Marat Husnullin

On otettu Рувики-späi
RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke Husnullin.
Marat Šakirz'anovič Husnullin
Марат Хуснуллин правительство.JPG
Флаг
Ven'an Federacien halličuksen varapiälikkö
Флаг
21. pakkaskuudu vuvvennu 2020
(vt. 7.—13. oraskuudu vuvvennu 2024)
Halličuksen piämies Mihail Mišustin
Andrei Belousov (vt.)
Mihail Mišustin
Prezidentu Vladimir Putin
Флаг
Moskovan varapiälikkö linnanrakendamizen poliitiekan da rakendamizen kyzymyksis
Флаг
2. talvikuudu vuvvennu 2010 — 21. pakkaskuudu vuvvennu 2020
Gubernuattoru Sergei Sob’anin
Ielolii Vladimir Resin
Jatkai Andrei Bočkar’ov
Roindu Kazani, Tatarstuanan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Ven’an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Partii
Opastus Kazanin valdivolline rahavaroin da talohusinstituuttu, Avvonaine yliopisto (Yhtistynnyh Kuningaskundu)
Oppiarvo ekonoumiekkutiedoloin kandiduattu
Ammatti ekonomistu
Palkindot
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Marat Šakirz'anovič Husnullin (ven. Мара́т Шакирзя́нович Хусну́ллин, tat. Марат Шакирҗан улы Хөснуллин; roinnuhes 9. elokuudu vuvvennu 1966) on valdivomies. Ven'an Federacien halličuksen varapiälikkö vuvven 2020 pakkaskuun 21. päiväs (vt. 7.—13. oraskuudu 2024)[2]). Kuruattoru Federuallizes suviokrugas[3]. Ekonoumiekkutiedoloin kandiduattu.

Opastus

Vuvvennu 1983 piäzi opastumah Kazanin valdivollizeh rahavaroin da talohusinstituuttah (ven. КГФЭИ), ga vuvven peräs händy otettih armieh. Vuvvennu 1990 loppi instituutan ekonoumiekku-ammattialan mugah[4]. Vuvvennu 2000 opastui Yhtistynnyön Kuningaskunnan avvonazes yliopistos Ammatilline menedžmentu -opastualan mugah[5]. Vuvves 2006 on ekonoumiekkutiedoloin kandiduattu. Maltau tatuaroin da anglien kieldy[6][7].

Ruadotoimindu

Tatarstuanas

Marat Husnullin Vladimir Putinanke da Mintimer Šaimijevanke Kazanis. 20. pakkaskuudu vuvvennu 2007

Vuozinnu 1983—1984 — Kazanin valdivollizen rahavaroin da talohusinstituutan koittelulaittehien hoijon laborantu (opastujes).

Vuozinnu 1984—1986 — sluužbu Nevvostoliiton Armies[8].

Vuozinnu 1986—1987 — Kazanin valdivollizen rahavaroin da talohusinstituutan laborantu.

Vuozinnu 1987—1995 — Kazanin Temp-kooperatiivan piäbuhgalteri, piälikkö[8].

Vuozinnu 1995—1997 — ven. ООО "Интерпластсервис"-laitoksen piäjohtai[8].

Vuozinnu 1997—2000 — Kazanin Ak Bars -rakendamizen kaupputevolližuon firman piäjohtai[8].

Vuozinnu 1999—2001 — Tatarstuanan tazavallan Valdivollizen Nevvoston deputuattu alovehellizes Kamanlähäzes valličuskunnaspäi. Konzu siirdyi Rakendamizen, arhitektuuran da eländykunnallistalovuon ministerstvah ruadoh, kieldävyi rahvahan deputuatan virras.

Vuozinnu 2000—2001 — ven. ГУП ПЭО "Татэнерго"-laitoksen varajohtai da ainehellis-tehniellizien resursoin, investicielöin da rakendamizen johtai[8].

11.05.2001 — 18.11.2010 — Tatarstuanan tazavallan rakendamizen, arhitektuuran da eländykunnallistalovuon ministru[8].

