauksia ja kertoelmia, Petroskoi, 1985
- Karjalaisen leipäpuu, valittuja runoja, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1988
- Majuri Vallin rykmentti, Pohjoinen, Oulu 1990, 2. korj. painos Karjala, Petroskoi, 1990
- Korpisotaa Vienan selkosissa, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1991 (yhdessä Eino Pietolan kanssa)
- Jaakko ja Vasselei. Korpikarjalaista nuoruutta, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1997
- Kivenä koskessa, valitut runot, Periodika, Petroskoi, 2003