Hudilainen Aleksandr Petrovič
| Aleksandr Petrovič Hudilainen | |
|---|---|
| | |
|
| |
| 24. oraskuudu vuvvennu 2012 — 15. tuhukuudu vuvvennu 2017 | |
| Prezidentu | Vladimir Putin |
| Ielolii | Andrei Nelidov |
| Jatkai | Artur Parfenčikov |
| 15. talvikuudu vuvvennu 2011 — 22. oraskuudu vuvvennu 2012 | |
| Ielolii | Ivan Habarov |
| Jatkai | Sergei Bebenin |
| 2001 — 2011 | |
| Ielolii | Anatolii Ledovskih |
| Jatkai | Jelena L'ubuškina |
|
|
|
| Roindu |
2. oraskuudu 1956 (70 vuottu) Zlobino (kylä), Kal’azinskoi piiri, Tverin aloveh, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto |
| Partii | Yhtenäine Ven'a |
| Opastus | |
| Oppiarvo | Ekonoumiekkutiedoloin kandiduattu |
| Palkindot | |
Aleksandr Petrovič Hudilainen (ven. Алекса́ндр Петро́вич Худила́йнен, roin. 2. oraskuudu 1956, Zlobino[d], Tverin aloveh[d]) on Ven'an valdivomies. Karjalan tazavallan piämies oraskuun 24. päiväs vuvvennu 2012 tuhukuun 15. päivässäh vuvvennu 2017.
Enne sidä oli Leningruadan alovehen Zakonoinluajindukerähmön V kučundukerähmön piälikönny, Yhtenäine Ven'a -partien alovehellizen poliittizen nevvoston sekretari Leningruadan alovehel.
Kuuluu Baltiekan D. F. Ustinovan nimizen valdivollizen tehniellizen Vojenmeh-yliopiston Huolenpidäjien Nevvostoh[1]. On Leningruadan alovehen sportan mägihiihto- da lumilaudufederacien piämiehenny.
Eloskerdu
Kanzua myöte on inkeriläine[2][3]. Maltau suomen kieldy[4].
Aleksandr Hudilainen on roinnuhes 2. oraskuudu vuvvennu 1956 Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Kalininan alovehen Kal’azinskoin piirin Zlobinos. Vuvvennu 1961 yhtes vahnembienke muutti elämäh Leningruadan alovehen Gatčinan piirin Bol’šaja Ivanovka -kyläh. Hudilazen ezi-ižät Inkerinmuan alovehele Suvi-Karjalan muakunnan Parikkalaspäi tuldih vie XVII vuozisuan loppupuolel[5].
Hänen tuattah P’otr Abramovič Hudilainen (roinduvuozi 1921) oli ammattivojennoi, vuvvennu 1940 armieh otettu pulem’uotas ambui vojuičči Volhovan frontal, on voinuniistii. Konzu Pet’al oli kolme vuottu, kuoli hänen muamo, konzu brihačul rodih 13, tapettih hänen tuatto. 17 vuvven ijäs händy otettih mečänhoidoalale, kus häi ruadoi mečänhoidajannu. Tuatan velli Aleksandr Abramovič (roinduvuozi 1920) vojuičči 74:ndes erillizes tiijusteliibataljonas, kudai voinan allus kuului 71:ndeh ammundudiviizieh, kuadui elokuus vuvvennu 1941 Sordavalan lähäl. Aleksandr Petrovičale pandih nimi diädän kunnivokse.
Školavuozinnu Aleksandr hyvin ozutti iččie erähäs Leningruadan mägihiihton muasterikilvas, häi oli aktiivine hiihtäi. Sie händy huomai Vojenmeh-yliopiston hiihtojoukon valmistai, kudaman nevvos Hudilainen meni opastumah Baltiekan D. F. Ustinovan nimizeh valdivollizeh tehniellizeh yliopistoh. Vojenmehas opastuksen aigua jatkoi hiihtämisty Zenit-sportuyhtistykses. Vuvvennu 1979 loppi yliopiston, sai inženieru-konehmuasterin ammatin.
