Valentina Pivnenko

On otettu Рувики-späi
Valentina Nikolajevna Pivnenko
20. kylmykuudu vuvvennu 2015
20. kylmykuudu vuvvennu 2015
Флаг
3. Valdivollizen Duuman Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan piälikkö
19. pakkaskuudu vuvvennu 2000 — 21. talvikuudu vuvvennu 2011
Ielolii Boris Grigorjevič Misnik
Jatkai Nikolai Mihailovič Haritonov
Флаг
1. Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerämhmön Ezittäjien Paluatan piälikkö
17. oraskuudu vuvvennu 1994 — tuhukuu vuvvennu 2000
Jatkai Nikolai Levin
Roindu 14. kezäkuudu 1947(1947-06-14) (79 vuottu)
Petroskoi, Karjal-suomelaine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Partii Nevvostoliiton kommunistine partii, Yhtenäine Ven'a
Opastus 1. Petroskoin valdivonyliopisto
2. Ruavon da sociualuvälilöin akadiemii
Ammatti ekonomistu, sociolougu
Toimindu valdivomies, poliitiekku
Uskondo pravosluavii
Palkindot
Орден «За заслуги перед Отечеством» 4-й степени RUS Order of Honour ribbon.svg Орден Дружбы
RUS Medal 300 Years of the Russian Navy ribbon.svg RUS Medal In Commemoration of the 850th Anniversary of Moscow ribbon.svg Нагрудный знак «За заслуги перед Республикой Карелия»
Медаль «За трудовую доблесть» Медаль «Ветеран труда»
Орден Святой равноапостольной княгини Ольги III степени Орден «Сампо» (Карелия).png Лауреат года Республики Карелия
Verkosivusto pivnenko.karelia.ru/index.shtml
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Valentina Nikolajevna Pivnenko (ven. Валенти́на Никола́евна Пивне́нко, neis-sugunimi Vasiljeva; roin. 14. heinykuudu 1947, Petroskoi) on Nevvostoliiton ammattiliittoloin da partien ruadai, Ven'an poliitiekku, Valdivollizen Duuman III, IV, V, VI, VII, VIII kučundukerähmölöin deputuattu. Valdivollizen Duuman VII kerähmön aigah oli Valdivollizen Duuman alovehellizen poliitiekan da Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan enzimäzenny varapiälikönny, Yhtenäine Ven’a -frakcien ozanottajannu[1]. Ekonoumiekkutiedoloin kandiduattu.

Eloskerdu

On roinnuhes 14. kezäkuudu vuvvennu 1947 Petroskois. Hänen tuattah Nikolai Mihailovič Vasiljev oli tielöin rakendajannu. Oli Talvivoinal, vojuičči Surmualangol Pitkäsrannas pohjazemba 18. diviizieh kuulujannu. Vuvves 1941 oli Suurel Ižänmuallizel voinal, oli jygiesti ruanittu, jälles gospitalii vuvvennu 1944 händy komissuittih. Kuoli sodaruanoih, muga ei ni nähnyh tytärdy. Muamah L'ubov' Ivanovna kazvatti tytärdy yksinäh[2].

Opastus

Vuvvennu 1965 Valentina Vasiljeva loppi Petroskoin meččytehnikuman, sai ammatillizen keskiopastuksen[3].

Vuvvennu 1978 loppi O. V. Kuusizen nimizen Petroskoin valdivonyliopiston (vuvves 1991 — Petroskoin valdivonyliopisto), vuvvennu 1992 — Ruavon da sociualuvälilöin akadiemien Moskovas ekonomistu-sociolougu -opastusalan mugah[4][3].

On ekonoumiekkutiedoloin kandiduattu, vuvvennu 2011 puolisti väitösruavos aihies ven. «Влияние районирования северных регионов России на формирование и реализацию социальной политики» Ven'an Federacien piämiehen alazes Ven'an valdivollizen palvelun akadiemies (ven. РАНХиГС)[4].

Karjieran algu da ruado ammattiliittolois

Meččytehniekuman loppiettuu vuvves 1966 vuodessah 1971 ruadoi tehniekannu-meččyhiimiekannu da inženierannu Petroskoin da Onieganrannikon himleshozois. Niilöinny vuozinnu meni miehele lokomotiivudepon ruadajale Rudol’f Pivnenkole[4][3].

