Viktor Stepanov

On otettu Рувики-späi
Viktor Nikolajevič Stepanov
Степанов Виктор Николаевич.jpg
Флаг
Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmön
IV—VI kučundukerähmön deputuattu
8. ligakuudu 2006 — 19. syvyskuudu 2021
Флаг
Ven'an Federacien Federualukerähmön Federualunevvostoh kuului Karjalan tazavallan toimehpaniivallaspäi
Флаг
14. talvikuudu 2001 — 7. sulakuudu 2006
Ielolii Sergei Katanandov
Jatkai Andrei Nelidov
23. pakkaskuudu 1996 — 10. kezäkuudu 1998
Ielolii virgu otettih iäre
Jatkai Sergei Katanandov
Флаг
Karjalan tazavallan halličuksen piämies
Флаг
17. oraskuudu 1994 — 1. kez'kuudu 1998
Prezidentu Boris Jel'cin
Ielolii virgu perustettih,
Sergei Blinnikov kui Karjalan tazavallan Ministroin Nevvoston piälikkö
Jatkai Sergei Katanandov
Флаг
Ven'an Federacien Federualukerähmön Federacien Nevvoston deputuattu
11. pakkaskuudu 1994 — 15. pakkaskuudu 1996
Флаг
Karjalan Korgeviman nevvoston piälikkö[1]
18. sulakuudu 1990 — 17. oraskuudu 1994
Ielolii Ivan Jemeljanov
Jatkai virgu otettih iäre
Флаг
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston Prezidiuman piälikkö
27. talvikuudu 1989 — 18. sulakuudu апреля 1990
Ielolii Kuzma Filatov
Jatkai virgu otettih iäre, iče oli Karjalan Korgeviman nevvoston piälikkö
Roindu 27. pakkaskuudu 1947(1947-01-27) (79 vuottu)
с. Videl, Anuksen piiri, Karjal-Suomelaine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Partii Nevvostoliiton kommunistine partii (vuodessah 1991)
Karjalan kommunistoin liitto
Oigienmugaine Ven'a (vuvves 2008)
Opastus 1. Karjalan valdivolline pedagouguinstituuttuК
2. Leningruadan Korgevin partien škola
Oppiarvo filosoufientiedoloin kandiduattu
Palkindot
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Viktor Nikolajevič Stepanov (27. pakkaskuudu 1947, Videlen kylä, Anuksen piiri, Karjal-Suomelaine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto) on Nevvostoliiton da Ven'an valdivomies da poliitiekku.

Karjalan tazavallan piälikkö (1989—1998). Federacien Nevvostoh kuului Karjalan tazavallaspäi (1993—1998, 2001—2006). Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmön IV—VI kučundukerähmön deputuattu (2006—2021).

Eloskerdu

On roinnuhes 27. pakkaskuudu vuvvennu 1947 Karjal-Suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Anuksen piirin Videlen kyläs. On karjalaine[2][3].

Opastus da ruado

Viktor Stepanov loppi Karjalan valdivollizen pedagouguinstituutan vuvvennu 1975, Leningruadan Korgeviman partien školan vuvvennu 1980, Korgeviman partien školan aspirantuuran Čehoslovuakien kommunistizen partien keskuskomitietan tyves Pragas vuvvennu 1987. On filosoufientiedoloin kandiduattu.

Vuvves 1964 vuodessah 1968 oli Alavozen meččyzavodan Videlen tevolližusozaston puusepänny. Vuvves 1968 oli ohjailuozaston piälikönny, 1970 vuodessah 1973 oli Anuksen piirin Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton toizennu, sit enzimäzenny sekretarinnu. Vuvves 1973 oli Kogo Nevvostoliiton Leninan kommunistizen nuorižoliiton Karjalan alovehkomitietan instruktorannu, vuvves 1974 sen ozaston johtajannu, jälles vuvves 1976 — sen toizennu sekretarinnu.

Ruado parties

Vuvves 1980 Stepanov oli Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitietan instruktorannu. Vuvves 1980 vuodessah 1982 oli Nevvostoliiton kommunistizen partien Anuksen piirikomitietan toizennu sekretarinnu, vuvves 1982 vuodessah 1984 — Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Kommunistizen partien Priäžän piirikomitietan enzimäzenny sekretarinnu. Vuvves 1987 Stepanovua pandih Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitietan ozaston piälikökse.

Vuvves 1988 Stepanov ruadoi Nevvostoliiton kommunistizen partien keskuskomitietan apparuatas rahvahienkeskezien välilöin ozaston instruktorannu.

