Katanandov Sergei Leonidovič

On otettu Рувики-späi
Sergei Leonidovič Katanandov
Катанадов Сергей Леонидович.jpg
Флаг
Ven'an Federacien Federualukerähmön Federualunevvostoh kuului - Karjalan tazavallan toimehpaniivaldua ezittäi
Флаг
22. syvyskuudu vuvvennu 2010 — 25. syvyskuudu vuvvennu 2017
Ielolii Devlethan Medethanovič Alihanov
Jatkai Aleksandr Vasiljevič Rakitin
10. kezäkuudu vuvvennu 1998 — 14. talvikuudu vuvvennu 2001
Ielolii Viktor Nikolajevič Stepanov
Jatkai Viktor Nikolajevič Stepanov
Флаг
Karjalan tazavallan piämies
Флаг
12. oraskuudu vuvvennu 2002 — 30. kezäkuudu vuvvvennu 2010
Prezidentu Vladimir Vladimirovič Putin
Dmitrii Anatoljevič Medvedev
Ielolii virgu perustettih, iče häi oli Karjalan tazavallan halličuksen piämies
Jatkai Andrei Vitaljevič Nelidov
Флаг
Karjalan tazavallan halličuksen piämies
Флаг
1. kezäkuudu vuvvennu 1998 — 31. talvikuudu vuvvennu 2002
Prezidentu Boris Nikolajevič Jel'cin
Vladimir Vladimirovič Putin
Ielolii Viktor Stepanov
Jatkai Pavel Viktorovič Černov (kui halličuksen piämies) ;
iče oli (Karjalan tazavallan piämies)
oraskuun 12. päiväs vuvvennu 2002 — piäministru
Флаг
Petroskoin linnan paikallizen ičehalličuksen piälikkö
2. sulakuudu vuvvennu 1994 — 12. kevätkuudu vuvvennu 1998
Ielolii virgu perustettih, iče oli Petroskoin linnan piämies
Jatkai Andrei Jurjevič D’omin
Флаг
Petroskoin linnan piämies
9. talvikuudu vuvvennu 1991 — 2. sulakuudu vuvvennu 1994
Ielolii virgu perustettih, iče häi oli Petroskoin linnan toimehpaniikomitietan piälikkö
Jatkai virgu otettih iäre, iče häi oli Petroskoin linnan paikallizen ičehalličuksen piälikkö
Флаг
Petroskoin linnan toimehpaniikomitietan piälikkö
21. kezäkuudu vuvvennu 1990 — 9. talvikuudu vuvvennu 1991
Ielolii Pavel Jevstignejevič Peščenko
Jatkai virgu otettih iäre, iče oli Petroskoin linnan piämies
Petroskoin linnan nevvoston deputuattu
vuvvennu 1987 — vuvvennu 1990
Roindu 21. sulakuudu 1955(1955-04-21) (71 vuozi)
Partii Nevvostoliiton kommunistine partii (vuodessah 1991)
Kodimua — Kai Ven'a
Yhtenäine Ven’a (vuvves 2004)
Opastus Petroskoin valdivonyliopisto
Oppiarvo filosoufientiedoloin kandiduattu
Ammatti inžinieru-rakendai
Uskondo pravosluavine kirikkö[d]
Palkindot
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Katanandov Sergei Leonidovič (ven. Серге́й Леони́дович Катана́ндов; roin. 21. sulakuudu 1955, Petroskoi) on Nevvostoliiton da Ven'an valdivomies.

Karjalan tazavallan vahnin virgumies (halličuksen piämies da tazavallan piämies) 1. kezäkuus vuvvennu 1998 kezäkuun 30. päivässäh vuvvennu 2010.

Syvyskuun 22. päiväs vuvvennu 2010 syvyskuun 25. päivässah vuvvennu 2017 oli Ven'an Federacien Federualukerähmön Federualunevvostoh kuului Karjalan tazavallan halličuksespäi. Filosoufientiedoloin kandiduattu.

Eloskerdu

On roinnuhes 21. sulakuudu vuvvennu 1955 Petroskoil Leonid Dmitrijevič (1929—2001) da L’udmila Alekasnadrovna (1930—1982) Katanandovien pereheh. Kanzua myöte on ven’alaine.[1].