Vuvvennu 1971 siirdyi nuorižoliiton ruadoloih, rodih Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton piirikomitietan luguhotto- da rahavaroin ozaston piälikökse. Vuvves 1975 vuodessah 1979 oli Petroskoin lespromhouzan ruadokunnanluguhoton inženierannu, ruado- da palkuozaston piälikönny[4][3].

Vuvvennu 1979 siirdyi ammattiliittoloin ruadoh, rodih Karjalan alovehellizen (jälles tazavallan) paikallizen tevolližuon da kunnanlaitoksien ammattiliiton toimitussekretarikse. Vuvves 1984 vuodessah 1992 oli Karjalan Ammattiliittoloin nevvoston tuotandoruado- da palkuozaston piälikönny, jälles ruadajien talovuollizen puolistuksen ozaston piälikönny. Sulakuul vuvvennu 1992 vie kuvven kandiduatan joukospäi händy vallittih Karjalan tazavallan ammattiliittoloin nevvoston piälikökse da oli sit virras vuvven 1994 kezäkuussah[4][3].

Kahtenkymmenen vuvven aigah Pivenenko oli Nevvostoliiton kommunistizen partien ozanottajannu, lähti siepäi iäre elokuul vuvvennu 1991. Vuvvennu 1993 oli Gaidaran uvvistuksien kannattajannu, ga kuhkutti mustamah kyöhtynyzien kanzalazien tilas. Samal aigua kannatti Aleksandr Ruckoidu Boris Jel'cinan opponentannu, ga jälles vuvven 1993 ligakuun tapahtumii enämbiä ei kannatannuh Ruckoidu[4][3].

Karjalan parluamentu da Federacien Nevvosto

17. pakkaskuudu vuvvennu 1994 Karjalan tazavallan Korgevin Nevvosto hyväksyi zakonan I kučundukerähmön deputuattoin valličukses tazavallan uudeh kahten paluatan parluamentah — Zakonoinluajindukerähmöh. Valličukset oldih mollembih paluattoih: 25 deputuattua vallittih Tazavallan paluattah da 36 deputuattua Ezittäjien paluattah[5][6]. Sulakuul vuvvennu 1994 Valentina Pivnenkuo vallittih Zakonoinluajindukerähmön I kučundukerähmön Ezittäjien paluatan deputuatakse Onieganrannikon valličuskunnas, а 17. oraskuudu vuvvennu 1994 häi rodih paluatan piälikökse[4][3].

Talvikuul vuvvennu 1995 piätettih, ku mollembien paluattoin piäliköt ruvetah vuorotellen ezittämäh Karjalua Federacien Nevvostos. Nenga Pivnenko virran mugah oli Federacien Nevvoston ozanottajannu 23. pakkaskuudu vuvvennu 1996 — 5. kevätkuudu vuvvennu 1997. Vuvven 1996 pakkaskuus oli B'udžietan, rahavaroin-, val’uuttu- da krediittuohjuandan, denguemissien, veropoliitiekan da tulliohjuandan komitietan ozanottajannu, tuhukuus vuvvennu 1996 — B'udžietan, rahavaroin-, val’uuttu- da krediittuohjuandan, denguemissien, veropoliitiekan da tulliohjuandan komitietan varapiälikönny. Sit hänen sijah ruadoh tuli Tazavallan paluatan piälikkö Ivan Aleksandrov[4][3].

II kučundukerähmön valličukses 26. sulakuudu vuvvennu 1998 Pivnenkuo uvvessah vallittih Ezittäjien paluatan deputuatakse. А 14. oraskuudu vuvvennu 1998 enzimäzel kerähmöl händy vallittih Ezittäjien paluatan piälikökse. Sit vuvven 1998 heinykuus vuvven 2000 tuhukussah häi uvvessah ezitti Karjalua Federacien Nevvostos. Oli B'udžietan, veropoliitiekan, rahavaroin-, val’uuttu- da tulliohjuandan da bankutoimindan komitietan varapiälikönny. Sežo oli piälikönny väliaigazes komissies, kudai tutki Ven'an Federacien halličuksen da Ven'an Federacien Keskusbankan piätöksien syylöi, šeikkoi da jälgivaikutuksii 17. elokuudu vuvvennu 1998 valdivollizien lyhytaigazien vellalližuksien restruktirizacieh, rubl’an vaihtokursan deval’vacieh nähte da moratorien käyttöhotandas kapitualizen luondehen val’uuttuoperacieloin todevuttajes algajen vuvven 1998 ligakuun 15. päiväs, kudamat vaikutettih defoltah[4][3].

