Rahvahan yhtenäžyön päivy

Rahvahan yhtenäžyön päivy
Tiippu	Valdivolline, Ven'an sodakunnivon päivät da mustopäivät
Toizin	Kazanskoin Jumaldoman obrazan päivän piendy (Moskovan da Ven'an valdukunnan piäständän mustokse Pol'šu-litvalazis voiskis vuvvennu 1612), Kazanskoi
Merkičys	Toine rahvahan nostovägi karkoitti sygyzyl vuvvennu 1612 Pol'šu-litvalazii valloittajii Moskovan Kremlispäi
Pandih alguh	4. kylmykuudu vuvvennu Rauhattoman aijan lopundan kunnivokse 22. ligakuudu (1. kylmykuudu) 1612
Alguhpanii	Federualline zakon № 201–ФЗ 29. talvikuudu vuvvennu 2004
Pietäh	Ven'anmua,  Suvi-Osietii,  Pridnestrovjan Molduavien tazavaldu
Päivymiäry	4. kylmykuudu
Perindöt	paruadu, kirikkösluužbu, ristukierdo, linnan jarmanku, ižänmuansuvaičus- da tieduoandajat toimenpivot
Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Rahvahan yhtenäžyön päivy (ven. Де́нь наро́дного еди́нства) on Ven'an valdivolline pruazniekku, kuduadu pietäh 4. kylmykuudu. Se on Ven'an sodakunnivon päivy da mustopäivy, vuvves 2005 lähtijen — lebopäivy.

Rahvahan yhtenäžyön päivy

Pruazniekan päivymiäry

Rahvahan nostoväin voiskat Kuz’ma Mininan da Dmitrii Mihailovič Požarskoin johtol ajettih iäre Pol’šu-litvalazet voiskat Kitai-linnaspäi da pakoitettih net myöstymäh Moskovan Kremlih. Kniäzi Požarskoin sodajoukot mendih Kitai-linnah Kazanskoin Jumaldoman obrazanke.

24. ligakuudu (3. kylmykuudu) pol’šalazet avattih Kremlin vorotat Neglinnaja-uuliččah päi; enzimäi piästettih linnan kierros olijoi puolistajii — ven’alazii pristoloi rahvahii, bojuaroi, dvor’uanoi, kauppumiehii. Požarskoi da Minin suatettih rahvas omah luagerih. 25. ligakuudu (4. kylmykuudu) Kremlin kai vorotat oldih kahtalleh. Ven’alazet voiskat mendih Kremlih, a enne sidä oli ristukierdo, kudaman enzirivis astui arhimadriittu Dionisii da elassonan arhijepiiskoppu, griekkalaine Arsenii tuli vastah Kremlispäi Vladimirskoi Jumaldomu -obrazu käis. Pol’šalazet lykittih oružat. Heidy astutettih ven’alazien luagerih.

Vuvvennu 1649 cuari Aleksei Mihailovič käski pidämäh Kazanskoin päiviä kui kezäl, mugai ligakuun 22. päivänny (julianan kalenduaran mugah), konzu rodih hänen enzimäine poigah Dmitrii Aleksejevič. "Kazanskoin Jumaldoman obrazan päivän piendy (Moskovan da Ven'an valdukunnan piäständän mustokse Pol'šu-litvalazis voiskis vuvvennu 1612), " on tässähgi pravosluavizes da rahvahan kalenduarois (nevvostovallan aijakse Moskovan piäständän päivän piendyperindö keskustui).

Hronolougiikiistupaginat

Kuva "Minin da Požarskoi" (vuozi 1850) Mihail Ivanovič Skotti

Vuvven 2004 loppupuolel Ven'an Federacien Federuallizeh zakonah 13. kevätkuudu vuvvennu 1995 № 32-ФЗ "Ven'an sodakunnivon päivät da mustopäivät" luajittih muutostu, niilöin mugah perustettih sodakunnivon päivy kylmykuun 4. päivänny — Rahvahan yhtenäžyön päivy. Tämä päivymiäry sovitettih sih aigah, konzu Nižnii Novgorodan vahniman miehen Kuz’ma Mininan da kniäzin Dmitrii Požarskoin johtol rahvahan nostoväin voiskat valloitettih Kitai-linnan. Zakonuprojektan sellitykses pandih merkile:

"4. kylmykuudu vuvvennu 1612 rahvahan nostoväin voiskien miehet Kuz’ma Mininan da Dmitrii Požarskoin johtol valloitettih Kitai-linnan, piästettih Moskovan Pol'šan hyökkiäjis da ozutettih mallin kogo kanzan urholližuos da rahvahan yhtyndäs kaččomattah heijän roinduperäh, uskondoh da azemah yhteiskunnas".