Ajatteli muutandua Suomeh. Kezil vuozinnu 1990 da 1991 ruadoi Suomen Ylitornios, oli juotto- da mualariruadolois, vezibutkimiehenny. Sit häi hylgäi sen dielon, sendäh gu hänes ei roinnuh Suomen "omua":
Hošgi sadah procentah olen suomelaine, Suomes minuu piettih ven’alazennu. Mugai en harjavunnuh sih, gu minun kanzu sie on tostu luaduu.
— Karjalan tazavallan piämiesty Alksandr Hudilastu pagizutti suomalaine Helsingin sanomat -lehti
Karjieru laitoksil
Ruadotaibalehen Aleksandr Hudilainen algai tevolližuslaitoksil:
- vuvves 1979 vuodessah 1984 — Leningruadan R. Libknehtan mehuanillizel zavodal (tehnolougu, ozaston varajohtai);
- vuvves 1984 vuodessah 1985 —Sevzapgeologija -geolougiellizes tuotandoyhtistykses (vahnin inženieru-konehmuasteri);
- Vuvves 1985 vuodessa 1987 — Lengiprovodhoz -instituutas (Taickoin matkukunnan joukon johtai);
Taici-pos’olkan toimehpaniivallas
Vuvves 1987 ruadau Gatčinan piirin paikallizien ičehaldivolois:
- vuvves 1987 vuodessah 1991 — rahvahan deputuattoin Taickoin pos’olkunevvoston (Leningruadan aloveh) toimehpaniikomitietan johtai;
- vuvves 1991 vuodessah 1996 — Taicin pos’olkuhaldivon johtai.
Gatčinan piirihallindos
Talvikuus vuvvennu 1996 Gatčinan piirihaldivon johtai A. A. Ledovskih pani Hudilastu omakse sijahizekse vastuamah piirin talovuspoliitiekas.
Vuvves 2000 on varajohtai.
Vuozinnu 1999—2001 Hudilainen valvoi piirihaldivos eländykunnallistalovuoh da tietalovuoh, rakendamizeh, ajonevvoloih, poštu- da telelaitoksih liittyjii azieloi.
Hudilazen johtol valmistettih Gatčinan piirin pitkyaigazen kehityksen koncepcii, aigukauzi vuodessah 2010[6].
Gatčinan piirin johtai
8. tuhukuudu vuvvennu 2001, Gatčinan piirin haldivon johtajan A. A. Ledovskih toizeh virgah siirdymizen jälgeh, Hudilastu pandih piirihaldivon johtajan virrastoimijakse. Hudilazen kandidatuuru hyväksyttih Leningruadan alovehen gubernuattoran V. P. Serd’ukovan kehoittamizes. 10. kezäkuudu vuvvennu 2001 Hudilainen voitti valličukses, häi sai 84,57 % iänis.
Vuvvennu 2004 rodih Ekonoumiekkutiedoloin kandiduatakse, puolisti kandiduatan väitösruavon aihies "ven. Методы диагностики и прогнозирования бюджетной эффективности производственных систем".
1. pakkaskuudu vuvvennu 2006 Gatčinan piiri yhtistettih kahten toizen kunnanke — "Gatčinan linnu" da "Kommunar-linnu" yhtehizel nimel "Gatčinan piiri". Piirin haldivollizekse keskuksekse rodih Gatčinan linnu.
Vuvvennu 2005 Kogo Ven’an IV kilvan tuloksien mugah Aleksandr Hudilainen sai Piirin paras virguniekku -arvonimen nominacies "Johtamine, talovus da rahavarat".
Vuvves 2006 lähtijen Hudilaine toimi Gatčinan piirin haldivon johtajannu (virgah on pandu sobimuksen mugah).
11. kevätkuus vuvvennu 2007 Leningruadan alovehen Zakonoinluajindukerähmön nelländen kučundukerähmön deputuattoin valličukses oli kandiduatannu Yhtenäine Ven’a -partiespäi, johti päivänlaskupuolen alovehellizen joukon listua[7]. Deputuatan manduatas kieldävyi.
