Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2016 — Sordaval

Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2016 — Sordaval
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2016 — Sordaval
	; Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2016 — Sordaval -logotiippu
Ala	matkailu
Mua	Ven'anmua
Ken; kehoitti	Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu
Algu	vuvvennu 2013

Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2016 — Sordaval (ven. Новогодняя столица России 2016 года)^[1]. Sardavalas rodih nelläs linnu, kudamale annettih oigevus yhtyö Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvan suuren Ven'an uvvenvuvven piälinnu -matkailuprojektan todevuttamizeh. Linnu sai oman pruazniekku-stuatusan vuvvennu 2015 sillozes uvvenvuvven piälinnas-2015 — Vladimiras. Ven'an uvvenvuvven piälinnah-2016 matkustamizeh niškoi natodielo järjestettih retropoujezdu Piiteri — Sordavalu, kudai kaksi kerdua ajoi "pohjazes" piälinnas "uvvenvuvven" piälinnah^[2]. Volont’ourat pruazniekkah tulluzile saneltih programmupidoloi da nevvottih kui liikkuo linnas da kus eččie pidoloin paikat^[3].

Sordavalan piirin hallindo pidi uvvenvuvven arbuajazet, lunnastetut denguvarat mendih abuu tarviččijoile lapsile da yksinäzile penzielolijoile ristikanzoile^[3].

Sordavalan yhtel pruazniekkukentäl linnan keskučas Kirovan lagevol "fontuanalluo" azetettih läs 100 vuottu vahnu uvvenvuvven piäkuuzi, kudai tuodih Kaalamon pos’olkan lähäl olijas mečäs^[3].

Programmu

Uvvenvuvven piälinnan pruazniekkupidoloin programmah kuului läs 70 eri tapahtumua. Piälimäzekse rodih kerras nellän Pakkasukon vastavus — yhteh kerävyttih Ven'an Pakkasukko, Karjalan Pakkaine da talvitiedoiniekku Talviukko da Suomen Joulupukki^[3].

Uvven vuvven pruaznuičendu Sordavalas algavui 1. talvikuudu. Sinäpiän rajal jo perindön mugah piettih Karjalan Pakkasukon da Suomen Joulupukin virgukävyndän vaihto. Pruazniekkupidoloin sarju jatkettih Rastavan suarnu -jarmankal, sportukilvoil da ozutteluloil, kudamii järjestettih linnan muzeilois. Pruazniekkutapahtumua da kilbua piettih linnan kaikis kul’tuurulaitoksis^[3].

Avuamine

Avuajazien emändäkse da vedäjäkse rubei Svatlana Gorbačova. Laval ezityi Pakkasukkoloin Olimpik-brass -puhunduorkestru sego Koleso-joukko^[4].

Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen lahjai Pakkasukole, Lumineičoile da Pakkazele ainavoluaduzet lahjat — karjalazien kandelehet^[4].

Pruazniekkukuuzen sytytändyseremounii lopui lazeršouh, kuvii heitettih suorah piirihaldivorakenduksen seinile^[4].

31. talvikuudu

31. talvikuudu Sordavalah tuli Pakkasukko, häi kävyi lapsien laitoksih, а sit sytytti palamah tulet 19-metrihizel uvvenvuvven kuuzel Väinämözen lagevol^[4]. Pakkasukon da Lumineičoin pruazniekkuvastavukseh Väinämözen lagevole huondeksel 31. talvikuudu kerävyi enämbi 500 sordavalalastu^[5]. Pakkasukko tuli paikale suuren suarnuseuranke suarnallizes ries. Hänes ymbäri pyöri ruskeinenästy rahvastu pedran valgeinahkukos’tumois erivärizien sarviloinke. Oigiel puolel Pakkasukos astui Lumineičoi, hurual — Karjalan Pakkaine^[4].

Pruazniekkukulguu matkal Petri Šemeikan mustopaččahalluo johtettih barabanahpergajat vyötettylöis kauhtanois (ven.) (olo. Dream time -joukospäi^[4].

Čuassuu enne Uuttu Vuottu laval ezityttih Pakkasukko, Lumineičoi, Pakkaine, Sordavalan joukot "Marja" da "Serdobol’", sego pruazniekkah kučutut artistat — Dobranoč-ansambl'u da Ks’uša Arsenjeva oman joukonke^[4].

Keskiyön aigua, Uvven Vuvven tulduu, suures ekruanaspäi sordavalalazii hyvitteli Ven'an piämies Vladimir Putin, sen jälgeh algavui tansumarafon da ilotulet^[4].

Uvvenvuvven yön pruazniekku linnan randupihal kesti 11:s čuasus 31. talvikuudu 2:h čuassussah 1. pakkaskuudu vuvvennu 2016, uvvenvuvven šouh otettih ozua Karjalan da Piiterin artistat^[3].

Vakkosalmi-kul'tuuru- da huogavopuusto

Lapsile puustos ozutettih Moroz Ivanovičan uvvenvuvven ilodiesvat -spektakli. Aiguzet suadih nähtä Yskyniekku velgah -ozutelman da Lumikuningatar -pajospektalin^[3].

