Kodimuan urhomiehien päivy

On otettu Рувики-späi

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Ližiä tieduo

Материалы библиотеки имени Б.Н. Ельцина

Library.png
Täs kirjutukses on käytetty materjualoi B. N. Jel'cinan nimizen prezidentan kirjaston fondoispäi
Materjualoih
Kodimuan urhomiehien päivy
День Героев Отечества (2013-12-09).jpg
Tiippu Mustopäivy
Pandih alguh Federuallizen zakonan N 22 mugah vuvvennu 2007
Pietäh Флаг России Ven'a
Päivymiäry 9. talvikuudu
Piendy joga vuottu, 9. talvikuudu
Liittyy Pyhän Jyrrin kunnivomerkin perustamizeh
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Kodimuan urhomiehien päivy (ven. День Героев Отечества) on mustopäivy, kudamua joga vuottu pietäh Ven'anmual talvikuun 9. päivänny. Päivy perustettih Ven’an Federacien federuallizen zakonan № 22-ФЗ mugah 28. tuhukuudu vuvvennu 2007, sen pidämizen hyväksyi Ven’an Federacien piämies[1].

Sinäpiän kunnivoijah Nevvostoliiton da Ven'an Federacien urhomiehii, Pyhän Jyrrin da Kunnivon kunnivomerkilöin kavalieroi.

Sil päiväl vuvvennu 2007 Moskovas avattih Ven'an enzimäine Nevvostoliiton, Ven'an Federacien urhomiehien da Kunnivon kunnivomerkin tävvellizien kavalieroin muzei[2][3].

Pruazniekan roindan histourii

Mustopäivy sovitettih Ven’an valdukunnan pruazniekkah — Jyrrin kavalieroin päiväh, kudamua piettih vuvves 1769 vuodessah 1917[4].

Ven’an valdukundu

9. talvikuudu (26. kylmykuudu vahnua aijanlaskuu myö) vuvvennu 1769 Ven’an cuarikunnan halliččii Jekaterina II perusti Korgeviman vojennoin palkindon — Pyhän Jyrrin kunnivomerkin  (ven.) (olo.. Tämän tapahtuman kunnivokse Ven’an valdukunnas rodih pruazniekku — Pyhän Jyrrin kunnivomerkin kavalieroin päivy.

Kunnivomerkii annettih saldatoile, ket ozutettih erillisty rohkevuttu bojulois. Palkindol oli 4 kunnivoastettu, enzimäine kudamis oli korgevin. Pyhän Jyrrin kunnivomerkin kavalieroikse Ven’an valdukunnas rodih enämbi 10 tuhattu hengie, 25 kudamis sai korgeviman astien kunnivomerkin (Aleksandr Suvorov, Grigorii Pot’omkin da toizet)[5].

Pyhän Jyrrin kunnivomerkin tävvellizekse kavalierakse rodih nelli hengie: Mihail Illarionovič Kutuzov, Mihail Bogdanovič Barklai-de-Tolli, Ivan F’odorovič Paskevič-Erivanskii da Ivan Ivanovič Dibič-Zabalkanskii. Vuvvenuu 1849 tämän kunnivomerkin kavalieroin nimet pandih yhteh igäzeh mustoh Kremlin Suuren dvorčan erähäs zualas[6].

vuvven 1917 Ligakuun vallankumovuksen jälgeh tämä pruazniekku heitettih iäre. Vuvvekse 1919 Ven’an valdukunnan palkindosistiemu oli kogonah hävitetty, täs joukos oligi pyhän Jyrrin kunnivomerki[7].

Nevvostoliitto

Sulakuus vuvvennu 1934 Nevvostoliiton toimehpanii keskuskomitiettu hyväksyi Nevvostoliiton Urhomies -arvonimen, а Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys vuvvennu 1939 Nevvostoliiton urhomiehile perustettih ližäkunnivomerki — Kuldaine tiähti-medali  (ven.) (olo.[8].

Nevvostoliiton korgeviman palkindon enzimäzii suajii oli 7 lendäjiä, kuduat nostettih-pellastettih jiäpalalpäi Čel’uskin-laivukunnan. Net oldih Anatolii L’apidevskii, Vasilii Molokov, Nikolai Kamanin, Mavrikii Slepn’ov, Mihail Vodopjanov, Ivan Doronin[3]. Kaikkiedah vuodessah 1946 urhotevos libo erinomazis arvotegolois korgeviman kunnivomerkin sai 12 777 hengie (täh luguh ei otettu 72 hengie, kudamil arvonimi otettih iäre huonomainehellizis tegolois[9][10].