Syvyskuus vuvvennu 2007 häi rodih Leningruadan alovehen kunnallisyhtistyksien Nevvoston Prezidiuman piälikökse. Ennepäi täs virras olluttu Sergei Jahn’ukua pandih Leningruadan alovehen varagubernuattorakse. Gubernuattoran Valerii Serd’ukovan kehoitukses iänistys piälikös järjestettih Leningruadan alovehen halličuksen kerähmöl. Kunnallisyhtistyksien johtajat yksimielizesti hyväksyttih Aleksandr Hudilazen kandidatuuran[8].
Ven'an Piämiehen käskyn № 1783 mugah 29. talvikuudu vuvvennu 2007 händy pandih Ven’an Federacien Piämiehen tyves toimijah nevvostoh paikallizien ičehaldivoloin kehittämizekse.
27. oraskuudu vuvvennu 2011 vallittih Yhtenäine Ven’a -partien paikallizen poliittizen nevvoston sekretarikse[9]. Silloi häi ilmoitti pluanois pyrgiekseh Leningruadan alovehen Zakonoinluajindukerämön tulieh valličukseh.
Leningruadan alovehen zakoinoinluajindukerämös
4. talvikuudu vuvvennu 2011 vallittih Leningruadan alovehen Zakonoinluajindukerähmön deputuatakse Yhtenäine Ven’a -partien listan mugah. 15. talvikuudu vuvvennu 2011 rodih Zakonoinluajindukerähmön piämiehekse[10].
Karjalan tazavallan piämies
22. oraskuudu vuvvennu 2012 Andrei Nelidovan lähtiettyy Karjalan tazavallan piämiehen virraspäi, Ven’an piämiehen Valdimir Putinan käskys oli pandu Karjalan piämiehen virrastoimijakse[11][12]. 23. oraskuudu Yhtenäine Ven’a -partii, kudamal oli enämbistö Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmös, ezitti Ven’an piämiehele Vladimir Putinale kolme kandidatuurua: Aleksandr Hudilazen, enzimäzen varapiäministran Jurii Kančeran da Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmön piämiehen Vladimir Sem’onovan[13].
24. oraskuudu Vladimir Putin ezitti Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmöle Aleksandr Hudilazen kandidatuuran Karjalan tazavallan piämiehekse[14]. Sinäpiängi kandidatuuru hyväksyttih — Hudilastu kannatti 39 deputuattua, 8 vastusti[15]. Kerras sen jälgeh Aleksandr Hudilainen sanoi julgisanat da astui Karjalan tazavallan piämiehen virgah[16].
Tuhukuun 22. päiväs ligakuun 3. päivässah vuvvennu 2013 kuului Ven’an Federacien Valdivollizen nevvoston prezidiumah[17][18].
Vuvvennu 2015 hoppu Petroskoin linnan johtajan Galina Širšinanke sai äijän kaiguu rahvaskunnan keskes. Lopputuloksekse Širšinan sijahine Jevgenija Suhorukova sai ehtonazen srokan, iče Galina Širšina Petroskoin linnan nevvoston piätökses oli iäre työtty virraspäi. Händy puolistai Juablokku-partii oli otettu iäre linnannevvostoh valličukses.
Talvikuus vuvvennu 2016 Hudilainen oli Uvven vuvven piälinnan 2016 — Sordavalan avuajazien pidolois da jagoi lahjoi pruazniekkah tulluzile[19].
17. tuhukuudu vuvvennu 2016 Ven’an Federacien piämies ilmotti Hudilazele moitindan alovehen häpistynnyzis eländypaikois muutandua koskijoin annettuloin sanoin rikkomizes[20], 18. tuhukuudu vuvvennu 2016 Hudilainen allekirjutti käskyn "Karjalan tazavallan halličuksen hajottamizes"[21][22].
15. tuhukuudu vuvvennu 2017 jätti pakičuksen virras enneaigazes lähtendäs da sanoi, gu ei rubie pyrgimähes tulieh Karjalan tazavallan piämiehen valličukseh[23].