Kitai-linnu oli piästetty 22. ligakuudu vuvvennu 1612 julianin kalenduaran mugah, mi silloi vastai grigorianskoin kalenduaran mugah kylmykuun 1. päiviä vuvvennu 1612.

Kartu Pol'šan hyökkiäjien hävitändy Moskovas, vuozi 1612.

Erähät histourientutkijat ollah sidä mieldy, gu Kremli piästettih 26. ligakuudu (5. kylmykuudu), konzu Pol’šan voiskien johtokundu allekirjutti kapitul’acien da samah aigah piästi Kremlis Moskovan bojuarat (Ven'an silloine zakonanmugaine halličus) da muut merkittävät henget, heijän keskes oli tulii cuari Mihail F’odorovič. Tossupiän — 27. ligakuudu (6. kylmykuudu) — voiskukundu andavui.

Pruazniekan perustandan histourii

Pruazniekan perustamizen yhtenny alguhpanijannu oli Vladislav Surkov:

Mis se on Ven'alaine muailmu? Otin tämän ajatuksen kerran käyttöh valdivollistu poliitiekkua rakendajes, konzu muutimmo ideolougizii päivymiärii: heitimmö iäre Ligakuun vallankumovuksen pruazniekkupäivän da panimmo uvven — Rahvahan yhtenäžyön päivän. Ven'alhäi enne sidä ei olluh niyhty mostu päiviä, kudai liittys tapahtumih enne Ligakuun vallankumovustu. Muga päiväs rodih ven’alazen nacionalizman päivy. Oli moine tehtävy: midä sanuo Valdukunnas, meijäh tahtos levetä da välletä, da samal ei pahoittua muailman liiton mieldy.

Ajatus luadie kylmykuun 4. päiväs pruazniekkupäivy toi ezile Ven’an uskondoloin väline nevvosto syvyskuus vuvvennu 2004. Kannatti sen Ruavon da sociualizen poliitiekan komitiettu, muga se sai Duuman alguhpanon azeman.

29. syvyskuudu vuvvennu 2004 Moskovan da Kogo Ven'an patriarhu Aleksii II kaikkien kuulten kannatti tämän ehoituksen pruazniekan perustamizes 4. kylmykuudu. "Tämä päivy mustoittau meile, kui vuvvennu 1612 eri uskondoloin da kanzoin ven’alazet voitettih juandan, väistettih hirvien vihaniekan da johtettih muan vagavah rahvahansobuh", sanoi häi.

4. ligakuudu tämän ehoituksen kaikkien kuulten kannatti Yhtenäine Ven’a -partien parluamentujoukon enzimäine varajohtai Valerii Bogomolov. Ven’an Novosti-uudistoimistole häi ilmoitti, gu "vuvvennu 1612 Ven’a piäzi Pol’šan valloittajis da sih loppiettihes "rauhattomat aijat"".

28. ligakuudu vuvvennu 2004 Saratov-linnas Teatrulagevol Saratovan alovehen Yhteiskunnallizen paluatan da Nuorižon parluamentan ehoitukses järjestettih 8 tuhattu luguine miitingu, kuduah tuldih linnan nuoret da yhteiskunnallizien yhtistyksien rahvas ozuttamah kannatustu Ven'an Federacien Piämiehen Vladimir Putinan uvvistuksile. Paginois kannatettih alguhpano 4. kylmykuudu perustua Rahvahan yhtenäžyön päivy, miituingah kerävynnyzien mielenozutus pandih sanoih Ven’an Federacien Piämihele Vladimir Putinale.

23. kylmykuudu vuvvennu 2004 Ven’an Federacien Valdivollizeh Duumah kačottavakse työttih zakonuprojektu muutoksien panemizekse Ven’an Federacien Ruadozakonah: 7. kylmykuudu da 12. pakkaskuudu piettylöin pruazniekkoin iäre heitändy — Ligakuun vallankumovuksen vuozipäivy da Peruszakonan päivy, uvven vuvven loman jatkamine kahtes viideh päivässäh, sego uvven pruazniekan käyttöhotandu — kylmykuun 4. päivänny. Zakonuprojektan luadijat — Valerii Bogomolov, Oleg Jeremejev (Yhtenäine Ven'a) da Vladomir Žirinovskii (LDPR Ven’an liberualu-demokruattine partii).

Sinäpäingi Ven’an uskondoloin välizen nevvoston prezidiumah kuulujat kiännyttih Valdivollizen Duuman piämiehen Boris Grizlovan puoleh da kyzyttih kannattamah Nevvoston pakičustu kylmykuun 4. päivän perustamizes lebopäiväkse. Nevvosto kannatti alguhpanon uvven pruazniekan käyttöhotandas. Vastuaju ilmoitus yhtes tiijonandajan tekstanke levitettih Valdivollistu Duumua myö kaččelemizekse enzimäzes käzittelys Ven’an Federacien Ruadozakonan muutoksis, kuduat koskiettih pruazniekkupäivien tarkastustu.