Kaksi kerdua arvonimi annettih 154 hengele. Kolme kerdua Nevvostoliiton Urhomiehikse roittih maršalu S. M. Bud’onnii, sego neroniekat-lendäjät I. N. Kožedub da A. I. Pokriškin. Nelli kerdua — maršalu G. K. Žukov da Nevvostoliiton kommunistoin partien piäsekretari L. I. Brežnev[11].

Nevvostoliiton Urhomiehen andamizen jälgimäine käsky ualekirjutettih 24. talvikuudu vuvvennu 1991. Palkindon sai 3. čiinan kapituanu Leonid Mihailovič Solodkov hyvinruatus eritehtäväs. Tossupiän, 25. talvikuudu vuvvennu 1991, Nevvostoliittuo enämbiä ei roinnuh[12].

Vuvvennu 1943 Nevvostoliitos perustettih uuzi vojennoi kunnivomerki — Kunnivon kunnivomerki, kudaman tävvellizii kavalieroi (3 kunnivoastettu) rinnastettih Nevvostoliiton Urhomiehienke. Sen perussiändö da väritiemu (erähii eroloi huomavoh ottamattah) oldih yhtenjyttyöt pyhän Jyrrin kunnivomerkinke[5]. Yhtelläh Pyhän Jyrrin kunnivomerkin kavalieroin mustopäivän jyttymiä mustopäiviä Nevvostoliitos ei olluh[7].

Ven'an Federacii

Nevvostoliiton hajuomizen jälgeh Ven'an Federacien Urhomies-arvonimi da erilline kunnivomerki — Kuldaine tiähti-medali (Ven’a) hyväksyttih Ven’an Federacien zakonal N 2553-I 20. kevätkuudu vuvvennu 1992. Jo vuvvennu 2000 Pyhän Jyrrin kunnivomerki uvvessah rubei kuulumah Ven’an palkindoloih[13].

Ven'an Federacien Pyhän Jyrrin enzimäzekse kavalierakse vuvvennu 2008 rodih generualu-polkovniekku Sergei Makarov  (ven.) (olo.[14]. Enzimästy kerdua Kuldaine tiähti-medali da Ven’an urhomies -arvonimi annettih kosmonaftale Sergei Krikal’ovale (Ven'an Federacien piämiehen käskys 11. sulakuudu vuvvennu 1992)[14]. Avvonazes käytös olijoin lähtehien mugah 31. talvikuudu vuvvennu 2024 tiettylöin palkittuloin lugumiäry oli 1417 hengie, 603 kudamis annettih kuolendan jälgeh[15]. Palkičendumiäry merkittävästi kazvoi Erillizen voinuoperacien aigua[16].

Mustopäivy — Kodimuan urhomiehien päivy — perustettih Ven'an Federacien federuallizen zakonan № 22-ФЗ mugah 28. tuhukuudu vuvvennu 2007[1]. 25. pakkaskuudu vuvvennu 2007 Ven'an Federacien Valdivollizen Duuman da Yhtenäine Ven’a -partien Korgeviman nevvoston piämies Boris Grizlov pagizuttelus lehtimiehile sellitti tämän pruazniekan merkičyksen:

«Pagin on Ven’an vallankumovuksen iellizen pruazniekan — Pyhän Jyrrin kuvvivomerkin kavalieroin päivän — elvyttämizes, kudamua piettih 9. talvikuudu. Sen samazen päivymiärän azetammo Kodimuan urhomiehien päivän piendäksegi, hyö lunnastettih oman päivän»[14].

Allus tämän zakonuprojektan kaččelemizen aigua ehoitettih muudugi pruazniekan nimie ("Urhomiehien päivy" libo "Jyrrin kavalieroin päivy"), ga lopukse hyväksyttih Kodimuan urhomiehien päivy -nimi[17]. Zakonuehoitus hyväksyttih Valdivollizes Duumas 16. tuhukuudu vuvvennu 2007[18], sen otti vastah Federacien Nevvosto 21. tuhukuudu da ualekirjutti Ven’an Federacien piämies Vladimir Putin 28. tuhukuudu vuvvennu 2007 Federuallizekse zakonakse № 22-ФЗ[19].

Pruazniekan perindöt

Virrallizet tapahtumat

Sinäpäin Ven'an Federacien ammundutarbehil varustetut voimat pietäh kunnan pruazniekkuriädyhseizatundua da muudu piduo korgevimien vojennoloin arvonimien suannuzien kunnivokse: Nevvostoliiton Urhomiehien, Ven'an Federacien Urhomiehien, Pyhän Jyrrin kunnivomerkin da Kunnivon kunnivomerkin kavalieroin. Venkoin panenduseremounieloi järjestetäh Ven’anmuan kaikis linnois kuadunuzien kodimuan puolistajen mustomerkilöil da obeliskoil[4].