Jälles valdivovallas ruandua
Karjalan tazavallan piämiehen virraspäi lähtiettyy Hudilastu vallittih ven. АО «Усть-Луга Ойл»-laitoksen johtajien nevvoston piälikökse, laitos on Jevroupan suurimii terminualoi neftituottehien viendäs rauduties meritankeroih. Sidä paiči Hudilainen on yhteiskunnallizen yhtistyksen "Leningruadan alovehen mägihiihtosportan sportufederacii" piälikönny da ven. ООО «Радуга»-sportulaitoksen erähii omistajii[24][25].
Persounalline elos
Hänen mučoi — Tatjana Hudilainen.
Poigah — Andrei Aleksandrovič Hudilainen, Lenoblgaz-kompuanien piäjohtajan sijahine (ОАО "Gazproman" guazunjuandu Leningruadan alovehel)[26].
Kiinnostukset
On kiinnostunnuh mägihiihtos, suvaiččou mečästiä da kalastua.
Omažuon hinnoitus
Pakkaskuun 1. päiväs 31. päivässäh vuvven 2010 Aleksandr Hudilazen ilmoitetut vuozitulot oldih 1 063 257 rubl’ua. Sen mugah hänen omistukseh kuuluu yksi muapala Leningruadan alovehel, sen kogonaine suurus 2024 nellikkömetrii da koinke 108.5 nellikkömetrii. Häi on vuvven 2006 Kaiman-360 -venehen omistai. Verojulgi-ilmoituksen annandupäivän tiedoloin mugah VTB-bankas hänel oli 10555 rubl’ua[27].
Vuvven 2011 Hudilazen tulokset oldih 669 tuhattu 250,92 rubl’ua. Omažuos oli 2024 nellikkömetrihine muapala da kodi 78 nellikkömetrii. Ajonevvolois hänel on Kaiman 360 -rizinveneh. Verojulgi-ilmoituksen annandupäivän tiedoloin mugah Hudilazel kahtes Ven’an bankas on 126 tuhattu 297,02 rubl’ua. Mučoin vuvven 2011 tulot ollah 189 tuhattu 114,76 rubl’ua. Häi omistau Ven'al olijan 52,4 nellikkömetrihizen kaksipertizen fatieran da Hyundai Tucson -mašinan[28].
Palkindot
- Kunnivon kunnivomerki (vuvvennu 2006);
- Ystävyön kunnivomerki (vuvvennu 2018)[29];
- II astien kunnivomerkin medali "Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse" (vuvvennu 2003);
- Arvoruadolois Kogo Ven'an rahvasluguhpanos -medali[6];
- Kazanin 1000-vuozipäivän mustokse -medali (vuvvennu 2005);
- 150 vuottu suudopiätöksien täyttäjien palvelun perustamizes -medali (9. heinykuudu vuvvennu 2015, Ven’an federuallizen suudopiätöksien täyttäjien palvelun käsky № 1412-к);
- Mustomedali "20 vuottu Leningruadan alovehen Zakonoinluajindukerähmöle" (vuvvennu 2014);
- Prepodobnoin Gennadii Važeozerskoin medali (16. oraskuudu vuvvennu 2016, Ven’an pravosluavizen kirikön Karjalan mitropoulii)[30];
- Kogo Ven’an Paras virguniekku -kilvan laureattu nominacies "Johtamine, talovus da rahavarat" (vuvvennu 2005)[31].
