Ižänmuan puolistajan päivy

On otettu Рувики-späi

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Ližiä tieduo
Learning.svg

B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston materjualat

Arrow-Right.png
Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Materjualoih
Ižänmuan puolistajan päivy
Орден Красной Звезды.jpg
Pandih alguh vuvvennu 1922
Pietäh joga vuottu
Päivymiäry 23. tuhukuudu
Liittyy Ruskien Armien enzimäzih bojuloih germuanielazii voiskii vastah tuhukuul vuvvennu 1918
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Ižänmuan puolistajan päivy (ven. «День защи́тника Оте́чества») on pruazniekku, kudamua pietäh joga vuottu 23. tuhukuudu Ven'al da endizis Nevvostoliiton tazavallois. Vuvves 1922 Nevvostoliitos tädä pruazniekkua joga vuottu piettih kui Ruskien armien päiviä, vuvves 1946 — Nevvostoliiton armien päiviä, vuvves 1949 vuodessah 1992 — Nevvostoliiton armien da sodamerilaivaston päiviä. 23. tuhukuudu oli huogavopäivänny Nevvostoliiton kaikkih kanzalazih nähte, paiči sodamiehii[1].

Jälles Nevvostoliiton hajuondua pruazniekkua pietäh Ven'al kui Ižänmuan puolistajan päiviä da se on Ven'an sodakunnivon erähii päivii. Ižänmuan puolistajan päivy on miehien da naizien pruazniekku, kudamil on libo oli kosketus puolistusalah[2].

Pruazniekan roindu

Ven’an valdukunnas enne vallankumovustu 26. kylmykuudu piettih Georgien kavalieroin päiviä. Pruaznuičendu omistettih Georgien kunnivomerkin perustandale vuvvennu 1769. Tostu suurembua piendiä, kudai koskis kaikkii Ižänmuan puolistajii, ei olluh[3].

Ezihistourii

15 1918 Nevvosto-Ven’an Rahvahan komissuaroin nevvosto piästi ilmah dekrietän Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien perustandas (jullattih 20. pakkaskuudu (1918 bol’ševiekkoin halličuksen virrallizes painanduelimes[4]). Frontal algavui omatahtozien saldattoin uudeh armieh kirjutandu, heis luajittih Ruskien armien routat, kudamat ruvettih kuulumah polkih[5].

Dekrietty Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien perustandas Leninan kohenduksienke
Generualu fon Eihgorn okkupiiruitus Minskas, tuhukuu vuvvennu 1918
Germuanien valdukunnan voiskat. Kijev, kevätkuu vuvvennu 1918

18. tuhukuudu Germuanien da Avstrii-vengrieläzet voiskat allettih hyökkävyksen kogo Päivännouzun frontua myöte. 21. tuhukuudu perustettih Petrogruadan vallankumovuspuolistuksen komitiettu Jakov Sverdlovan johtol. Illal 22. tuhukuudu Petrogruadah Leninan kučus tuli Mogil’ovaspäi Ylimäzen johtokunnan štuaban piälikkö, endine generualu Mihail Bonč-Brujevič, kudai toziazies oli Nevvosto-Ven’an ulgopuolizis vihollizis puolistuksen piälikönny. Jälles nevvotteluu Leninan da toizien vallasolijoinke Bonč-Brujevič algoi ruavon Smol’nois, kus hänel rodih perti rinnal Leninan ruadopertinke[6].

Revel’ah, Pskovah da Narvah lähtiettih hyökkävykseh 8. Germuanien armien voiskat, kudamih kuului kuuzi diviiziedy da muudu ozastuo. Pskovan čupul niidy oli viizi polkua[7]. Nemsat lähtiettih hyökkävyksih omahtozis kerättylöil pienil lendojoukkoloil, net ei vastattu vastustustu, eistyttih ielleh junil, avtomašinoil da regilöil loitokse edehpäi hil’l’akkazin tulijois piälimäzis voimis[8]. Nemsoin siirryndyvauhti toiči oli 50 kilometrii suutkis[9]. Hy; hyökkävyksen enzimäzen endälin aigah valloitettih Minskan, Polockan, Pskovan, Revel’an.