Kodimuan urhomiehien päivänny Kremlin Georgijevskii-zualas pietäh pruazniekkuvastahottuo. Kučuttuloin joukos ollan Nevvostoliiton Urhomiehet, Ven'an Federacien Urhomiehet, Pyhän Jyrrin da Kunnivon kunnivomerkilöin tävvellizet kavalierat, Ven'an Federacien halličuksen, Federacien Nevvoston, Valdivollizen Duuman virgumiehet sego ezittäjät, kul’tuuru-, tiedo- da taidoaloin kuulužat ruadajat. Pruazniekan järjestykseh da piendäh aktiivizesti yhtytäh yhteiskunnallizet yhtistykset da kul’tuurulaitokset[2][6][14].

Varrallizih tapahtumih kuuluu jogavuodehine hyvyönluadii konsertu Terveh, urhomiehien mua! -nimel (ven. "Здравствуй, страна героев!") Valdivon Kremlin dvorčas[20].

Pruazniekan piendän hantuzis järjestetäh mustotapahtumuagi. Vuvvennu 2024 Yhtenäine Ven’a -partien ehoitukses piästettih Erillizen voinuoperacien ozanottajile, Ven’an Federacien Urhomies -arvonimen kuolendan jälgeh suannuzile omistettuu kymmene poštumarkua[21], Voiton muzeis ven. Zаветам Vерны -projektan kannatuksel erillizen voinuoperacien urhomiehien uvvet nimet pandih pruazniekkupivos mustoseinäh[22].

Yhteiskunnallizet da opastustapahtumat

Pruazniekan piendäh liittyy yhteiskunnallistu da kul’tuurutapahtumua: linnois järjestetäh temuattistu konsertua da festivualii, päivän nimeh avatah uuttu mustopačastu da mustolaudua.

Jälgivuozinnu perindöllizien tapatumien rinnale tuldih uvvet kogo Ven’an hommutoimindat. Voiton volont’uorat -liikeh järjestäy toimindan, kudaman aigua aktivistat Urhomiehien kunnivokse nimitettylöil uuličoil juatah frontukolmikkokirjazien muvvos valmistettuloi tiijoituksii urhotegokerdomuksienke[23]. Urhomiehet meijänke -toimindan hantuzis ozanottajat kuvotah peitto- da suojusverkoloi sego kirjutetah vojennoloile kirjastu[24]. Voiton muzei järjestäy Passibo urhomiehile -onlainakcien sociualuverkolois da pidäy palkičenduseremouniedu lapsile da keskenkazvuzes ijäs olijoile nuorile, ket luajittih rohkiedu teguo, Nuori urhomies -medalil[22]. Sen ližäkse Ven’an Znanije-seuru on kogo Ven’an Taido. Urhomiehet -ižänmuansuvaičusfourman järjestäi[25].

Erillisty huomavuo kiinitetäh ižänmuansuvaičuskazvatukseh. Opastuslaitoksis pietäh Rohkevuon urokkoi da kluassučuassuloi, kudamil sanellah pruazniekan histouriedu da eri aigoin urhomiehien rohkieloi tegoloi[26]. Perindöllizikse roittih školaniekkoin da opastujien vastavukset veteruanoin da oman čupun urhomiehienke[27], sego opastustehtävät, tiedokilvat da muzeičuasut[28].

Yhteiskunnallizien yhtistyksien rouli

Kogo Ven’an Yhteiskunnalline Ven’an urhomiehien associacii -yhtistyksel, kudamal on alaozastuo enämbi migu 50 muan alovehel, on piärouli urhomiehien pruazniekan piendäs da muston säilyttämizes. Yhtistyksen piämies on Ven’an Federacien urhomies, generualu-polkovniekku Vladimir Šamanov  (ven.) (olo.. Associacii todevuttau kogo Ven’an projektoi, moizii kui "Kodimuan urhomiehien vardoičusvuoro" da Meijän urhomiehien aigu, kudaman hantuzis järjestetäh omanmuansuvaičusessekilboi[29]. Sen ližäkse yhtistyksen rahvas otetah ozua Federacien Nevvoston Urholapset -projektah, hyö palkitah lapsii da keskenkazvuzii, kudamat ozutettih rohkevuttu rajois poikkevujis tilandehis[30][31].