Hänen ministerstvas ruadoaigua tazavaldah suadih suurii federuallizii investicielöi, enne kaikkie Tatarstuanan eländykohtien rakendamizen kompleksuohjelmah. Ohjelman tärgienny kohtannu oli tazavallan suurien linnoin aglomeracieloin alovehien kehitändy — Kazanin, Naberežnije Čalni -linnan, Nižnekamskan, Jelabugan, Al’metjevskan, niilöis oldih yhtehizet linnanrakendamizen piätökset, min hyvyös minimuallizien kululoinke sai luadie niilöih kunnan-, dorogu- da sociualuinfrastruktuurat[9].

Husnullinan alguhpanos b’udžiettuvaroin siästämizekse miärättih taloloin, dorogoin, sociualualan objektoin tiippuprojektoi. Sidä paiči Sähköine Ven’a -ohjelman aigah Tatarstuanas pandih kundoh sähköine ostandusistiemu, rakendamizen lubien annandu da valdivollizen virrastoloinulgopuolizen ekspertiizan suandu, min periä äijäl pienettih rakendamizen kulut[9].

Husnullinan aigah Kazanis ruvettih nostamah sportuobjektoi Universiuadakse-2013. Vuvven 2010 oraskuukse Tatarstuanan piälinnas rubei ruadamah 26 sportuobjektua: Borčudvorču "Аk Bars", Kazanin Olimpiuadurezervan Olimpijec-opisto, sportukompleksat "Tezuče", "Forvard", "Miras", "Itil’", "Moskva", "Аk Bure", "Vatan", Jiädvorču "Tatneft’ Arena", "Tulpar", "Bustan", "Zilant", "Тriumf" — jiälagevonke da Universualline sportukompleksu "Triumf" — katetun uinduallikonke da verkopezämiäččylagevoloinke, Stenduammundan kompleksu, katettu uinduallikko "Akčarlak", Tennisan akadiemii, Kul’tuuru-sportukompleksu ven. "КАИ Олимп", Verkomiäččykeskus "Sankt-Peterburg", Kulakkutoran da stolatennisan keskus, katettu uinduallikko "Burevestnik", Muajiäkur’oikeskus, verkopezämiäččykeskus Basket-holl, Universiuadan kylä[10].

Vie nelli objektua — Uindusportan dvorču, Voimistelun keskus, 45 tuhanden sijan stadionu da Sovvandusportan keskus — rakendettih loppussah jälles 2010 vuottu, konzu Husnullin lähti iäre Tatarstuanan tazavallan rakendamizen, arhitektuuran da eländykunnalistalovuon ministran virras[10].

Samal aigua Husnullin oli Kazanin valdivollizen arhitekuuru-rakendusyliopiston Talohus da biznessuruado rakendamizes -laitoksen docentannu.[11].

Moskovas

18. kylmykuudu vuvvennu 2010 Husnullinua pandih Moskovan Linnanrakendamizen departuamentan johtajakse[8].

2. talvikuudu vuvvennu 2010 häi rodih linnan varapiälikökse linnanrakendamizen poliitiekan da rakendamizen kyzymyksis[8].

Kevätkuul vuvvennu 2011 rodih Moskovan linnanrakendamizen poliitiekan da rakendamizen kyzymyksien kolliegien piälikökse[12]. Samannu vuon rodih omavaldazen rakendamizen lopendan komissien piälikökse[13].

Pakkaskuul — heinykuul vuvvennu 2012 valvoi projektudokumentacien ekspertiizan piendiä linnantilavuksen objektoin mugah, min periä sai vähendiä b'udžietan erähien stat’t’oin kululoi: rakendamizen hindu väheni 20 %:l libo 18,8 miljardal rubl’ua. Linnanobjektoin rakendajien miäriändykaupois sežo sai vähendiä alguhindu 9 %:l libo 8,4 miljardal rubl’ua[14].

Marat Husnullin pidi enzimäzen ruadonevvottelun Ven’an Federacien rakendamizen da eländykunnallistalovuon ministerstvas. 22. pakkaskuudu vuvvennu 2020
Mihail Men’, Sergei Sob’anin da Marat Husnullin Linnanrakendamizen poliitiekan kompleksan kolliegien istundos. 8. elokuudu vuvvennu 2014
Marat Husnullin da Vladimir Putin, 3. kevätkuudu vuvvennu 2020

Husnullinan ozanotos hyväksyttih rakendamizen korgevuon rajoituksien kuavat da mualoin käyttötavat Bul’vuarurengahan sydämes.