Tuattah on roinnuhes Maikopas, vuvvennu 1953 loppi Leningruadan rakendustehniekan instituutan, on Avtonoumizen Karjalan socialistizen nevvostotazavallan (1978) da Ven'an Federacien (1999) arvostettu rakendai, Karjalan tazavallan (2000) kunnivokanzalaine, vuozinnu 1965—1986 johti Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Tevolližusrakendusministerstvan Glavsevzapstroi-rakendustrestua (Petroskoi). Leonid Katanandovan johtol kazvettih da suurendettih tuotandomahtoloi tazavallan suurimat tevolližuslaitokset — Petrozavodskmaš (Petroskoin konehrakenduszavodu), Vojačun al’umiiniizavodu, Oniegan traktoruzavodu, Segežan da Kondupohjan sel’l’ulouzu- da bumuagukombinuatat[2][3].

Muamah on Leningruadan alguperäine eläi, loppi Leningruadan valdivollizen yliopiston oigevuontiijon tiedokunnan (1954), Petroskoin linnan yhtehizen valvonduozaston prokuror, Petroskoin prokuroran abuniekku, talvikuus vuvvennu 1969 Karjalan tazavallan Korgevimah suudoh kuului, Avtonoumizen Karjalan socialistizen nevvostotazavallan arvostettu juristu (1980)[4] [5].

Opastui Petroskoin linnan keskiškolas № 30.

Vuvvennu 1972, školan loppiettuu, piäzi opastumah O. V. Kuusizen nimizeh Petroskoin valdivonyliopistoh[6] tevolližus- da siviilirakendamizen tiedokunnale. Viijen vuvven mendyy, vuvvennu 1977, loppi sen.

Vuvves 1977 vuodessah 1988 ruadoi Petrozavodskstroi-trestan Rakendamizen da azettamizen hallindos № 1, ruadotaibalehen sie algai srojun muasteris da kazvoi piäinženierassah. Oraskuus vuvvennu 1989 kezäkuussah vuvvennu 1990 ruadoi Petroskoin suuripanelikodirakendamizen projektu-da rakendusyhtistyksen johtajannu.

Karjieru

Petroskoin linnan nevvoston deputuattu (1987—1990)

Vuvvennu 1987 händy vallittih Petroskoin linnan nevvoston rahvahan deputuatakse, oli talovuollizen toimikunnan piälikkönny.

Petroskoin linnan piämies (1990—1998)

21. kezäkuudu vuvvennu 1990 händy vallittih Petroskoin rahvahan deputuattoin linnan nevvoston toimehpaniikomitietan piälikökse. Talvikuus vuvvennu 1991 — Petroskoin linnan piämiehekse.

Elokuun vuvvennu 1991 tapahtumien  (ven.) (olo. aigua yhtes linnan johtokunnanke vastumielenozutuksenke lähti iäre partien rivilöis, aktiivizesti otti ozua Hädätilan valdivonkomitiettua vastustajien massumiitingoih. Kritikuičči tazavallan vallasolijoin toimettomuttu sillozes tilandehes.

Ligakuun vuvven 1993 poliittizen kriizisan aigua kannatti Karjalan tazavallan Ministroin Nevvoston piälikkyö Sergei Blinnikovua konfliktas Karjalan tazavallan Korgeviman Nevvoston XII:n kerähmönke, kudai otti Jel'cinua vastazen kannan[7].

28. talvikuudu vuvvennu 1993 vallittih Petroskoin linnan nevvoston piälikökse[8].

Vuvvennu 1994 hyvin loppi Luodehen ruadajien keskuksen (Valdivollizen palvelun instituutan) valdivon- da kunnallishallindo -ammattialan mugah.

Vuvvennu 1996 loppi Luodehen valdivollizen palvelun akademien (Piiteri), ammatin mugah "oigevustiedo".

Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmös, kudaman Tazavallan Paluattah häi kuului vie linnan piämiehenny olles, oli Peruszakonallizen komitietan piälikön virras.

12. kevätkuudu vuvvennu 1998 enne aigua lähti iäre virraspäi tazavallan piämiehen valličukseh ozan ottamizekse.

