Georgii Stronk

Georgii Adamovič Stronk
Georgii Adamovič Stronk
	Tiijosto:СтронкГ.А.jpg
Roindupäivy	10. ligakuudu 1910
Roindupaikku	Petrokov, Carstvo Pol'skoje, Rossiiskaja imperija
Kuolendupäivy	6. talvikuudu 2005
Kuolendupaikku	Petroskoi, Karjalan tazavaldu, Ven'a
Kanzalližus	Ven'an valdukundu; Nevvostoliitto; Ven'anmua
	Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan rahvahan taidoilii (1970)
	Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1947)
	Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Valdivolline palkindo (1981)

Georgii Adamovič Stronk (1910—2005) on taidomualuaju, gruafiekku, Karjal-suomelazen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1947), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan rahvahan taidoilii (1970), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Valdivollizen palkindon laureattu (1981), Petroskoin kunnivokanzalaine (1996).

Eloskerdu

Alguvuvvet

Muaman kuoltuu Stronkan pereh muutti Vitebskah, silloi algavui vuvvennu 1914 I Muailman voinu. Vitebskas mendih tulien taidoilijan lapsusvuvvet.

Ven'an monarhien kumuandan da kahten vallankomovuksen jälles Stronk muutti Ukrainale Nikolajev-linnah. Sie ruadoi laivoinrakenduszavodal, kohendi gidravliičeskoloi trubkii čukeldusvenehih nähte. Nämminny vuozinnu kiinnostui piirustandah. Silloigi algavui alalline taijon harrastandu – brihua työttih opastumah paikallizeh taido-opistoh. Sen Stronk loppi puolentostu vuvven peräs vuvvennu 1932.

Instituuttu

Vuvvennu 1932 Georgii Stronk piäzi opastumah Leningruadan mualuamistaijon, kuvanvestotaijon da arhitektuuran instituuttah. Opastui I. I. Brodskoin ruadopajas. Juuri händy tuliel aigua Georgii Stronk sanoi omakse opastajakse da nevvojakse mualuamistaijos. Opastus instituutas kesti kuuzi vuottu. Lomien aigah Stronk kävyi folklouru- da etnogruafizih tutkimusmatkoih Karjalua myöte (vuozi 1937). Sit aijas häi ruadoi Karjalan tiedo-tutkimuksellizen kul'tuuran instituutan ruadokäskylöin mugah.

Vuvvennu 1938 Stronk väitti diplomuruavon "Puškin jälles kaksin taisteluu". Kuva löydi oman sijan Sv'atogorskan manasteris – kus on pandu muah A. S. Puškin.

Opastundan aigah Stronk tuttavui taidoilijan Pavel Filonovanke.

Karjalas

Opastundan jälles taidoilijua kučuttih ruadoh Karjalan tiedo-tutkimuksellizeh kul'tuuran instituuttah da vuvvennu 1939 häi muutti Petroskoih.

Vuvvennu 1940 Stronk rodih Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Taidoilijoin liiton piälikökse. Liittoh enimälleh kuuluttih ei-ammatillizet taidomualuajat da gruafiekat. Stronkan da ofortistan Z. J. L'vovičan (kudai muutti Petroskoih Moskovaspäi) hyvyös Karjalan ammatilline kuvailutaido, kudamua ennepäi tundiettih V. N. Popovan, A. I. Kaceblinan da rahvahan leikkuajan J. O. Rautazen ruadoloin periä, rubei sellittämäh suurii luomisruadoprobliemoi.

Vuvvennu 1941, voinan enzimäzien kuuloin aigah, Stronk ruadoi puolistusobjektois da avvutti kul'tuuran instituutan da Petroskoin yliopiston varastoloin evakkoh työndäs Siktrivkarah.