Vuvves 2022 lähtijen Ven’an urhomiehien assotsiatsi -yhtistyksen toimindu on kiini erillizen voinuoperacien tugemizes. Tuhukuus vuvvennu 2022 yhtistys virrallizesti kannatti sen pidämizen. Sit rodih yksi erillizen voinuoperacien veteruanoin associacien perustajis, yhtistyksen johtai Vladimir Šamanov yhtyi valdivonprogramman Urhomiehien aigu -yhteiskunnallizeh novvostoh. 1. kevätkuudu vuvvennu 2024 Ven’an Federacien piämiehen käskys rattahile pannuon programman tarkoituksii on opastua erillizen voinuoperacien ozanottajii da veteruanoi jatkojohtoruadoh haldivoloih da valdivonyhtymyksih[32][33].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 Федеральный закон Российской Федерации от 28 февраля 2007 г. N 22-ФЗ О внесении изменения в статью 11 Федерального закона «О днях воинской славы и памятных датах России» . Российская газета. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 Людмила Петрова. Какой сегодня праздник. 9 декабря - День героев Отечества. Российская газета (9. talvikuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  3. ↑ 1 2 Анна Никольская. В России открылся первый в стране Музей Героев. Российская газета (8. talvikuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 День Героев Отечества. Досье. ТАСС (9. talvikuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  5. ↑ 1 2 День героев Отечества. Президентская библиотека имени Б. Н. Ельцина (9. talvikuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  6. ↑ 1 2 День Героев Отечества – 2022: история и традиции праздника. Известия (8. talvikuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  7. ↑ 1 2 День героев Отечества в России. РИА новости (9. talvikuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  8. ↑ День Героев Отечества. История.РФ (8. talvikuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  9. ↑ Александр Емельяненков. Сколько героев насчитали в СССР через год после Победы. Российская газета (3. heinykuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  10. ↑ Статистика по Героям СССР. Международный патриотический проект "Герои страны". Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  11. ↑ Награды героев: Герой Советского Союза, Герой Российской Федерации. Российское историческое общество. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  12. ↑ Первые и последние Герои Советского Союза. Камертон (19. kevätkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  13. ↑ Закон РФ от 20 марта 1992 г. N 2553-I "Об установлении звания Героя Российской Федерации и учреждении знака особого отличия - медали "Золотая Звезда". Garant.ru. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  14. ↑ 1 2 3 4 Фидель Агумава. 9 декабря в стране отмечается День Героев Отечества. Парламентская газета (9. talvikuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  15. ↑ Герои Российской Федерации. heroes-russia.ru. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  16. ↑ Герои Российской Федерации. Министерство труда, занятости и социальной защиты Республики Татарстан. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  17. ↑ День Героев Отечества. подвиггероя.рф. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  18. ↑ Установлена памятная дата – День героев Отечества. Президентская библиотека имени Б. Н. Ельцина. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  19. ↑ Федеральный закон Российской Федерации от 28 февраля 2007 г. N 22-ФЗ О внесении изменения в статью 11 Федерального закона «О днях воинской славы и памятных датах России». Российская газета. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  20. ↑ Концерт, посвящённый Дню Героев Отечества «Здравствуй, страна героев!» Государственный Кремлёвский дворец. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  21. ↑ В России вышли почтовые марки в честь десяти Героев спецоперации. Правда Севера (10. talvikuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  22. ↑ 1 2 День Героев Отечества отметят в Музее Победы. Музей Победы (4. talvikuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  23. ↑ Всероссийская акция ко Дню Героев Отечества. Городской Дворец молодежи «Октябрь». Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  24. ↑ День Героев Отечества. Всероссийская акция «Герои с нами». Дом народного творчества (5. talvikuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  25. ↑ В национальном центре «Россия» прошел патриотический форум «Знание.Герои», приуроченный ко Дню Героев Отечества. russia.ru. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  26. ↑ День Героев Отечества. Посольство Российской Федерации в Королевстве Испания. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  27. ↑ Встречи с героями Отечества. Комитет по образованию Энгельсского муниципального района (8. talvikuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  28. ↑ План мероприятий ко Дню Героев Отечества. Управление культуры и кинофикации Губкинского городского округа. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  29. ↑ Анонсы. Российская Ассоциация Героев. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  30. ↑ Юные герои получили награды. Музей Победы (1. kylmykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  31. ↑ Всероссийский гражданско-патриотический проект «Дети-герои» 2023. Совет Федерации. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  32. ↑ Кадровая программа «Время героев» для ветеранов и участников СВО будет запущена 1 марта. времягероев.рф. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.
  33. ↑ Владимир Шаманов: результатом работы программы «Время героев» станет формирование новой элиты России. время-героев.рф. Kačondan päivymiäry: 8. talvikuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kodimuan_urhomiehien_päivy&oldid=126360892"