Karjalan tazavallan johtai

Karjalan tazavallan halličuksen piämies (piäministru) (1998—2002)

26. sulakuudu vuvvennu 1998 piettih Karjalan tazavallan halličuksen piämiehen — alovehen korgeviman virgumiehen — valličukset. Kilbailus tazavallan sillostu johtajua Viktor Stepanovua vastah Sergei Katanandov sai Meijän kodi — Ven’a (ven. НДР) da Ven’an liberualu-demokruattizen (ven. ЛДПР) partieloin poliittizen kannatuksen, sego rahatuven petroskolazes biznessumiehes Leonid Belugaspäi da Piiterin Orimi-koncernaspäi[9], otti enzimäzen sijan 36 %:nke iänis. Toizes valličuskierros, kudai piettih 17. oraskuudu vuvvennu 1998, voitti valličustuloksenke 49,48 %.

Astui virgah 1. kezäkuudu vuvvennu 1998.

Karjalan tazavallan halličuksen piämehenny sai Ven'an Federacien Federualukerähmön Federualunevvoston kuulujan täyzivaldažuon, oli federacien, federaciisobimuksen da alovehellizen poliitiekan komitietas.

Kylmykuus vuvvennu 1998 yhtyi Jurii Lužkovan Kodimua — kai Ven’a -liikehen perustamizeh, elokuus vuvvennu 1999 liityi sen Keskusnevvostoh. Vuvven 1999 Valdivollizen Duuman valličuksis johti Karjalan tazavallan, Novgorodan da Pskovan alovehien alovehellistu joukkuo Kodimua — kai Ven’a -blokan federuallizes luvettelus[10], Yhtelläh hyviä tulostu tazavallas blokal ei roinnuh, sil puutui kerätä vai 9 % iänis, da se rodih vai viijendekse, sil aigua alovehienväline Yhtevys -liikeh sai 31,8 % ilmai alovehellistu ozastuo sil (allunpanendukerähmö oli pakkaskuus vuvvennu 2000) Karjalas. Sen ližäkse Kodimua — kai Ven’a -liikkehen ei-virrallizesti kannatettu iččenäine kandiduattu Valentina Pivnenko, kudai voitti Karjalan yksimanduattahizes piiris, terväh liityi Yhtevys-frakcien alovehellizeh poliittizeh nevvostoh.

Kevätkuus vuvvennu 2000 Prezidentan valličendua vaste Ven'al , Sergei Katanandov sanoi oman mielen Ven’an Federacien Piämiehen seiččievuodehizes libo kai iguzes täyzivaldažuos da hyväksyi ajatuksen korvata Ven’an Federcien alovehien piämiehien valličendu prezidentan panemizen käskyl.

Kevätkuun 12. päiväs syvyskuun 17. päivässäh vuvvennu 2001 — Ven’an Federacien Valdivollizen Nevvoston Prezidiumah kuului[11][12].

26. talvikuudu vuvvennu 2001 jätti Federacien Nevvoston sen perustandujälletyksen muutoksien periä. Senuattorakse toimehpaniivallaspäi ehoitti oman endizen kilbailijan Viktor Stepanovan.

Oraskuun 12. päiväs vuvvennu 2002 lähtijen tazavallan kanzaniänestyksen jälgeh virgua sanotah "Karjalan tazavallan halličuksen piäministru". Sergei Katanandov toimi täs virras talvikuun 31. päivässah vuvvennu 2002.

Karjalan tazavallan piämies (2002—2006)

28. sulakuudu vuvvennu 2002 Karjalan tazavallan piämiehen valličuksis Katanandov voitti enzimäzes valličuskierros, sai 53,35 % iänis (se oli moneh kerdah enämbi, mugu toizil lähälolijoil kilbailijoil SPS:s (Oigieloin voimien liitos) da Juablokaspäi, Mäki Artural da Vasilii Popoval). Katanandavua kannatti gubernuattoran da Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmön valličuksih valmistandah niškoi perustettu Karjalan Suostumus -blokku, kudai perustui enne kilbailijois tazavallan Yhtevys- da Kodimua — kai Ven’a -ozastolois[13].

Valličuskampuanien aigua sytyi tiijoitusvoinu Popovan da Katanandovan valvonalazien tazavallan joukkoviestimien välil[9]. Mennä toizele ruadokavvele gubernuattoru suostui huolimattah smietittäväh nägymizeh suaja Gosstroin  (ven.) (olo. johtajan virran[14].