Vuvves 2012 Husnullin yhtes Linnan haldivon apparuatan hallindonke rubei valvomah projektua sähközen dokumentusistieman käyttöhottamizekse, ku olis kebjiembi suaja dokomentoi rakendamizen alal, ku kai palvelut, luguh ottajen muapaloin linnanrakendamizen pluanoin suandu, arhitektuuran da linnanrakendamizen piätökset, ekspertiizoin piätökset, rakendamizen luvat da objektoin käyttöhottamine, oldas suadavis sähközes muvvos[15].

Vuvven 2012 kevätkuus Husnulli oli MMDC "Moskva-Sitin" kyzymyksien piättämizen da rakendamizen štuaban johtajannu[12] (vuvven 2008 rahavaroin kriizisan periä azetettih ruavot bašn’oin "Federacija" da "Rossija" da kompleksan "Сити Пэлас" rakendamizes: ku ei roinnuh krediitturesursua investorat loppiettih ruado libo lähtiettih iäre projektaspäi). Oli uvvessah kačottu objektoin luovutandupluanu[16]. Piätettih uvvistua erähii uuliččoi MMDC:n čupul, huavattih nostua uuzii transportuyhtevyksii (seiččemen ližän monipoloussahizen avtoyhtevyksen nostandu, kudamien piduhus oli 2,5 kilometrii, se loppih sygyzyl vuvvennu 2012)[17].

Vuvven 2012 sulakuus Husnullin oli Moskovan raududorogan yhtevyksen alovehien linnanrakendamizen, raududorogutransportan infrastruktuuran objektoin da niilöih kuulujien muapaloin probliemoin nevvoston erähänny johtajis[18][19].

Vuvven 2012 heinykuun 1. päiväs, konzu Moskovah liitettih Moskovan alovehen erähii mualoi, Husnullin sežo valvoi rakendamizen poliitiekkua Uvves Moskovas"[20].

Pakkaskuul vuvvennu 2013 rodih uvvessah perustetun Arhitektuurunevvoston piälikökse, kudaman piäruavokse rodih yhtehizen linnan rakendamizen da arhitektuurupoliitiekan todevutandu linnas. Husnullinan piätökses nevvostoh ruvettih kuulumah Ven’an da ulgomualoin azientiedäjät[21]. Kilboi ruvettih pidämäh linnan rakendamizen koncepcieloin kehittämizekse suurien da merkittävien linnoin alovehien mugah[15].

Ven’an Federacien halličuksen varapiäministru

21. pakkaskuudu vuvvennu 2020 Husnullin rodih Ven’an Federacien halličuksen varapiäministrakse[22].

Vuvven 2020 pakkaskuun 29. päiväs Husnullin rodih Kriman tazavallan da Sevastoupolin kuruattorakse. Vuvven 2022 sulakuus sežo on Hersonan, Zaporožjan da Donbasan endizeh kundoh suandan kuruattorannu[23].

11. oraskuudu vuvvennu 2024 Mihail Mišustin andoi valdivollizele Duumale kačottavakse uvven halličuksen, kudamas kehoitti Husnullinan varapiäministrakse[24]. 13. oraskuudu Valdivolline Duumu hyväksyi händy täh virgah[25]. 14. oraskuudu Ven’an Federacien piämies allekirjutti käskyn virgah miäriändäs[26].

Marat Husnullin vastuau: valdivollizes eländypaikkoin poliitiekas da omažuon siviilikauppuvaihtos, rakendamizes, tielöin kačondas, uvvistandas da kohendamizes, tieliikundan turvalližuos, yhteiskunnallizen transportan kehitändäs. Varapiäministru koordiniiroiččou kanzallizien projektoin kehitändiä da todevutandua: "Eländykohtat da linnanymbäristö", "Turvallizet da hyvät tiet", "Ekolougii" federuallizis projektois "Puhtas vezi" da "Volgan parandamine".