23. tuhukuudu vuvvennu 1918 piästettih ilmah Rahvahan komissuaroin nevvoston tuhukuun 21. päivän kehoitussanat «Socialistine Ižänmua on varavonhiäs!»[10] da sežo ylimäzen sodapiälikön Nikolai Krilenkon kehoitussanat, kudamat loppiettihes: «<…> Kaikin oružah. kaikin puolistamah vallankumovustu. Tävvelline mobilizacii okouppoin kaivandakse da työndiä okouppujoukkoloi käskietäh nevvostoloile, kudamat miärätäh vastuonalazii komissuaroi rajattomien täyzivaldažuksienke joga joukkoh nähte. Tädä käskyy työtäh instrukciennu kaikkih nevvostoloih da kaikkih linnoih»[10]. 23. tuhukuudu Rahvahan komissuaroin nevvoston piälikkö Vladimir Lenin julgai Pravda-lehtes kirjutuksen «Rauhu libo voinu», kudamas prižmi kiirehes rauhan allekirjutandas; kirjutuksen lopus häi potakoičči:

... varustua vallankumovuksellistu armiedu ei pie fruazoil da kirrahtuksil (kui varustettih sidä net, ket 7. pakkaskuudu ei luajittu nimidä sih nähte, ku azettua meijän pagoh menijoi voiskii), a ohjuanduruavol, dielol, vagavan, kogo rahvahan, vägevän armien luajindal.

23. tuhukuudu suuris linnois piettih joukkomiitingoi, omatahtozet ruvettih kirjuttamahes Ruskieh armieh, а 25. tuhukuudu frontale lähtiettih enzimäzet Ruskien armien joukot[11].

Jälles 23. tuhukuudu Ruskien armien joukot ruvettih vastustamah germuanielazii voiskii. Valka-linnas hyökkävykseh lähtenyöt germuanielazet voiskat ruvettih vojuimah latvielazien ambujien joukonke. Pravda-lehtes 24. tuhukuudu kirjutettih: «Valkas menöy germuanielazien boju 300 hengen latvielazien joukkuo vastah». Bojut oldih Pskovan, Revel’an lähäl, Gdovan čupul[7][11].

Nemsu: «Ven'a toivou meidy tervehtulluzikse» (piirustus Odesan žurnualaspäi, kevätkuu libo sulakuu vuvvennu 1918)
Kirjutuslippu Rahvahan komissuaroin nevvoston dekrietänke «Socialistine Ižänmua on varavonhiäs!», 21. tuhukuudu vuvvennu 1918

Huondeksel 23. tuhukuudu germuanielaine kurjieru suatoi Rahvahan komissuaroin nevvostole ul’timuatuman; miettimizeh annettih 48 čuassuu[12]. Bol’ševiekkoin partien istundol Lenin kaččomattah lujah vastustamizeh suostutti partien keskuskomitietan ozanottajii hyväksymäh ul’timuatuman. Lenin prižmi rauhansobimuksen allekirjutandua Germuanien ehtoloil. Häi oli sidä mieldy, ku tärgei on hos mittumal hinnal kaimavuksittah säilyttiä proletuarien vallan suarekeh[13][14][15]. Tuhukuun 24. päivän yöl se otettih vastah. Ga bojut jatkuttih rauhansobimuksen allekirjutandassah 3. kevätkuudu[7].

26. tuhukuudu Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Rahvahan komissuaroin nevvosto piätti siirdiä kai valdivovallan elimet Moskovah.

3. kevätkuudu vuvvennu 1918 allekirjutettih Brestan rauhansobimus Germuanien ehtoloil.

Moskovan da kogo Ven’an patriarhu omas kirjazes 5. (18.) kevätkuudu vuvvennu 1918 jyrkäh sanoi Brestan ruahansobimukses: «Allekirjutettu rauhansobimus, kudaman mugah meis otetah kogonazii alovehii, kudamis eläy pravosluavistu rahvastu, da kudamii annetah vierahan uskon vihollizele, kymmenii miljonoi rahvahii jovvutah suuren hengellizen huokuttelendan valdah, … rauhu, kudai andoi meijän rahvahan da ven’alazet muat syväh kabalah, ei tuo rahvahale toivottuu huogavuo da hengenhoivua. Pravosluavizele kiriköle tuou vaiku vahinguo da gor’ua, a Ižänmuale lugemattomii kaimavuksii»[16].