Federacien Nevvostos Pivnenkon täyzivaldažuot loppiettihes 16. tuhukuudu vuvvennu 2000, sendäh ku händy vallittih Ven'an Federacien Valdivollizeh Duumah[4][3].

Valdivolline Duumu

Vuvvennu 1999 Valentina Pivnenko allekirjutti "kiändymiskirjazen Ven'an rahvaskunnale" kehoituksenke luadie valličusbloukku "alovehien täyziarvozih oigevuksih" nähte. Sen tuloksennu rodih ven. «Голоса России»-bloukan roindu, kudamas enimyölleh oldih alovehien gubernuattorat, sen piälikökse rodih Samaran alovehen gubernuattoru Konstantin Titov. ven. «Голоса России» ruattih vaiku sentämän kuun, jälles sen ozanottajat liityttih toizih partieloih da yhtistyksih[4][3].

19. talvikuudu vuvvennu 1999 Valentina Pivnenko pyrgiihes deputuatakse Karjalan yhten ezittäjän valličuskunnas № 16 (händy ehoitti valliččijoin joukko) da händy vallittih Valdivollizen Duuman III kučundukerähmöh, häi si 30,46 % valliččijoin iänii. Parluamentas yhtyi Rahvahan deputuattu -joukkoh. Vuvven 2000 pakkaskuun 19. päiväs oli Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan piälikönny. Ligakuul vuvvennu 2000 händy vallittih frakcieloinvälizen Ven'an pohjaine -deputuattujoukon piälikökse, sih kuului enämbi 60 deputuattua pohjazis alovehispäi[4][3].

Pakkaskuul vuvvennu 2000 rodih Vladimir Putinan luotettavakse persounakse prezidentan kampuanien aigah, oraskuul vuvvennu 2000 rodih Yhtenäžys-partien poliittizen nevvoston ozanottajakse, myöhembä parties rodih Yhtenäine Ven'a -partii. Vuozinnu 2001—2003 Pivnenko sežo oli Ven'an Federacien Rahvahan partien Karjalan alovehellizen ozaston piälikönny, partien johtajannu oli Gennadii Raikov[4][3].

7. talvikuudu vuvvennu 2003 Pivnenkuo vallittih Valdivollizen Duuman IV kučundukerähmön deputuatakse Karjalan yhten ezittäjän valličuskunnas № 17. Voitti valličukses Karjalan yhten ezittäjän valličuskunnas № 16, sai 50,43 % valliččijoin iänii, a piäkonkurentu Juablokku-partiespäi Irina Petel’ajeva sai vaiku 17,49 % valliččijoin iänii. 16. pakkaskuudu vuvvennu 2004 Pivnenkuo uvvessah vallittih Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan piälikökse[4].

2. talvikuudu vuvvennu 2007 Pivnenkuo vallittih Valdivollizen Duuman V kučundukerähmön deputuatakse. Pyrgiihes Yhtenäine Ven'a -partien luvettelun mugah alovehellizeh joukkoh № 10 kuulujannu (Karjalan tazavaldu), oli toizel sijal joukos. Rubei kuulumah Yhtenäine Ven'a -frakcieh. Vuvven 2007 talvikuun 24. päiväs uvvessah oli Valdivollizen Duuman Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan piälikönny[4].

Yhtenäzenny iänistyspäivänny 4. talvikuudu vuvvennu 2011 Valentina Pivnenkuo vallittih Valdivollizen Duuman VI kučundukerähmön deputuatakse. Oli Yhtenäine Ven'a -partien luvettelus enzimäzel sijal alovehellizeh joukkoh № 10 kuulujannu (Karjalan tazavaldu). Valdivollizes Duumas kuului Yhtenäine Ven'a -frakcieh da oli alovehellizen poliitiekan da Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan enzimäzenny varapiälikönny[4].