Karjalan tazavallan piämies (1989—1998)

Talvikuul vuvvennu 1989 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston XI kučundukerähmön ylimiäräzel 15. sessiel Stepanovua vallittih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman piälikökse. Sulakuul vuvvennu 1990 händy vallittih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston uvven XII kučundukerähmön deputuatakse, sulakuul — sen johtajakse.

Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonah luajittuloin kohenduksien periä Karjalan nimi muutui kaksi kerdua: enzimäi oli Karjalan socialistine nevvostotazavaldu (24. oraskuudu vuvvennu 1991), sit Karjalan tazavaldu (21. sulakuudu 1992).

Otti ozua Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan rahvahan deputuattoin valličukseh 4. kevätkuudu vuvvennu 1990 dai händy vallittih rahvahan deputuatakse.

Vuvves 1990 vuodessah 1993 oli Ven'an rahvahan deputuatannu, oli Kanzalližuksien Nevvoston kanzallis-valdivollizen rakendehen da rahvahankeskezien välilöin Komissien ozanottajannu, Suverinitet da ravenstvo -deputuattoin joukon koordinuattorannu, Ven'an kommunistat -frakcien ozanottajannu.

Syvyskuul vuvvennu 1990 Stepanovua vallittih Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan uvvessah luajitun Kommunistizen partien Keskuskomitietan politb'uron ozanottajakse.

Jälles Ven'an rahvahan deputuattoin kerähmön iäreajandua ligakuul vuvvennu 1993 Stepanov kaimai rahvahan deputuatan stuatusan. Ga otti ozua Ven'an uvven parluamentan — Federacien Nevvoston valličukseh, kudai piettih 12. talvikuudu vuvvennu 1993.

Yhtes Sergei Blinnikovanke Stepanovua vallittih Federacien Nevvoston 1. kučundukerähmön deputuatakse Karjalan valličuskunnaspäi (№ 10).

17. sulakuudu vuvvennu 1994 ainavonnu kandiduatannu olles (Sergei Blinnikov otti iäre oman kandidatuuran) Stepanovua vallittih Karjalan tazavallan halličuksen piämiehekse (Tazavallan piämiehen virgu), häi sai 68,6 % iänii.

Vuvves 1994 Karjal rodieu Barencevan/Jevroarktizen alovehen yhtesruavon aktiivizekse ozanottajakse, vuvvennu 1995 se liityi yhteisruadoh Baltiekkumeren valdivoloin nevvoston liinien alal. Stepanovan halličuksen suuriminnu kanzoinvälizinny projektoinnu oldih Atlantiekku-Karjal- da Arhangelin kehityskalidorat.

Vuvven 1996 pakkaskuus virran mugah Stepanov kuului Federacien Nevvoston 2. kučundukerähmöh, oli Iččenäzien valdivoloin yhtymän azieloin komitietan varapiämiehenny.

Tazavallan piämiehen virras olles Stepanov kuului Karjalan kommunistoin liittoh (tazavallan suurin puoloveh niilöinny vuozinnu, vuvves 1997 sit rodih Ven'an Federacien kommunistizen partien alovehozasto), ga toziazies varai vastakkazii mielii Kremlinke, sendäh ei olluh aktiivizes yhtesruavos paikallizien kommunistoinke da kai avvutti vallan partien luajindas tazavallas "Meijän kodi - Ven'a" (ven. «Наш дом - Россия»).[4]

Vuvvennu 1997 Stepanovan halličus jyrkästi kritikuittih, konzu Segežan sel'l'ulouzubumuagukombinuatan uuzi johtai Ruočin koncernu AssiDoman oppi sobie tazavallan vallasolijoinke helponduksih nähte Eläkehfondan da b'udžietan vellanmaksolois da azetti tuotandon kombinuatal, konzu ei voinnuh halličuksenke kai konstruktiivizesti sellittiä, lähti iäre da jätti laitoksen salbuandan pardahal.[5]

Valličukses keviäl vuvvennu 1998 Stepanov liitos Karjala-liikkehen, Ven'an Federacien kommunistizen partien da Ven'an rahvahan demokruattizen partienke kilbaili Karjalan tazavallan piämiehen virras Petroskoin piälikön Sergei Katanandovanke, kudamua kannatti Meijän kodi - Ven'a da Ven'an liberualudemokruattine puoloveh, Stepanov jäi jällele valličuksen enzimäzes (sai 34 % iänii) da toizes ozas (43,16 %).[6][7] Yrrästys sanuo viärikse valličuksen tuloksii suvvos ei tuonnuh voitetule lykkyy.[8]