Huomavukset
- ↑ Попечительский совет БГТУ «Военмех» им. Устинова. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 25. talvikuudu 2013
- ↑ Блог главы администрации Гатчинского муниципального района Александра Худилайнена (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Карелию возглавит финн-ингерманландец, 23.05.2012 (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ «Рафинированный финн» (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Новый пункт пропуска на границе с Финляндией может открыться в 2014 году. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 4. kevätkuudu 2016
- ↑ 1 2 Информация об Александре Худилайнене на сайте «47 новостей из Ленинградской области». Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 13. pakkaskuudu 2008
- ↑ Выборы — 2007. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 20. sulakuudu 2014
- ↑ Избран новый председатель Президиума Совета муниципальных образований (рус.) (26. syvyskuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Областных единороссов возглавит Александр Худилайнен (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Спикером ЗакСа Ленобласти стал Александр Худилайнен (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Указ Президента Российской Федерации от 22.05.2012 № 689 «О досрочном прекращении полномочий Главы Республики Карелия». Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 23. oraskuudu 2013
- ↑ Президент принял отставку Главы Республики Карелия Андрея Нелидова. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 27. kevätkuudu 2015
- ↑ Единороссы представили Путину кандидатов в главы трех регионов (рус.). РИА "Новости" (23. oraskuudu 2012). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Владимир Путин внёс кандидатуру Александра Худилайнена на должность Главы Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 27. kevätkuudu 2015
- ↑ Сюрприза не произошло. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 27. oraskuudu 2012
- ↑ Парламент Карелии утвердил кандидатуру Худилайнена. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 29. oraskuudu 2012
- ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 22.02.2013 г. № 65-рп "О президиуме Государственного совета Российской Федерации" (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 03.10.2013 г. № 368-рп "О президиуме Государственного совета Российской Федерации" (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Новогодняя столица (неопр.). gazetaladoga.ru. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Путин объявил выговор главе Карелии за срыв обязательств по переселению из ветхого жилья (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Глава Карелии Александр Худилайнен подписал указ «Об отставке Правительства Республики Карелия». Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 11. kevätkuudu 2016
- ↑ Указ Главы Республики Карелия от 18.02.2016 № 7. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 11. kevätkuudu 2016
- ↑ Глава Карелии Худилайнен объявил о решении досрочно сложить полномочия (ven.), ТАСС. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Худилайнен, Александр Петрович (рус.). ТАСС. Kačondan päivymiäry: 29. ligakuudu 2025.
- ↑ Экс-глава Карелии стал совладельцем спортивной компании (рус.). karelia.rbc.ru (19. tuhukuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 29. ligakuudu 2025.
- ↑ Папа — губернатор, сын — начальник в "Газпроме"… Почему карельское правительство так рьяно помогает "Газпрому" бюджетными деньгами? (рус.). Губерния daily. Kačondan päivymiäry: 28. syvyskuudu 2025.
- ↑ Сведения о доходах за 2010 год и об имуществе кандидатов в депутаты Законодательного собрания Ленинградской области пятого созыва], Избирательная комиссия Ленинградской области (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Спикер отчитался добровольно (рус.). 47news.ru. Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Указ Президента Российской Федерации от 30 мая 2018 года № 281 "О награждении государственными наградами Российской Федерации" (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025.
- ↑ Митрополит Константин наградил Худилайнена медалью преподобного Геннадия Важеозерского (рус.). Kačondan päivymiäry: 18. elokuudu 2025.
- ↑ Лауреаты IV Всероссийского конкурса «Лучший муниципальный служащий». Kačondan päivymiäry: 18. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 21. kezäkuudu 2007
Linkat
- Rodivunnuot 2. oraskuudu
- Rodivunnuot vuvvennu 1956
- Baltiekan valdivollizen tehniellizen Vojenmeh-yliopiston loppenuot
- Kunnivon kunnivomerkin kavalierat
- Ystävyön kunnivomerkin kavalierat (Ven'a)
- Palkitut II astien kunnivomerkin medalil "Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse"
- Palkitut medalil "Arvoruadolois Kogo Ven'an rahvahanluvun piendäs"
- Palkitut medalil "Kazanin 1000-vuozipäivän mustokse"
- Persounat kirjaimikon mugah
- Rodivunnuot Tverin alovehel
- Leningruadan alovehen Zakonoinluajindukerähmön johtajat
- Karjalan tazavallan piämiehet
- Yhtenäine Ven'a -partieh kuulujat
- Kal'azinskoin piiris rodivunnuot
- Nelländen uallon ven'alazet emigruantat Suomes
- Nelländen uallon järilleh tulluzet ven'alazet emigruantat
- Ekonoumiekkutiedoloin kandiduatat
- Tiedomiehet kirjaimikon mugah