Rastavu

Rastavannu Sordavalas järjestettih IV Tazavallan Synnynmuanaigu da rastavanpajot -folklourufestivuali da sportuavtomatkailun Sordaval — nellivedo-2016 -kilbu^[3].

7. pakkaskuudu kaikkii pravosluavizii Suuren Rastavan pruazniekanke hyvitteli protopappi Andrei Bondarenko. Hänen hyvittelysanoih liityttih Sordavalan piirin piälikkö Sergei Krupin, biznesmies da pruazniekan piärahoittai Aleksandr Artemjev, piirihaldivon kul’tuuru- da sportuozaston johtai Inga Nevolina. Haldivon ruadajat palkittih perindöllizen kilvan voittajii parahas uvvenvuvven ymbäristötovelližuon čomendukses^[4].

9. pakkaskuudu piettih perindölline Rastavan bualu, sen aigua Luadogan pohjasrannikon kirikkölöin vahnin kaččoi Andrei Bondarenko kiitti parahii oman linnan da linnalazien hyväkse toimijoi rahvahii da jagoi lapsile lahjat^[4].

Miikulan kirikkö

Synnynpäivänny (ven.) (olo., Rastavan kiskiyödy vaste, Miikulan kirikön vieres olijoi uuliččoi myö meni pravosluavine Ristukierdo. Johtettih kierduo Biblien histourien piähenget — paimoit, tiedäjät da Pellastajan roindas viestin pidänyh anheli. Kiriköllyö tavan mugah azuttih Rastavan azetelman soimen da lambahanke, da tiedäjien lahjua -kuldua, smirnua da luadanua. Kirikös piettih Rastavan sluužbu, jällel tulluot seizatuttih Vorotca -kruugukižah. Järjestettih syöndyvero greččupudron da hiilavan čuajunke. Linnalazien ies ezityttih Matica- da Vereja-luomisruadojoukkoloin artistat, johtai Margarita Berežnaja. Ezityttihgi pruazniekas gost’at Petroskoilpäi — Petrovskaja sloboda -folklouruansambl'u^[4]. Keskipäiväl ozutettih pruazniekkuspektakli, sen aigua soitettih kelloloih^[3].

Niemelänhovin pos'olku

6. pakkaskuudu Niemelänhovi-pos'olkan kirikös protopappi Andrei Bondarenko pidi sluužban. Pruazniekas oldih Serdobol’-ansambl'an artistat Julija Kamburan johtol. Linnan kul’tuurutalois piettih lapsienpruazniekat, niilöil johtajan Tatjana Čern’avskoin Vol’nii veter -joukon artistat ozutettih Rastavan suarnan Biblien juondehen mugah^[4].

Ven'an uvvenvuvven piälinnat

Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2013 — Kazani 2012/2013
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2014 — Vologdu 2013/2014
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2015 — Vladimir 2014/2015
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2016 — Sordaval 2015/2016
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2017 — Tambovu 2016/2017
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2018 — Hanti-Mansiisku 2017/2018
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2019 — Tula 2018/2019
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2020 — R'azani 2019/2020
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2021 — Kalugu 2020/2021
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2022 — Nižnii Novgorod 2021/2022
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2023 — Novosibirsku 2022/2023
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2024 — Suzdali 2023/2024
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2025 — Kirov 2024/2025
Ven'an uvvenvuvven piälinnu 2026 — R'azani 2025/2026

Huomavukset

↑ Названа «Новогодняя столица России – 2016» (неопр.). culture.gov.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.
↑ Санкт-Петербург — Сортавала. Туристы отправились в новогоднюю столицу-2016 на ретро-поезде | Корпоративное телевидение ОАО «РЖД» (рус.). rzdtv.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.
↑ ¹ ² ³ ⁴ ⁵ ⁶ ⁷ ⁸ ⁹ «Лукоморье»: новогодняя столица России – карельски – Ratanews.ru, RATANEWS. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.
↑ ¹ ² ³ ⁴ ⁵ ⁶ ⁷ ⁸ ⁹ ¹⁰ ¹¹ ¹² Новогодняя столица (рус.). gazetaladoga.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.
↑ Новогодняя столица России Сортавала — жемчужина Приладожья (рус.). https://informacenter.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.

[1] Названа «Новогодняя столица России – 2016» (неопр.). culture.gov.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.

[2] Санкт-Петербург — Сортавала. Туристы отправились в новогоднюю столицу-2016 на ретро-поезде | Корпоративное телевидение ОАО «РЖД» (рус.). rzdtv.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.

[:0-3] ¹ ² ³ ⁴ ⁵ ⁶ ⁷ ⁸ ⁹ «Лукоморье»: новогодняя столица России – карельски – Ratanews.ru, RATANEWS. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.

[:1-4] ¹ ² ³ ⁴ ⁵ ⁶ ⁷ ⁸ ⁹ ¹⁰ ¹¹ ¹² Новогодняя столица (рус.). gazetaladoga.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.

[5] Новогодняя столица России Сортавала — жемчужина Приладожья (рус.). https://informacenter.ru. Kačondan päivymiäry: 21. ligakuudu 2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]