Pruazniekan perustandu

10. pakkaskuudu vuvvennu 1919 Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien Ylimäzen sodatarkastuksen piälikkö Nikolai Podvoiskii työndi Kogo Ven’an keskustoimehpaniikomitiettah kehoituksen pidiä Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien roindupäiviä 28. pakkaskuudu:

28. pakkaskuudu rodieu vuozi, kui Rahvahan komissuaroin nevvosto perusti Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien. Olis hyvä pidiä Ruskien armien roindupäivän, sovittua se pakkaskuun 28. päiväkse, dekrietän ilmahpiäständypäiväkse.

Hänen kirjaine tulou myöhembä da sidä kačotah vaste 23. pakkaskuudu. Kogo Ven’an keskustoimehpaniikomitiettu sit kieldävyy piendäs, ku kehoitus tuli myöhä. Yhtelläh 24. pakkaskuudu Moskovan nevvoston prezidiumu šeikuččou kyzymysty «Pruazniekan perustandas Ruskien armien luajindan kunnivokse» da yhtistäy piendän Ruskien lahjan päiväh — 17. tuhukuudu. Ruskien lahjan päivy reknailtih pidiä kui omaluaduine hyvyönluajindupido, kudaman aigah eläjät annettas lahjoi Ruskien armien saldatoile. Ga 17. tuhukuudu piädyi enzimässargeh, Ruskien lahjan päivy da Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien roindupäivy siirrettih enzimäzekse pyhäksepäiviä, tuhukuun 23. päiväkse.

Sit monekse vuottu pruazniekas unohtettih, uvvessah ruvettih sidä pidämäh vuvvennu 1922. Sinävuon 27. pakkaskuudu piästettih ilmah Kogo Ven’an keskustoimehpaniikomitietan Prezidiuman azetus Ruskien armien 4. vuozispäiväs[17].

Ruskien armien roindupäivän piendän ilmoituslehti Pskovas, 23. tuhukuudu vuvvennu 1919[18].

23. tuhukuun päivän valličendu

Vuvvennu 1923 leviesti piettih Ruadajien da muanruadajien Ruskien armien 5-vuozipäiviä da pruazniekoil 23. tuhukuudu oli kogo Nevvostoliiton stuatussu. Tazavallan vallankumoksellizen sodanevvoston käskys 5. tuhukuudu vuvvennu 1923, sen kirjutti L. D. Trockii, pruazniekan syylöis sanottih nenga: «23. tuhukuudu vuvvennu 1918 vihollizen tulduu ruadajien da muanruadajien halličus ilmoitti ammundutarbehil varustettuloin voimien perustandas»[9]. Samannu vuon žurnualas ven. «Военная мысль и революция» piästettih mieli sih nähte, ku 23. tuhukuudu luajittih enzimäine ruskien saldattoin ozasto, kudai rubei ottamah ozua bojuloih luodehčural.

Vuvvennu 1933 K. J. Vorošilov (Trockoin poliittine vastustai) pruazniekkuistundos, kudai oli omistettu Ruadajien da muanruadajein Ruskien armien 15-vuozipäiväle, ilmoitti[19]:

Sanakse, Ruadajien da muanruadjien Ruskien armien roindupäivy, kudamua pietäh 23. tuhukuudu, on petties vallittu da vaigieh sellitettävy, se ei sovi histouriellizien päivymiärienke.

Yhtelläh Stalinan jälgehizinny vuozinnu generualu-majouru S. F. Naida pani merkile, ku pruazniekan piendypohjannu on se, ku juuri 23. tuhukuudu Petrogruadas algavui Ruskein armien saldattoin joukkoloin massuperustandu vastavuksennu Leninan kuččuh dekrietäs «Socialistine Ižänmua on varavonhiäs!»[20].