Kylmykuus vuvvennu 2004 Katanandov toimitti Zakonoinluajindukerähmöle käziteltäväkse hallindon varustetun zakonuprojektan "Kanzalazien socializes avus". Zakonan tarkoituksennu oli "syvendiä" federuallistu uvvistustu helpotuksien kaupallimizes, sen mugah hyllättih kai valdivollizet vastuolližukset helpotuksiensuajile, sen luvusgi 50 %:n maksun kunnallispalveluloih, helpotuksien sijah tarittih 200—300 rubl’an suuruot korvuamizet. Kylmykuus-talvikuus Petroskoil sytyttih Jabloko- da Ven’an Federacien kommunistizen partieloin kannatetut monen tuhanden miitingat vuadimuksienke zakonan kačondan loppemizes da (enzikerdua poliitikan karjieras) gubernuattoran iäre lähtendäs. Katanandovan "Yhtevyksen" valvonalazen parluamentan deputuatat keskustetettih zakonan hyväksyndyprocesan, ga sentäh piämiehen hallindon reakciedu vastustuksih ei tulluh, virrallizet joukkoviestimet vouse ei huomattu tapahtumii[15].

Tuhukuus vuvvennu 2005 zakon tuli voimah, ga vastah olijoin helpotuksiensuajien painos se piäzi merkittävien kohenduksien da muutoksienke. Da tazavallan vallasolijatgi terväzeh otettih ičelleh toimindoih uskalduksien täyttämizen ližiämäh maksuloin miäriä tazavallan b’udžietan kazvun mugah[16].

Uvvelleh virgah panemine da kolmas ruadokauzi (2006—2010)

Katanandov ilmoitti mielen kieldävyö kohtinazis valličuksis federuallizien valdoin panemizekse alovehjohtajikse vie vuvvennu 2002[10].

9. tuhukuudu vuvvennu 2006 Ilja Klebanov kaččomattah sih, gu ihan allus ei tahtonuh kannattua Karjalan johtajua hänen uvvelleh piämiehen virgah panemizekse gubernuattoran miäryaijan loppiettuu, ezitti hänen kandidatuuran prezidentale yhtes "tehniellizien" kandiduattoin Pavel Černovan da Nikolai Levinanke. 26. tuhukuudu vuvvennu 2006 Vladimir Putin työndi Katanandovan kandidatuuran Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmöh da jo 3. kevätkuudu deputuatan yksimielizesti hyväksyttih hänen Tazavallan Piämiehekse (viijekse vuottu).

Tazavallan suurin kriizissu Katanandovan johtokavven aigua oldih Kondupohjan joukkovägivastustukset syvyskuus vuvvennu 2006, kudamien tärgivimäkse syykse gubernuattoru sanoi tulluzien ebäkunnivoičuksen paikallizii eläjii kohti, sego kuhkuttajien toimindat bokaspäi. Kylmykuus alovehen tilandehen syväinkiinityksen pehenemizeh johtajien ongelmoin sellittämizen aigua tazavallan valdu tuli sistiemukriizisan kynnyksellyö — yheksä piirin johtajua oli työtty iäre ruavospäi, paikallishallindon da kanzallizen poliitiekan valdivonkomitiettoin piälikköigi työttih iäre omis ruadopaikois[17]. Iče Katanandov puutui Vladimir Putin jyrkäh arvosteluh sen jälgeh, konzu häi ajoi huogavumah Portugalieh vuottamattah Kondupohjan piirin paikallizien virrastoloin luadimizen loppemistu. Enzikerdua Ven’an prezidentannu olles Putin ei voinnuh suaja telefonpaginah alovehen johtajua[18].

Ligakuus vuvvennu 2006 Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmöh piettylöis valličuksis häi johti Yhtenäien Ven’a -partien listua, kudai sai 38,92 % valliččijoin iänis. Tulien vuon Valdivollizeh Duumah valličuksis häi johti Yhtenäine Ven’a -partien listan alovehjoukkuo, kudai sai Karjalaspäi 57,3 %. Da joga kerdua häi kieldävyi deputuatan manduatas[19].