Husnullinan tarkastettavinnu ollah Kriman tazavallan, Sevastoupolin, Doneckan da Luganskan rahvahan tazavallan, Zaporožskoin da Hersonan alovehen sociualu-talovuolline kehitys. Kuruattorannu Husnullin vastuau Federuallizen suviokrugan sociualu-talovuollizes kehitykses da koordiniiruiččou moizii virrastoloi:

  • Ven’an Federacien rakendamizen da eländykunnnallistalovuon ministerstvu;
  • Federualline kirjalepanon, mualuvettelun da kartanpiirustuksen valdivopalvelu;
  • Federualline ekolougizen, tehnolougiellizen da ydinvalvondan palvelu;
  • Federualline valdivo-omažuon johtamistoimisto;
  • Federualline tietoimisto[27].

Merkittävimät projektat linnanrakendamizen poliitiekan alal

Metron kehittämine

Husnullin rakendusmual ven. ТПУ "Рязанская" 16. tavikuudu vuvvennu 2017 года

Vuvves 2011 Husnullinan ozanotos nostettih 101 kilometrii metruo, sih kuului perinpohjaine Moskovan keskusrengahan 54 kilometrin matkutien uvvistus, sidä enne käytettih vaiku gruuzoin vedämizes. Metron nostandan kulut silloi vähettih minimuallizesti 25 %:l, sendäh ku siirryttih projektiiruičendan jevrouppalazih standartoih da kieldävyttih syvien stansieloin azundas[28]. Metron nostanduaigu väheni keskimiäirn 30 %:l.

Linnanrakendamizen poliitiekku

Vuvves 2011 Husnullin oli linnan omavaldazen rakendamizen lopendan komissien piälikönny. Yheksäs vuvves, konzu Husnullin oli Moskovan rakendamizen kompleksan piälikönny, piälinnas algavui rennovacien projektan todevutandu — ruvettih riiččimäh lahonnuzii monifatierahizii taloloi da eläjile andamah eländysijoi uuzis talolois[7].

Vuvves 2012 Husnullin otti ozua Rubl’u metros -programman todevuttamizeh, kudaman mugah Moskovan halličus andoi yksittyzile investoroile helpotusvuograh 49 vuvvekse kul’tuuruperindön objektoi viizivuodizen korgeiluaduzen tiijollizen restauroičendan ehtoloil. Programman hantuzis vuvven 2012 elokuun lopukse restauriiruittih Moskovan viizi muakonduu: Morozovien XVIII vuozisuan lopun — XIX vuozisuan allun aigaine linnan muakondu da N. P. Baulinan eländytaloi (pohjannu — XVIII vuozisuan paluatat) Nikolojamskaja-uuličal; vuozisualoin XVIII—XIX aigaine arhitektoru Konstantin Bussen linnan muakondu Podsosenskii-kujol; Kolesnikovan, Šarginoin, Sapatinan muakondu Taganskoil lagevol; muanruadajan Sisojevan kodi (kuulužu "kodi kariatidoinke") Pečatnikovan kujol. Vuvven 2013 lopukse helpotusvuograh rakenduksien histouriellizen ulgonävön järilleh suandakse annettih vie 50 kul’tuuruperindön objektua[29].

Vuvves 2013 Husnullinan johtol piätettih Moskovan kehittämizen vuodessah 2035 piäpluanas, luguh otettih liitettylöi alovehiigi[30].

Vuvven 2017 kezäkuul "Lužnikin" rekonstrukcii loppiettih vuozi aijemba ilmoitettuloi aigoi. Vuvvennu 2018 "Lužniki" rodih Vuvven 2018 Muailman jalgumiäččykilvan piendypaikakse[31].

Vuvvennu 2018 Husnullinan johtol todevutettih Zar’adje-puuston projektu Moskovan keskukses, sie enne oli hoteli "Rossija". Riiččimäh Rossija-hotelii ruvettih tuhukuul vuvvennu 2006 da loppiettih vuvven 2010 allukse. Vuvvennu 2012 piettih kanzoinväline luomisruadokilbu Zar’adjen kehittämizekse, jogahine sai ottua ozua sih. Omii projektoi alovehen kehittämizekse ezitti 240 joukkuo eri muailman mualoispäi. Kilvan tuloksien mugah luajittih "rahvahan zaduaniet", kus kehoitettih vähendiä muarakendamizii da aktiivizesti käyttiä muanalazii tiloi, kieldävyö niilöis piätöksis, kudamat rikotah histouriellizen linnan keskuksen kul’tuurukogonažuttu. Puustos on nelli mua-alovehtu, paviljonat, mašinoin azetuskohtu, muzeit, ozutteluzualat, kellui sildu Moskovan joves poikki, ainavoluaduine konsertuzualu — filarmounii[32].