Senuattoru da deputuattu

Vuvven 1998 talvikuus vuvven 2001 talvikuussah oli Valgoven'an da Ven'an liiton toimehpaniikomitietan azieloin hallindon piälikönny. Talvikuul vuvvennu 2001 Stepanovua pandih Karjalan tazavallan toimehpaniivallan ezittäjäkse Federacien Nevvostos vuvven 2002 oraskuussah, jälles vuoronmugastu Karjalan tazavallan piämiehen valličustu händy uvvessah hyväksyttih sih virgah. Vuvvennu 2006 Ven'an Federacien Federacien Nevvostoh liittyjät täyzivaldažuot hänel loppiettihes.

Vuvvennu 2006 Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmön IV kučundukerähmön valličukses, sovittuu Sergei Mironovanke, kudaman nevvonandajannu Stepanov oli, häi rodih Ven'an Elaijan partien (ven. «Российская партия Жизни») tazavallan luvettelun johtajannu, hänen hyvyös puoloveh sai toizekse suuriman miärän iänilöis. IV kučundukerähmön parluamentas Stepanov rodih uvvessah luajitun Yhtenäine Ven'a - Elaigu -frakcien piälikönny (ven. «Справедливая Россия — ЖИЗНЬ»). Virrallizesti rodih puoloveheh kuulujakse sulakuul vuvvennu 2008.[9] Vuozinnu 2011 da 2016 Stepanovua vallittih Oigienmugaine Ven'a -partien alovehluvettelun johtajakse *ven. «Справедливая Россия»).

Palkindot da arvonimet

  • Karjalan tazavallan rahvahan talohuon arvostettu ruadai
  • Kunnivon kunnivomerki
  • Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medali (8. kezäkuudu vuvvennu 2020) — arvoruadolois Karjalan tazavallan da sen eläjien hyväkse, suures panokses tazavallan sociualutalovuollizeh kehitykseh da aktiivizes ruavos Valdivollizes Karjalan tazavallan 100-vuozipäivän valmistanduomissies[10]
  • Anuksenlinnan kunnvokanzalaine (1998)[11]
  • Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine (2014)

Pereh

Viktor Stepanov on naizis, hänel on tytär da tyttövunukku.

Suvaiččou kižata šahmattoih da lugie.

Kačo ližäkse

Huomavukset

  1. ↑ Карельской АССР, с 24 мая 1991 — Карельской ССР, с 16 мая 1992 — Республики Карелия.
  2. ↑ Lobbying.ru | Степанов Виктор Николаевич. Kačondan päivymiäry: 27. pakkaskuudu 2015. Arhiviiruittu 5. sulakuudu 2019
  3. ↑ Научно-Исследовательский Институт Социальных Систем. Kačondan päivymiäry: 27. pakkaskuudu 2015. Arhiviiruittu originualaspäi 6. pakkaskuudu 2006
  4. ↑ Политические партии в Карелии: историческая справка. Kačondan päivymiäry: 29. oraskuudu 2012. Arhiviiruittu originualaspäi 29. ligakuudu 2011
  5. ↑ Выборы — 98 Arhiivukoupii 13 kylmykuudu 2017 Wayback Machine Радио «Свобода» 5.05.1998
  6. ↑ Выборы — 98 Arhiivukoupii 11 kylmykuudu 2013 Wayback Machine Радио «Свобода» 23.04.1998
  7. ↑ Губернаторские выборы — 1998. Kačondan päivymiäry: 29. oraskuudu 2012. Arhiviiruittu 17. kevätkuudu 2014
  8. ↑ Кремль «сдает» губернаторов Arhiivukoupii 11 kylmykuudu 2013 Wayback Machine, «Коммерсантъ» № 87 (1490) 19.05.1998
  9. ↑ Эксперимент на себе Arhiivukoupii 4 kevätkuudu 2016 Wayback Machine Столица на Онего от 21 апреля 2008
  10. ↑ Указ Главы Республики Карелия от 8 июня 2020 года № 58 «О награждении государственными наградами Республики Карелия»
  11. ↑ Виктор Степанов. Биографическая справка. Kačondan päivymiäry: 21. kezäkuudu 2014. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016

Kirjalližus

  • Народные избранники Карелии: Депутаты высших представительных органов власти СССР, РСФСР, РФ от Карелии и высших представительных органов власти Карелии, 1923—2006: справочник / авт.-сост. А. И. Бутвило. — Петрозаводск, 2006. — 320 с.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Viktor_Stepanov&oldid=126351759"