Nevvostoliiton poštumarkat, kudamat piästettih ilmah 23. tuhukuudu vuvvennu 1968 Nevvostoliiton Ammundutarbehil varustettuloin voimien 50-vuozipäiväkse.

Ižänmuan puolistajan päivy Ven’al

Ven’an Federacien Korgeviman Nevvoston Puolistuksen da turvalližuon azieloin komitietan alguhpanos uvven nimen pruazniekku sai 08.02.1993 Ven’an Federacien Korgeviman Nevvoston Prezidiuman azetukses N 4423-1 "Ven’an Federacien merkipäivän — Ižänmuan puolistajan päivän perustandas" (ven. «Об установлении знаменательного дня Российской Федерации — Дня защитников Отечества»).

Vuvvennu 2002 Ven’an Federacien Federualukerähmön Valdivollizen Duuman käskys 23. tuhukuudu on Ven'al pruazniekkuhuogavopäivänny da sidä pietäh kui «Ižänmuan puolistajan päiviä» Ven’an Federacien vuvven 1995 kevätkuun 13. päivän № 32-ФЗ federualuzakonan mugah «Ven’an sodakunnivon päivih da mustopäivih nähte»[21]. Tämän zakonan mugah Ižänmuan puolistajan päivy on ven’an Federacies Ven’an sodakunnivon päivänny.

24. keväkuudu vuvvennu 2006 Valdivolline Duumu piätti ottua iäre zakonas, pruazniekan virrallizes kuvailus, sanat «Ruskien Armien voitandupäivy Germuanien kaizeran voskien piäl (1918 vuozi)» da sanuo sit zakonas pruazniekan nimeh puolistai-sanan (yksikös) liityndäs (sen mugah kui sil aigua pruazniekal jo oli nimi Ven’an Federacien Ruadokoudeksan 112. stat’an mugah).

Nevvostoliiton hajuondan jälles Ven’al 23. tuhukuudu on joukkopruazniekku, kudamua pietäh ruadojoukkolois, školis, perehis. Kyzymykseh, kedä suau hyvitellä sinäpiän, ei ole konsensussuvastavustu. On olemas kolme mieldy: ku hyvitellä pidäy ammatillizii sodamiehii (sugupuoleh kaččomattah); hyvitellä pidäy kaikkii, kel oli kosketustu armieh, semmite Ižänmuallizen voinan veteruanoi (sežo sugupuoleh kaččomattah); da ku se on Ven’an kaikkien miespuoleh kuulujien pruazniekku luguh ottajen brihaččuloi da armieh kuulumattomii miehii[22].

Vuvven 1918 tuhukuun 23. päivän Pskovan čupul olijan bojun rekonstrukcii, 23. tuhukuudu 2018
Ižänmuan puolistajan päivy, Moskovu, Aleksandran sadu, 23. tuhukuudu vuvvennu 2008. Ven’an piämies Vladimir Putin kukkii panemas Tundemattoman Saldatan kalmale.

Moskovas pruazniekan erähänny perindölöis on Kremlin seinällyö pruazniekalline kukkienpanenduseremounii Tundemattoman saldatan kalmale. Aleksandran saduh tulou Ven’an prezidentu, Federuallizen kerähmön mollembien paluattoin piäliköt, sodajohtokundu, valduelimien ezittäjät, poliittizien partieloin johtajat, kirikön johtajat[23]. Vaikkalinolendan minuutan jälles soitetah valdivolline gimnu, sit astuu kunnivokaraulan routtu. Erillizii pidoloi pietäh poliittizet partietgi[24]. Illal muan korgevimas johtokunnas olijat ollah Ižänmuan puolistajan pruazniekale omistetus pruazniekkukonsertas. Illal Moskovas da toizis linnois ollah pruazniekkuilotulet[25][26]. Sinäpiän pietäh paruadoi Ven’an monis linnois[27][28]. Luajitah vuvven 1918 tuhukuun tapahtumien rekonstrukciet[29][30][31]. Sevastouplois pietäh miitingu ei vaiku Ižänmuan puolistajan päiväkse, ga Rahvahan tahton päiväkse, kudai pandih alguh vuvven 2014 tapahtumien kunnivokse. Silloi 23. tuhukuudu Sevastoupolin keskukses tuhandet rahvahii oldih Ven’ah liittymizen puoles[32][33][34].