Ajonevvopoliitiekku

Vuvvennu 2011 Husnullin kannatti kieldävymisty Nelländes transporturengahas, sendäh ku prjoketu oli ylen kallis, sen piduhus pidi olla 60 kilometrii, sen hyvyös huavattih vähendiä liikeh MKAD:al da Kolmandel transporturengahal da parandua alovehienvälizii yhtevyksii Moskovas. Projektu muutettih, sen aigah piätettih luadie Luodeh- da Koillishordat da Sivirokuadu[33].

Ven’an halličukses

Vuvven 2020 pakkaskuun 21. päiväs Husnullin rodih Halličuksen piälikön Mihail Mišustinan sijahizekse. Häi rubei vastuamah eländypaikkoin poliitiekas, ipotiekkukrediitöis, valdivollizen poliitiekan rakandemizen da arhitektuuran alas, eländykunnallistalovus, tielöin uvvistukses da ekspluatacies, tieliikundan turvalližuos, valdivollizes omažuon ohjuandas.

Häi koordiniiruiččou halličuksen ruaduo alovehellizen kehityksen alal (paiči Loittostu Päivännouzun federualuokrugua), Kriman tazavallan, Sevastoupolin, Kaliningruadan alovehen sociualu-talovuollistu kehitysty, vastuau yhtesruavos Abhazien da Suvi-Osietienke. Vuvven 2021 heinykuus Husnullin on Federuallizen suviokrugan kuruattorannu.

Husnullin ohjai Kriman sillan endizeh kundoh suandua jälles Ukrainan kahtu terrorizmuteguo sodatoimiloin aigah vuozinnu 2022—2023[7].

Palkindot da arvonimet

Marat Husnullin 8. Moskovan urbanistizes fourumas. 18. heinykuudu vuvvennu 2018
  • Medali "Arvoruadolois Kogo Ven’an rahvahanlugemizen piendäs" (2002)
  • Medali "Kazanin 1000-vuozipäivän mustokse" (2005)
  • Medali "100 vuottu Ven’an ammattiliittoloil" (2005)
  • Tatarstuanan tazavallan Ministroin kabinietan kiitändykirjaine (2007)
  • Tatarstuanan tazavallan piämiehen kiitändykirjaine (2008) (2010)
  • Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -II astien kunnivomerkin medali (2008)[34]
  • Kunnivomerki "Arvoruadolois Tatarstuanan tazavallan hyväkse" (2010)
  • Kunnivoarvonimi "Ven’an eländykunnallistalovuon kunnivoittu ruadai" (2010)
  • Kunnivoarvonimi "Ven’an Federacien arvostettu rakendai" (21. talvikuudu vuvvennu 2013) — arvoruadolois rakendamizen alal da monivuodizes kunnollizes ruavos[35]
  • Ven’an Federacien rakendamizen da eleändykunnallistalovuon kunnivorynnäsmerki (2016)
  • II astien rynnäsmerki "Arvoruadolois Ven’an raududorogoin kehittämzies" (2016)[36]
  • Rynnäsmerki "Luonnon suojelun arvostettu ruadai" (2016)
  • Kunnivon kunnivomerki (2018)[37]

Omažus

Vuvvennu 2011 Husnullin osti fatieran ei loitton Kremlis, sen pinduala on 186,7 m². Vuvvennu 2016 häi lahjoitti sen Malika-tyttärele.

Vuvvennu 2020 joukkoviestimis sanottih, ku Husnullin eläy dvorčas Moskovas Hobjazes Kangahas, se hindu on läs 1 miljardua rubl’ua.