Vuvvennu 1949 Karjal-Suomelazes nevvostotazavallas oldih suuret pivot Elias Lönnrotan Kalevala-eeposan 100-vuodizes painandas. Petroskois piettih vuozipäivytiedosessii, kudamah tuldih kuulužat tiedomiehet da kanzanrunohuon tutkijat. Tazavallan kniigupainamo O. V. Kuusizen kehoitukses ilmoitti Kogo Ven'an kilvan kuvien luajindas Kalevala-eepossah nähte. Algavui ruado eeposan uuzien kuvien valmistamizekse (enzimäine kuvitettu painos nägi päivänvalgien vuvvennu 1933). Georgii Stronk rubei piirustamah da otti ozua kilbah. Yhtes V. I. Kurdovan da N. A. Rodionovanke häi kuvitti kniigan ”Kalevalan runoutta” («Поэзия Калевалы», Петрозаводск, 1949). Kilvas Georgii Stronk sai toizen palkindon. Kolmas palkindo annettih Osmo Borodkinale (kuoltuu) da Myd Mečevale, enzimästy palkinduo ei annettu nikelle.

Stronk luadi kuvii kniigah ”Kalevala” (Петрозаводск, 1956 г.)

Vuozinnu 1960—1970 luadi gruaffizen sarjan ”Kalevalan piähenget”. ”Kalevalan” ilmahpiäständän 150-vuozipäiväkse luadi uvven kuvien sarjan eepossah niškoi.

Vuozinnu 1940—1953 da 1982—1985 Stronk oli Karjalan Taidoilijoin liiton piälikönny.

Georgii Adamovič Stronk kuoli 6. talvikuudu vuvvennu 2005.

Ozuttelut

Stronk oli iellizien ozutteluloin ozanottajannu: linnan ozuttelut Petroskois, Karjalan tazavallan ozuttelut (vuvves 1939 algajen), Karjalan taidoilijoin ozuttelut Moskovas (1951, 1959, 1980) da Leningruadas (1972, 1980), alovehellizet ozuttelut ”Sovetskii Sever” (1964—1984), ”Rossiiskii Sever” (Kirov, 1998; Vologda, 2003), Ven'an avtonoumizien tazavaldoin taidoilijoin ozuttelut Moskovas (1971, 1989), Kogo Ven'an ozuttelut (vuvves 1960 algajen), Kogo Nevvostoliiton ozuttelut (vuvves 1946 algajen), ulgomuan ozuttelut Germuanies (1972, 1977), Suomes (1950, 1966, 1972, 1976), Ruočis (1971, 1976).

Persounallizet ozuttelut (Petroskoi 1951, 1995, 2003; Moskovu, 1986).

Georgii Stronkan ruavot ollah ruokos Karjalan tazavallan taidomuzeis, Karjalan tazavallan kanzallizes muzeis, Valdivollizes muzei-zapovedniekas ”Kiži”.

Kirjutustevokset

«У самого Белого моря» (1963)
«По Карелии» (1979).

Palkindot

Ystävyön kunnivomerki (2. tuhukuudu vuvvennu 2004) — monivuodizes tuloksellizes ruavos kul'tuuran da taijon alal.
Orden Trudovogo Krasnogo Znameni -kunnivomerki ( 22. syvyskuudu vuvvennu 1959) — suuris arvoruadolois Karjalan taijon da literatuuran kehittämizes da Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan taijon da literatuuran dekuadan piendän hantuzis Moskovas.
Za tridovoje otličije -medali (29. ligakuudu vuvvennu 1951) — arvoruadolois nevvostolazen karjal-suomelazen taijoin kehittämizes da Karjal-Suomelazen muuzikan da tansin nedälin piendän hantuzis Moskovas.
Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan rahvahan taidoilii (1970).
Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan taidoalan arvostettu ruadai (1947).
Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Valdivolline palkindo (1981).
Petroskoin kunnivokanzalaine (1996).

Kirjalližus

Георгий Адамович Стронк: Рек. указ. лит. / Гос. публ. б-ка Карел. АССР; Сост.: Е. И. Такала. — Петрозаводск: Карелия, 1970. — 19 с. — (Художники Карелии).

Linkat