"Uskommo, Ven'an kauhei juandu — 7. päivänny kylmykuudu — ei roinnuh sobuhsuandan da sobimuksen päiväkse", sanotah ilmoitukses. Ven’an uskondoloin välizeh nevvostoh kuulujat ollah sidä mieldy, gu sen jälgehizet tapahtumat "johtettih miljounoin kanzalazien surmah, a Moskovan piäständy ulgumualazis valloittajis vuvvennu 1612 pani yhteh kanzan da loppi vellilöin verenvalattamizen".

Valdivollizen Duuman kerähmöl hyväksyttih zakonuprojektu enzimäzes käzittelys, Ven’an Federacien kommunistine partii oli vastah. 27. talvikuudu vuvvennu 2004 projektu hyväksyttih kolmandes käzittelys. 327 deputuattua iänesti "zakonan puoles", kai kommunistat — "vastah", kaksi — pidävyi iänestykses.

Kanzoinväline oigevustila

• Pridnestrovjan Molduavien tazavaldu. Kylmykuun 4. päivänny on Rahvahan yhtenäžyön päivy, Pridnestrovjan Molduavien tazavallan piämiehen käskyn mugah 16. kylmykuudu vuvvennu 2012 kuuluu mustopäivien luvetteluh, päiviä pietäh, ga se ei ole lebopäivy;
• Suvi-Osietii. 4. kylmykuudu pietäh Rahvahan yhtenäžyön päiviä.

Kul'tuuras

Fil'mat da piirdofil'mat

• ven. «Минин и Пожарский» (fil’mu, 1939);
• ven. «Минин и Пожарский» (piirdofil’mu, 1998);
• ven. «1612 (фильм) (fil’mu, vuizi 2007);
• ven. «Крепость. Щитом и мечом» (piirdofil’mu, vuozi 2015);
• ven. «Купно за едино» (piirdofil’mu, 2024).

Muuzikku

• Degt'ar'ovan oratourii ven. «Минин и Пожарский, или Освобождение Москвы» (1811) kuului pidoloin joukkoh, kudamii piettih Mininan da Požarskoin mustopaččahan avuajazien hantuzis vuvvennu 1818
• Vuvvennu 1938 ruadivos sai kuulta Boris Afanasjevan ven. «Минин и Пожарский»-ouperan ozii. Libreton kirjuttajannu oli Mihail Bulgakov, kudai äijän kerdua muokkaili sidä partien johtokunnan kriitiekan periä. Ouperua yhtelläh ei kogonah pandu lavale.
• Vuvvennu 2011 oli Nižnii Novgorod -linnan säveldäjän Boris Sazonovan ven. «Минин и Пожарский»-ouperan konsertuezitys.

Huomavukset

Kirjalližus

• Андреев И. Л. и др. День народного единства: Биография праздника / Авт.: И. Л. Андреев, В. Н. Козляков, П. А. Михайлов,В. А. Токарев, Ю. М. Эскин; Вступ. ст. В. А. Никонова. — М.: Дрофа, 2009. — 352 с. — ISBN 978-5-358-03531-7.
• Головашина О. В., Аникин Д. А. Неожиданные издержки победы: 4 ноября в контексте политики памяти и массового исторического сознания // Вестник Томского государственного университета. — 2018. — № 429. — С. 66—73.
• Гугнина О. В. День 4 ноября 2005 года глазами историков и семиклассников: реализация герменевтического принципа // Историко-педагогические чтения. — 2006. — № 10. — С. 419—424.
• Ефремова В. Н. День народного единства: Изобретение праздника // Символическая политика: Сборник научных трудов. Вып. 1. Конструирование представлений о прошлом как властный ресурс / Отв. ред.: О. Ю. Малинова. — М.: ИНИОН РАН, 2012. — С. 286—300. — 334 с. — (Политология). — ISBN 978-5-248-00639-7.
• Макашова А. С. Традиции ноябрьских праздников в истории России: символическое содержание праздников // Вестник Санкт-Петербургского университета. Серия 6. Политология. Международные отношения. — 2012. — № 3. — С. 128—131.
• Малышева С. Ю. Эволюция исторической мифологии «ноябрьских» праздников в России // cyberleninka.ru. — 2019.
• Назаров В. Д. Что будут праздновать в России 4 ноября 2005 года? // Отечественные записки. — 2004. — № 5.

Linkat

• Федеральный закон от 29 декабря 2004 года № 201-ФЗ "О внесении изменений в статью 112 Трудового кодекса Российской Федерации"
• Праздничные дни. Как они появляются и кто их устанавливает. Интервью с Андреем Николаевичем Сахаровым, директором Института российской истории РАН.
• РИА Новости. День единения России. Справка
• Материалы ко Дню народного единства на сайте Президентской библиотеки