Ven’an kanzalazih niškoi Ižänmuan puolistajan päivy on tärgei da merkittävy pruazniekku. Yhteiskunnallizen mielen fondan kyzelylöin tiedoloin mugah, kudai piettih tuhukuul vuvvennu 2013, sidä mieldy ollah 77 prosentua kyzeltylöis[35].

23. tuhukuudu — Ižänmuan puolistajan päivy — ilmoitettih huogavopruazniekkupäiväkse Doneckan da Luganskan rahvahan tazavallois[36][37][38][39][40].

Huomavukset

  1. ↑ День защитников Отечества. Kačondan päivymiäry: 18. kezäkuudu 2022.
  2. ↑ Поздравление Владимира Путина по случаю Дня защитника Отечества. news.1777 (23. tuhukuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2024.
  3. ↑ Константин Медведев. 23 февраля - День защитника Отечества. Чем важен этот праздник для нас? Российское историческое общество. Kačondan päivymiäry: 17. pakkaskuudu 2025.
  4. ↑ Газета Временного рабочего и крестьянского правительства. — 20 января (2 февраля) 1918. — № 13 (58). — С. 1.
  5. ↑ Черепанов А. И. «Под Псковом и Нарвой». — М. : Воениздат, 1956. — С. 18.
  6. ↑ Ганин А. В. И. Г. Пехливанов — один из первых историографов Первой балканской войны. Arhiivukoupii 19 kevätkuudu 2015 Wayback Machine // promacedonia.org
  7. ↑ 1 2 3 Николаев П. А. Интервенция Германии // Интервенция на Северо-Западе России 1917—1920 гг. — Российская академия наук, Институт российской истории, Санкт-Петербургский филиал. — СПб.: «Наука», 1995. — С. 93—99.
  8. ↑ Черепанов А. И. Под Псковом и Нарвой. — М. : «Воениздат», 1956. — С. 71.
  9. ↑ 1 2 Гривенко В. Историческое переосмысление 23 февраля Arhiivukoupii 19 tuhukuudu 2007 Wayback Machine // Независимое военное обозрение : интернет-газета // nvo.ng.ru (16 февраля 2007 года)
  10. ↑ 1 2 Газета Временного рабочего и крестьянского правительства, № 31 (76) от 23 февраля 1918 года, с. 1.
  11. ↑ 1 2 Кораблёв Ю. Защита Республики. Как создавалась Рабоче-крестьянская Красная армия. // Переписка на исторические темы: диалог ведёт читатель. — М.: Политиздат, 1989. — С. 160—161.
  12. ↑ Kotkin, 2014, с. 256.
  13. ↑ Барсенков А. С., Вдовин А. И. История России. 1917—2004 гг. : учеб. пос. для вузов. — М., 2005. — С. 62.
  14. ↑ Ленин В. И. Мир или война (напечатано 23 февраля 1918 г.) // Полн. собр. соч. — Т. 35. — С. 368.
  15. ↑ Войтиков С. С. Развитие взглядов высшего руководства Советской России на военное строительство в ноябре 1917 — марте 1918 г. // Вопросы истории : журнал. — № 10. — 2007.
  16. ↑ Послание Патриарха Московского и всея России Тихона по поводу заключения Брестского мира. 5 (18) марта 1918 года.
  17. ↑ Историческая справка о дне 23 февраля. Arhiivukoupii 25 pakkaskuudu 2020 Wayback Machine // happy-year.narod.ru
  18. ↑ С историей формирования Красной армии можно ознакомиться на выставке в Пскове. Arhiivukoupii 14 sulakuudu 2021 Wayback Machine // pln-pskov.ru
  19. ↑ Максим Хрусталёв. «Несокрушимая и легендарная». — Исторические корни Дня защитника Отечества. Arhiivukoupii 7 elokuudu 2017 Wayback Machine // km.ru (23 февраля 2010 года)
  20. ↑ Найда С. Ф. Почему день Советской армии и Военно-морского флота празднуется 23 февраля? // Военно-исторический журнал. — 1964. — № 5. — С.115—117.