Sygyzy vuvvennu 2007 kuului riijal guberuttoran da Petroskoin linnan nevvoston välil, hopunnostajat voimat oldih Oigienmugaine Ven’a- da Jabloko-partiijoukkoloin ezittäjät, kudamii johti nevvoston johtai Vasilii Popov. 20. syvyskuudu häi työndi Ven'an piämiehele kirjazen kyzyndänke työndiä iäre Katanandovan ruavospäi, syyttäjen händy korrupcies da biznesanpidäjien hyödylöin puolistamizes, enimäl tarkottajen Lotos-holdingan omistajua Leonid Belugua. Vastah gumernuattoru syytti deputuattoi tyhjäs nevedindas hänen piäle da työndi oigevusečon linnan suudoh vuadimuksenke maksua 50 miljounua rubl’ua hänelleh luajitus pahuos. Suudo sen hyväksyi, vaigu pienendi summan 200 tuhandessah[20][21]. Uuzi kirjaine prezidentale sinävuon kylmykuus, kuigi aijembi työtty, sežo jäi vastavuksen suamattah, а Karjalan prokuratuuru varaitti deputuattoi rikosazien selvittelyl[22].

Oraskuun loppupuolel vuvvennu 2009 häi ahtisti Petroskoin ilmastu Iskra-lehtie sen painetun kiännöksen täh piämiehen Dmitrii Medvedevua koskijas lehtikirjutukses. Lehten omisti Vasilii Popov[23].

30. kezäkuudu vuvvennu 2010 Katanandov omal tahtol[24]enne aigua jätti tazavallan piämiehen tehtävät kaččomattah sih, gu hänen virgukauzi loppih vaste kevätkuus vuvvennu 2011.

Kritikuičendu da ruavospäi lähtendän syyt

Merkitäh, gu Katanandovan iäre lähtendy kezäl vuvvennu 2010 oli vai aijan kyzymys, sit paistih vie vuvvennu 2006 Kondupohjan joukkovägivastustuksien jälgeh; pidäy huomata, gu Katanandovan arvostelu yhtytottu aleni[25]. Tazavallan johtokunnale ezitettih talovuollizii novvandoi, täs joukosgi ollah kivimurendehien olendupaikkoih liittyjät riijat; Eländykunnallistalovuon ylen vagavu tilandeh[25]. Sen ližäkse Katanandovan lähtendän syylöikse sanotah konfliktu Luodehen täyzivaldazen ezittäjän Ilja Klebanovanke, Yhtenäine Van’a -partien ozattomus kunnanhaldivoloin johtajien valličuksis, Petroskoin piämiehen valličustu da Devlethan Alihanovan  (ven.) (olo. senuattorakse hyväksyndiä koskijat skandualat[25].

Federacien Nevvostoh kuului (2010—2017)

Syvyskuun 22. päiväs vuvvennu 2010 algajen on Ven'an Federacien Federualukerähmön Federualunevvostoh kuului Karjalan tazavallan toimehpaniivallaspäi. Federacien Nevvostos Sergei Katanandov oli Federatiivizen rakendehen, alovehellizen poliitiekan, paikallizien ičehaldivoloin da Pohjazen azieloin komitietan enzimäzen varapiämiehen ruadovirras, sego kuului Rahvahanyhteiskunnan instituuttoin kehityskomissieh da Ven’an Federacien Lugupaluatanke yhtestoimindan komissieh.

S. L. Katanandov Federacien Nevvostos, vuozi 2016

14. kezäkuudu vuvvennu 2012 händy pani uvvessah virgah Karjalan tazavallan uuzi piämies Hudilainen Aleksandr Petrovič[26].

25. syvyskuudu vuvvennu 2017 Aleksandr Rakitinua pandih Ven'an Federacien Federualukerähmön Federualunevvostoh kuulujakse Karjalan tazavallan toimehpaniivallaspäi Karjalan tazavallan uvven piämiehen Artur Parfenčikovan käskys[27].

Jälles ruaduo Federacien Nevvostos

Täl aigua Katanandov eläy Piiteris da on Ven'an rahvahan talouhuon da valdivollizen palvelun akadiemien luodehpuolen ohjuanduinstituutan valdivollizen da municipualuohjuandan laitoksen johtajannu[28].

Muu

Filosoufientiedoloin kandiduattu. Ven'an inženieruakademien  (ven.) (olo. toziozanottai.

Johti Yhtenäine Ven’a -partien alovehellistu ozastuo sen perustamizes lähtijen 1. kevätkuudu vuvvennu 2002. Yhtenäine Ven’a -partieh kuului 22. päiväs talvikuudu vuvvennu 2004.

