Arhippa Perttunen

Arhippa Perttunen
Roindupäivy	1769(1769)
Roindukohtu	Latvajärvi, Kemin voulosti, Arhangelogorodskoi gubernii
Kuolendupäivy	7. talvikuudu 1841(1841-12-07)
Kuolendukohtu	Latvajärvi, Arhangelin gubernii
Kanzalližus	Ven'an valdukundu
Toimindu	runonpajattai
Lapset	Miihkali Perttunen

Arhippa Perttunen (vuvven 1769 mail – 7. talvikuudu 1841) on vienankarjalaine runonpajattai, Elias Lönnrot kirjutti hänes runoloi, kudamat roittih karjal-suomelazen Kalevala-eeposan pohjakse. Perttuzen runoloi pietäh parahinnu karjalazes eeppizes perindös kompozicien da taidoarvoloin puoles.

Eloskerdu

Arhippa Perttunen oli roinnuhes karjalazien muanruadajien perehes Kemin voulostin Latvajärven hierus lähäl rajua Ruočin kuningaskunnanke (nygözes Karjalan tazavallan Kalevalan piiris). Oli oman perehen runonpajatanduperindön perijänny, maltoi pajattua tuhanzii eri runoloi.

Vuvvennu 1834 Arhippa Perttuzelluo kirjuttamah runoloi kävyi Elias Lönnrot, karjal-suomelazen Kalevala-eeposan luadii. Häi enämbän kahtu päiviä kirjutti Perttuzes pajuo, kudamii häi pajatti kandelehel soittajes. Karjalazen muanruadajan pajatandunero ihastutti Lönnrotua, jälles "Kalevalua" kirjuttajes häi käytti ei vaiku runonpajattajas kirjutettuloi runoloi, ga Arhippa Perttuzen sanelendan tabua da lougiekkua. Lönnrot ei voinnuh kirjuttua kaikkii runoloi, kudamii Perttunen maltoi.

Jälles toizet folklouran keriäjät — J. F. Kajan da Matias Kastren, kudamat oldih Latvajärves enzimäine vuvvennu 1836 da toine vuvvennu 1839, sežo kirjutettih karjalazes runonpajattajas runuo.

Arhippa Perttunen kuoli vuvven 1841 mail da händy pandih muah Latvajärven kylän kalmužimale.

Runonpajattajien sugu

Kuulužakse runonpajattajakse rodih sežo Arhippa Perttuzen poigah Miihkali Perttunen (1817—1899).

Äijät Arhipan da Miihkalin omat da jälgeläzet jatkettih heijän ruaduo: Arhipan sizär Moarie, hänen poigah Siimana, Miihkalin tyttäret: Outi, Moarie, poigah — Pedru da toizet. Nevvostoliitos tundietunnu oli eeppizien pajoloin maltai Tatjana Aleksejevna Perttunen (1880—1963) da hänen ukkoh — Stepan Osipovič Perttunen (Arhippa Perttuzen pruavovunukku) — hyö oldih runonpajattajinnu.

Runot

Arhippa Perttuzes oli kirjutettu enämbi 6000 runorivii — enämbi, migu kuduastahto toizes runonpajattajas. Net ollah parahii karjalazii runoloi, sendäh ku niilöis on ezimerkilline Kalevalan metriekku: rivilöin toisto, alliteracii, mietitty sanoin valličus, niilöin hyväinižys da muu. Perttuzen runot syväindön puoles ei ainos olla ihan yhtenjyttymyt "Kalevalan" runoloinke, ezimerkikse, toras Sampos Perttunen sanelou voitos Ilmoillizen andilahan kilvas, a ei Väinämözen, min periä Ilmoilline ei ota ozua Sampon matkah Pohjolah.

Musto

Arhippa Perttuzen nimen suadih uuličat Karjalan tazavallan linnois da kylis, Karjalan tazavallan valdivolline palkindo, Helsinkin yliopiston medali, Kalevalan piirin kirjasto, Kostamukses ruadau Arhippa Perttuzen nimine kul'tuurufondu.

Kačo ližäkse

• Runo
• Petri Šemeikka
• Elias Lönnrot
• Ontrei Malinen

Huomavukset

Kirjalližus

• Евсеев В. Я. Избранные руны Архипа Перттунена. — Петрозаводск, 1948. — 74 с. (Электронная версия Arhiivukoupii 12 kylmykuudu 2017 Wayback Machine)
• Евсеев В. Я. Карельские эпические песни. — М.,Л., 1950—526 с.
• Arhippa Perttusen runot, Hels., 1965.
• Липкина А. М. Рунопевец Архип Перттунен. — Петрозаводск, 1969.
• Рода нашего напевы. Избр. песни рунопевч. рода Перттуненов — Петрозаводск, 1985 (Памятники фольклора Карелии)
• Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. С. 359—464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)
• Конкка У. С., Конкка А. П. Архиппа Перттунен и Элиас Лённрот: так создавалась Калевала. // Труды Карельского научного центра РАН № 4. 2010. С. 86-96.
• Конкка У. С. Перттунен // Краткая литературная энциклопедия / Гл. ред. А. А. Сурков. — М. : Советская энциклопедия, 1968. — Т. 5. Мурари — Припев.