Huomavukset

  1. ↑ https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FR/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2022:042I:FULL&from=FR
  2. ↑ Правительство России переходит в статус и.о. до назначения нового состава. TACC. Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2024.
  3. ↑ Михаил Мишустин назначил вице-премьеров кураторами федеральных округов. Kačondan päivymiäry: 19. heinykuudu 2021. Arhiviiruittu 19. heinykuudu 2021
  4. ↑ Хуснуллин Марат Шакирзянович. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 30. pakkaskuudu 2013
  5. ↑ Marat Khusnullin // Коммерсантъ.
  6. ↑ Поймали за язык
  7. ↑ 1 2 3 Энциклопедия ТАСС. Хуснуллин Марат Шакирзянович
  8. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Хуснуллин Марат Шакирзянович — Биография. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 7. elokuudu 2013
  9. ↑ 1 2 Портал строителей города — про жильё
  10. ↑ 1 2 Спортивные объекты Универсиады в Казани
  11. ↑ Казанский государственный архитектурно-строительный университет
  12. ↑ 1 2 Ъ-Справочник. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 6. syvyskuudu 2013
  13. ↑ Хуснуллин возглавил комиссию по пресечению незаконного строительства вместо Ресина
  14. ↑ М.Хуснуллин подвел итоги деятельности Стройкомплекса Москвы за семь месяцев 2012 года
  15. ↑ 1 2 Заседание Правительства Москвы
  16. ↑ "Лужники", "Москва-Сити" и другие перестройки Москвы
  17. ↑ "Москва-Сити" ищет выезд
  18. ↑ Совет занимается разработкой решений для органов исполнительной власти Москвы и подразделений РЖД по повышению эффективности использования территорий МЖД, объектов инфраструктуры и прилегающих к ним участков, реализации на них инвестиционных проектов
  19. ↑ Градостроительным развитием территорий железной дороги в Москве займется специальный совет
  20. ↑ Недвижимость-2013: обращение заместителя Мэра Москвы Марата Хуснуллина
  21. ↑ Архитектурный совет Москвы возглавил Кузнецов (недоступная ссылка)
  22. ↑ Новый состав правительства. Полный список. РБК. Kačondan päivymiäry: 21. pakkaskuudu 2020.
  23. ↑ Как Марат Хуснуллин будет восстанавливать Херсон, Запорожье и Донбасс | Республика Крым (неопр.). ФедералПресс. Kačondan päivymiäry: 23. oraskuudu 2022.
  24. ↑ О чем говорит новая конфигурация российского правительства. РБК (11. oraskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. oraskuudu 2024.
  25. ↑ Госдума утвердила Хуснуллина вице-премьером. РИА Новости (13. oraskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 13. oraskuudu 2024.
  26. ↑ Президент подписал указы о назначении членов Правительства Российской Федерации и директоров служб. kremlin.ru (14. oraskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
  27. ↑ Михаил Мишустин утвердил распределение обязанностей между вице-премьерами. government.ru (17. oraskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 17. oraskuudu 2024.
  28. ↑ Стоимость строительства метро в Москве снизили на 25 %. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 18. kezäkuudu 2013
  29. ↑ До конца года в льготную аренду может быть сдано около 50 объектов культурного наследия
  30. ↑ Марат Хуснуллин: "В Москве будет построено 300 гостиниц". Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 18. heinykuudu 2013
  31. ↑ Марат Хуснуллин: Реконструкцию "Лужников" можно начать лишь в мае 2014 года
  32. ↑ Первая очередь парка "Зарядье" была завершена в 2017 году, торжественное открытие парка состоялось 9 сентября 2017 года, в день празднования 870-летия Москвы. 4 ландшафтные зоны, павильоны, парковка, музеи, выставочные залы, парящий мост через Москву-реку — все это открыто для посетителей. Уникальный концертный зал — филармонию — планируют завершить и открыть в 2018 году.
  33. ↑ Более 230 км дорог реконструируют в Москве за три года — Хуснуллин
  34. ↑ Deputy Mayor for Urban Development and Construction / Marat Khusnullin / The official website of the Mayor and the Government of Moscow. web.archive.org (9. elokuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 1. kevätkuudu 2022.
  35. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 21 декабря 2013 г. № 929 "О награждении государственными наградами Российской Федерации"
  36. ↑ Фотофакт. www.gudok.ru. Kačondan päivymiäry: 20. talvikuudu 2016.
  37. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 27 декабря 2018 года № 756 "О награждении государственными наградами Российской Федерации"

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Marat_Husnullin&oldid=126177720"