Oraskuul vuvvennu 2016 "Yhtenäzen Ven'an" ennepäi olluon iänestyksen mugah, konzu vallittih kandiduattoi Valdivollizen Duuman VII kučundukerähmön deputuatoikse, alovehellizes joukos, kudamah kuului Karjalan tazavaldu, Pivnenko sai 46,91 % iänii da piäzi enzimäzele sijale sit. Yhtenäzenny iänistyspäivänny 18. syvyskuudu vuvvennu 2016 händy vallittih deputuatakse Karjalan yhten ezittäjän valličuskunnas № 17. Valličuksen tuloksien mugai häi sai 36,56 % iänii, se oli kahteh kerdah enämbi migu Irina Petel’ajeval, kudaman ehoitti Oigienmugaine Ven'a -partii (17,48 %). Valdivollizen Duuman uvves kučundukerähmös jäi alovehellizen poliitiekan da Pohjazen da Loittozen Päivännouzun probliemoin komitietan enzimäzen varapiälikön virgah. Kuului Yhtenäine Ven'a -frakcieh[7][4].

Valentina Pivnenko voitti oraskuun lopul vuvvennu 2021 "Yhtenäzen Ven'an" pietys praimerizas da händy vallittih Karjalaspäi ottamah ozua Valdivollizen Duuman VIII kučundukerähmön valličukseh[8]. 20. syvyskuudu vuvvennu 2021 Karjalan keskusvalličuskomissii ilmoitti, ku Valdivollizen Duuman VIII kučundukerähmön deputuatakse Karjalaspäi vallittih Valentina Pivnenkuo, häi sai 27,69 % Karjalan valliččijoin iänii[9].

Donbasan eläjien avvutanduštuabu perustettih Karjalas vuvvennu 2022. Valdivollizen Duuman deputuatannu Valentina Pivnenko rodih tämän yhteiskunnallizen yksikön johtajakse[10].

Zakonoinluajindutoimindu

Vuvves 1999 vuodessah 2021 Ven'an Federacien Valdivollizen Duuman III, IV, V, VI da VII kučundukerähmölöin deputuatannu Valentina Pivnenko oli 109 zakonualguhpanon da federuallizih zakonoih kohenduksen kuhkuttajien joukos[11].

Hänen suurin oza zakonualguhpanolois liittyy Karjalan sociualu-talovuollizeh tilah, helponduksien suandah tazavaldah dai Pohjazih alovehih niškoi[11]. Moizien alguhpanoloin joukkoh kuulutah kiändymine Pohjazien alovehien eläjien eläkkehele lähtendyigäh, kudai oli enne eläkehuvvistustu[12]. Oraskuul vuvvennu 2021 Valentina Pivnenkuo otettih Valdivollizeh Arktiekan kehityksen kyzymyksien komissieh[13].

Sankciet

23. tuhukuudu vuvvennu 2022 Ukrainan sodakonfliktan vaikutukses rubei kuulumah Jevroupan liiton sankcieloin luvetteluh[14]. 24. kevätkuudu vuvvennu 2022 hänen nimi liitettih Amierikan Yhtysvaldoin sankcieloin luvetteluh[15][16].Jälles rubei kuulumah Yhtistynnyön Kuningaskunnan, Kanuadan, Šveicuarien, Avstrualien, Japounien, Ukrainan da Uvven Zelandien sankcieloin luvetteluloih[17][18].

Kriminualuajamine

22. kevätkuudu vuvvennu 2023 Ukrainan suudo zaočno viäritti Pivnenkuo viijeksetostu vuottu tyrmiä omažuon iäreottamizenke yhtes Ukrainan alovehellizen kogonažuon da koskemattomuon kuovata opindan stat'an mugah[19].

Ven’an Federacien piämiehen alazih konsul’tatiivizih elimih ozanotandu

24. elokuudu vuvvennu 1995 — 29. oraskuudu vuvvennu 1997 kuului Ven’an Federacien piämiehen alazeh paikallizien ičehaldivoloin nevvostoh[4].

8. tuhukuudu vuvvennu 2001 — 25. ligakuudu vuvvennu 2004 kuului Ven’an Federacien piämiehen alazeh Kanzallizeh eläkehreforman nevvostoh[4].