Palkindot

  • Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine (vuvvennu 2020)[29];
  • Ižänmuan hyväkse -IV astien kunnivomerki (29. kevätkuudu vuvvennu 2004) — suures panokses Ven'an valdivon lujittamizeh da monivuodehizes kunnon ruavos[30];
  • Aleksandr Nevskoin kunnivomerki (20. kevätkuudu vuvvennu 2017) — suures panokses Ven'an parlamentarizman kehittämizeh da aktiivizes zakonoinluajindutoimindas[31];
  • Kunnivon kunnivomerki (24. sulakuudu vuvvennu 2000) — suures panokses Karjalan tazavallan sociualutalovuollizeh kehitykseh da monivuodehizes kunnon ruavos[32];
  • Ystävyön kunnivomerki (8. ligakuudu vuvvennu 2010) — arvoruadolois valdivon hyväkse da suures panokses kanzoin välizen ystävyön da yhtesruavon lujittamizeh[33];
  • Ven'an Federacien halličuksen kunnivokirju (2. talvikuudu vuvvennu 2013) — aktiivizes ozanotos zakonoinluajindutoimindah da parlamentarizman kehittämizeh[34];
  • Karjalan tazavallan rahvahan talovuon arvostettu ruadai -kunnivoarvonimi (vuvvennu 1995);
  • Anatolii Konin medali (Ven'an oigevusministerstvu, vuvvennu 2000);
  • Ven'an oigevusministerstvan 200-merkivuvven kunnivokse -medali (Ven'an Federacien oigevusministerstvu, vuvvennu 2002);
  • Bojuyhtevyksen lujittamizes -medali (Ven'an Puolistusministerstvu, vuvvennu 2001);
  • Narkoutiekkuvalvondulaitoksien ruadajile avus -medali (Ven'an narkoutiekkuvalvondan federualline palvelu, vuvvennu 2008);
  • Ven'an hädätiloin ministerstvan Arvotegolois-merki (vuvvennu 2000);
  • Ven’an Federacien yhtehizen opastuksen arvostettu ruadai -merki (Ven’an Federacien opastus- da tiedoministerstvu, vuvvennu 2002);
  • Pyhän kniäzin Daniil Moskovskoin II astien kunnivomerki (Ven'an pravosluavine kirikkö, vuvvennu 2000)[35];
  • Prepodobnoin Sergei Radonežskoin I astien kunnivomerki (Ven'an pravosluavine kirikkö, vuvvennu 2002);
  • Prepodobnoin Andrei Rubl'ovan II astien kunnivomerki (Ven'an pravosluavine kirikkö, vuvvennu 2004);
  • Pyhän apostolan yhtenarvozen suuren kniäzin Vladimiran II astien kunnivomerki (Ven'an pravosluavine kirikkö, vuvvennu 2007)[36];
  • Federacien Nevvoston kunnivomerki ("Arvotegolois parlamentarizman kehityksen hyväkse", vuvvennu 2004);
  • Ven'an Federacien Federualukerähmön Federacien Nevvoston kunnivokirju (vuvvennu 2001);
  • Petroskoin valdivonyliopiston kunnivodouhturi (vuvvennu 2000)[37];
  • Suomen Leijonan kunnivomerkin komandoru (vuvvennu 2010);
  • Petroskoin kunnivokanzalaine (vuvvennu 2011)[38].

Pereh

Hänen mučoi on Natalja Leonidovna Katanandova (Rižkova), on roinnuhes vuvvennu 1955 kuulužan Karjalan luonnontutkijan pereheh. Loppi Petroskoin valdivonyliopiston histourii-filolougizen tiedokunnan, ruadoi logopedannu linnan erähäs polikliiniekas. On Karjalan tazavallan tervehyönhoidoalan arvostettu ruadai (2005). On kaksi lastu. Vahnin poigu Aleksandr Katanandov (roinduvuozi 1973), loppi Petroskoin valdivonyliopiston tevolližus- da siviilirakendamizen tiedokunnan, ruadau ohjelmoiččijannu. Nuorin poigu Denis Katanandov (roinduvuozi 1982), loppi Petroskoin valdivonyliopiston oigevuontiijon tiedokunnan, on Karjalan tazavallan Korgeviman suvvon sud’d’u.