  21. ↑ Федеральный закон Российской Федерации № 32-ФЗ от 13 марта 1995 года «О днях воинской славы (победных днях) России». Arhiivukoupii 26 kylmykuudu 2021 Wayback Machine Официальный сайт Президента Российской Федерации // kremlin.ru
  22. ↑ Кого нужно поздравлять 23 февраля? Аргументы и факты (22. tuhukuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 21. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 22. tuhukuudu 2019
  23. ↑ В День защитника Отечества Святейший Патриарх Кирилл возложил венок к могиле Неизвестного солдата у Кремлёвской стены. Kačondan päivymiäry: 23. tuhukuudu 2016. Arhiviiruittu 6. kevätkuudu 2016
  24. ↑ 23 февраля 2018 года. Москва. Шествие КПРФ. Kačondan päivymiäry: 27. tuhukuudu 2018. Arhiviiruittu 14. sulakuudu 2019
  25. ↑ Полная программа мероприятий на 23 февраля в Волгограде. Kačondan päivymiäry: 1. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 25. tuhukuudu 2018
  26. ↑ Москва отметила День защитника Отечества красочным салютом (недоступная ссылка)
  27. ↑ Парад в День защитника Отечества в Омске. Kačondan päivymiäry: 23. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 23. tuhukuudu 2019
  28. ↑ Парад в Североморске в честь 100-летия РККА. Kačondan päivymiäry: 23. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 21. tuhukuudu 2022
  29. ↑ В воскресенье во Всеволожске восстановили события февраля 1918 года, происходившие под Псковом. Kačondan päivymiäry: 29. tuhukuudu 2016. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016
  30. ↑ Масштабная историческая реконструкция к столетию образования РККА состоялась в Пскове (ВИДЕО). Kačondan päivymiäry: 1. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 19. sulakuudu 2021
  31. ↑ Празднование Дня защитника Отечества в Псковской области. Kačondan päivymiäry: 27. tuhukuudu 2018. Arhiviiruittu 21. tuhukuudu 2022
  32. ↑ На митинге в Севастополе без единого украинского флага выбрали нового мэра, гражданина РФ - СМИ. Интерфакс-Украина. Kačondan päivymiäry: 21. tuhukuudu 2019. Arhiviiruittu 22. tuhukuudu 2019
  33. ↑ Двойной праздник: в Севастополе отметили 23 Февраля и День народной воли. Kačondan päivymiäry: 27. tuhukuudu 2018. Arhiviiruittu 27. tuhukuudu 2018
  34. ↑ Выпуск «Севинформбюро» от 23 февраля 2018 года
  35. ↑ О российской армии и 23 февраля. Kačondan päivymiäry: 1. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 23. sulakuudu 2021
  36. ↑ День защитника Отечества 2018 в Донецке. Kačondan päivymiäry: 23. tuhukuudu 2018. Arhiviiruittu 24. tuhukuudu 2018
  37. ↑ Митинг по случаю празднования 100-летия со дня основания Красной армии прошёл в Луганске. Kačondan päivymiäry: 23. tuhukuudu 2018. Arhiviiruittu 24. tuhukuudu 2018
  38. ↑ Глава ДНР объявил 23 февраля выходным днём. Kačondan päivymiäry: 22. tuhukuudu 2016. Arhiviiruittu 3. kevätkuudu 2016
  39. ↑ В ЛНР подписан указ о праздновании 23 февраля. Kačondan päivymiäry: 1. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 8. elokuudu 2020
  40. ↑ ЛНР отметила День защитника Отечества награждением отличившихся, митингами и салютом (ФОТО). Kačondan päivymiäry: 25. tuhukuudu 2018. Arhiviiruittu 25. tuhukuudu 2018

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Ižänmuan_puolistajan_päivy&oldid=126178690"