Palkindot

  • Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -IV astien kunnivomerki (31. heinykuudu vuvvennu 2012) — suures panokses Ven'an parlamentarizman kehittämizeh da aktiivizes ruavos zakonoinluajindutoimindas[20]
  • Kunnivon kunnivomerki (20. sulakuudu vuvvennu 2006) — aktiivizes ruavos zakonoinluajindutoimindas da monivuodizes kunnollizes ruavos[21]
  • Ystävyön kunnivomerki (19. oraskuudu vuvvennu 2001) — suures panokses kanzoinkeskizen ystävyön da yhtesruavon luajittamizeh da aktiivizes zakonoinluajindutoimindas[22]
  • Vuozipäivymedali "300 vuottu Ven'an laivastol"[23]
  • Medali "Moskovan 850-vuozipäivän mustokse"[23]
  • Medali "Ruadourholližuos"[23]
  • Medali "Ruavon veteruanu"[23]
  • Sampo-kunnivomerki (23. oraskuudu vuvvennu 2022, Karjalan tazavaldu, Ven'a) — erinomazis suavutuksis da arvoruadolois Karjalan tazavallan da sen eläjien hyväkse valdivollizes, ammatillizes da yhteiskunnallizes toimindas, valdivollizen rakendamizen alal da tazavallan sociualu-talovuollizes kehittämizes[24][25]
  • Medali "Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse" (8. kezäkuudu vuvvennu 2020, Karjalan tazavaldu, Ven'a) — arvoruadolois Karjalan tazavallan da sen eläjien hyväkse, suures panokses tazavallan sociualu-talovuollizeh kehitykseh da aktiivizes ruavos Valdivollizen Karjalan tazavallan 100-vuozipäivän piendän komissies[26]
  • Karjalan tazavallan rahvahan talohuon arvostettu ruadai (1997)[23]
  • Karjalan tazavallan vuvven 1999 laureattu (28. talvikuudu vuvvennu 1998) — suures persounallizes panokses tazavallan sociualu-talovuollizeh kehitykseh da tuloksellizes yhteiskundu-poliittizes toimindas[27]
  • Pyhän kn’agin’an Ol’gan III astien kunnivomerki (Ven’an pravosluavine kirikkö) — huomavon kiinittämizes abuh Šeremetevon pihan Jumaldoman kiriköle[28]
  • Ven’an Federacien kiitändykirjaine (2019)[4].

Tulot

Vuvvennu 2020 deklariiruittuloin tuloloin miäry oli 8 miljonua 935 tuhattu rubl’ua (vuozi enne — 8 miljonua 14 tuhattu rubl’ua). Hänen omažuoh kuuluu muapala, kudaman pinduala on 2535 m², kodi 103,5 m², kaksi garažua, kyly da fatieru 137,3 m²[29][30][4].

Pereh

Valentina Pivnenko on miehel, hänel on poigu da tytär[4]. Tytär eläy Germuanies[31].