Huomavukset

  1. ↑ Краткая биографическая справка: Катанандов Сергей Леонидович. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016
  2. ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. — Т. 2: К — П. — С. 46. — 464 с. — 3 000 экз. — ISBN 978-5-8430-0125-4.
  3. ↑ Эпоха Катанандова. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 28. syvyskuudu 2011
  4. ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ИД «ПетроПресс», 2009. — Т. 2: К — П. — С. 47. — 464 с. — 3 000 экз. — ISBN 978-5-8430-0125-4.
  5. ↑ Сергей Катанандов // Очищение Севера. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 20. sulakuudu 2012
  6. ↑ Сергей Катанандов поздравил студентов. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 4. kevätkuudu 2016
  7. ↑ Октябрь 1993. Хроника переворота. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 9. kezäkuudu 2011
  8. ↑ Решение Петрозаводского городского Совета от 28.12.1993 № XXII—I/4 "О выборах председателя Петрозаводского городского Совета"
  9. ↑ 1 2 Республика Карелия. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  10. ↑ 1 2 Сергей Катанандов на Антикомпромат.ру. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 29. oraskuudu 2012
  11. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 12.03.2001 г. № 121-рп «О президиуме Государственного совета Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 26. kevätkuudu 2020
  12. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 17.09.2001 г. № 515-рп «О президиуме Государственного совета Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 26. kevätkuudu 2020
  13. ↑ «Согласие»: умножая достигнутое. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  14. ↑ Госстрой по ним плачет. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  15. ↑ Катанандову пригрозили штурмом. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 10. talvikuudu 2013
  16. ↑ Обязательства необходимо брать реальные. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 7. ligakuudu 2017
  17. ↑ Обрушение вертикали. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 20. kylmykuudu 2006
  18. ↑ Катанандов провел работу над ошибками в кабинете Путина. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 6. kylmykuudu 2006
  19. ↑ Подведены итоги выборов. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  20. ↑ Петрозаводские депутаты пожаловались на губернатора себе в убыток. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  21. ↑ Катанандова хотят убрать. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  22. ↑ Непокорные главе. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 11. talvikuudu 2013
  23. ↑ Партия «Яблоко»: «Власти Карелии хотят расправиться с председателем горсовета Петрозаводска за его убеждения». Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 5. kevätkuudu 2016
  24. ↑ Глава республики Карелия ушел в отставку. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 4. heinykuudu 2010
  25. ↑ 1 2 3 "Это благо для республики". Глава Карелии Сергей Катанандов ушёл в отставку (20100707045609). Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 7. heinykuudu 2010
  26. ↑ Сергей Катанандов будет представлять Карелию в Совете Федерации. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 25. kezäkuudu 2012
  27. ↑ Артур Парфенчиков подписал Указ о назначении Александра Ракитина сенатором от Карелии. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 26. syvyskuudu 2017
  28. ↑ Строитель, политик, руководитель Карелии: Сергей Катанандов отмечает 70-летний юбилей (рус.). rk.karelia.ru (21. sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 1. kylmykuudu 2025.
  29. ↑ Сергею Катанандову присвоили звание почетного гражданина Карелии. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025.
  30. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 29 марта 2004 года № 434 "О награждении орденом "За заслуги перед Отечеством" IV степени Катанандова С. Л. (рус.). Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025.
  31. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 20 марта 2017 года № 119 «О награждении государственными наградами Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 21. kevätkuudu 2017
  32. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 24 апреля 2000 года № 716 «О награждении орденом Почёта Катанандова С.Л.» Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 17. sulakuudu 2022
  33. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 8 октября 2010 года № 1220 «О награждении орденом Дружбы Катанандова С. Л.» Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 15. syvyskuudu 2025
  34. ↑ Распоряжение Правительства Российской Федерации от 2 декабря 2013 года № 2238-р "О поощрении Правительством Российской Федерации" (рус.). Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 12. talvikuudu 2013
  35. ↑ Награды Патриарха строителям храма. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 10. sulakuudu 2009
  36. ↑ Глава Карелии принял участие в заседании Попечительского совета по восстановлению Спасо-Преображенского Валаамского монастыря. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 10. sulakuudu 2009
  37. ↑ Почётные доктора ПетрГУ — 2000—2004 гг. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 28. kezäkuudu 2008
  38. ↑ Сенатор от Карелии стал почетным гражданином Петрозаводска. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 5. ligakuudu 2011

Kirjalližus

  • Народные избранники Карелии: Депутаты высших представительных органов власти СССР, РСФСР, РФ от Карелии и высших представительных органов власти Карелии, 1923—2006: справочник / авт.-сост. А. И. Бутвило. — Петрозаводск, 2006. — 320 с.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Katanandov_Sergei_Leonidovič&oldid=126361183"