Huomavukset

  1. ↑ Пивненко Валентина Николаевна (рус.). Государственная Дума. Kačondan päivymiäry: 5. elokuudu 2019. Arhiviiruittu 5. elokuudu 2019
  2. ↑ Тысячи жителей Карелии присоединились к онлайн-акции «Бессмертный полк». 9.05.2020 ИА «Республика». Kačondan päivymiäry: 10. talvikuudu 2020. Arhiviiruittu 18. oraskuudu 2021
  3. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 История карельского профработника: Валентина Николаевна Пивненко. Zaks.ru (5. heinykuudu 2005). Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Пивненко, Валентина Николаевна. ТАСС. Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  5. ↑ О введении в действие Закона Республики Карелия «О выборах депутатов Законодательного Собрания Республики Карелия», 17 января 1994 г. N XII-23/612
  6. ↑ Глава 6. Законодательная власть Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  7. ↑ Приложение к постановлению Центральной избирательной комиссии Российской Федерации от 23 сентября 2016 г. N 56/541-7 (рус.). Российская газета (24. syvyskuudu 2016). Kačondan päivymiäry: 4. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 14. sulakuudu 2021
  8. ↑ Валентина Пивненко выиграла праймериз «Единой России». Karelia.news (31. oraskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 9. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  9. ↑ ВАЛЕНТИНА ПИВНЕНКО СНОВА ПРОШЛА В ГОСДУМУ ОТ КАРЕЛИИ. Kačondan päivymiäry: 20. syvyskuudu 2021. Arhiviiruittu 21. syvyskuudu 2021
  10. ↑ Ректор ПетрГУ подписал обращение в поддержку Президента, БезФормата (7 kevätkuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 13. kevätkuudu 2022.
  11. ↑ 1 2 Официальный сайт Государственной Думы Федерального Собрания Российской Федерации. old.duma.gov.ru. Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021.
  12. ↑ Валентина Пивненко рассказала о возможном возвращении пенсионного возраста для жителей Карелии. stolicaonego.ru (31. oraskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 9. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  13. ↑ Депутата Госдумы от Карелии Валентину Пивненко включили в Госкомиссию по вопросам развития Арктики. stolicaonego.ru (20. oraskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 9. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  14. ↑ Official Journal of the European Union L 042I. COUNCIL REGULATION (EU) 2022/259. — 2022. — ISSN 1977-0677.
  15. ↑ U.S. Treasury Sanctions Russia’s Defense-Industrial Base, the Russian Duma and Its Members, and Sberbank CEO. U.S. DEPARTMENT OF THE TREASURY.
  16. ↑ США вводит новые санкции против России: полный список компаний и депутатов, попавших под ограничения (рус.). ФЕДЕРАЛЬНЫЙ БИЗНЕС ЖУРНАЛ. Kačondan päivymiäry: 22. kevätkuudu 2023.
  17. ↑ ПИВНЕНКО Валентина Николаевна - биография, досье, активы | Война и санкции (рус.). sanctions.nazk.gov.ua. Kačondan päivymiäry: 3. pakkaskuudu 2023.
  18. ↑ PEP: Пивненко Валентина Николаевна, Государственная Дума, депутат, заместитель председателя комитета по развитию Дальнего Востока и Арктики (рус.). rupep.org. Kačondan päivymiäry: 3. pakkaskuudu 2023.
  19. ↑ Украинский суд заочно приговорил к тюрьме 20 депутатов Госдумы, Радио Свобода (21 kevätkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 22. kevätkuudu 2023.
  20. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 31 июля 2012 года № 1092 «О награждении государственными наградами Российской Федерации» Arhiviiruittu 23 tuhukuudu 2014 .
  21. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 20 апреля 2006 года № 394 «О награждении государственными наградами Российской Федерации»
  22. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 19 мая 2001 года № 560 «О награждении орденом Дружбы Пивненко В. Н.»
  23. ↑ 1 2 3 4 5 Пивненко Валентина Николаевна. Партия «Единая Россия». Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 3. ligakuudu 2021
  24. ↑ Указ Главы Республики Карелия от 23 мая 2022 года № 26 «О награждении государственными наградами Республики Карелия»
  25. ↑ Глава Карелии Парфенчиков наградил Валентину Пивненко орденом «Сампо».
  26. ↑ Указ Главы Республики Карелия от 8 июня 2020 года № 58 «О награждении государственными наградами Республики Карелия»
  27. ↑ Постановление Председателя Правительства Республики Карелия от 28 декабря 1998 года № 565 «О лауреатах 1999 года Республики Карелия». Kačondan päivymiäry: 11. pakkaskuudu 2010. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016
  28. ↑ Управление делами президента передало храм Русской православной церкви (Москва). Kačondan päivymiäry: 6. elokuudu 2011. Arhiviiruittu 28. kezäkuudu 2008
  29. ↑ Декларация о доходах за 2020 год. Государственная дума РФ. Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  30. ↑ Декларация о доходах за 2019 год. Государственная дума РФ. Kačondan päivymiäry: 10. kezäkuudu 2021. Arhiviiruittu 10. kezäkuudu 2021
  31. ↑ Пивненко включили в санкционный список ЕС, депутат отреагировала | Петрозаводск ГОВОРИТ | Газета "Петрозаводск" online | Новости Петрозаводска и Карелии. Kačondan päivymiäry: 23. tuhukuudu 2022. Arhiviiruittu 23. tuhukuudu 2022

Kirjalližus

  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. С. 382—464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2)

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Valentina_Pivnenko&oldid=126361363"