Karjalan tazavallan gerbu

On otettu Рувики-späi
Karjalan tazavallan valdivolline gerbu
Coat of Arms of Republic of Karelia.svg
Tiijot
Gerban omistai Флаг Карелии Karjalan tazavaldu
Hyväksytty 25. ligakuudu vuvvennu 1993
Venču Kaheksan'okkaine tiähti gerban yläozas
Suojus Ispuanien.
Kolmeh kerdah ajettu Karjalan tazavallan valdivollizen flavun värilöih.
Suojuksen pidäjät Stiilitelty kuva kuldazes kuuzes da pedäjäs.
Muut ozat

Keskioza — kondien figuuru

Bear heraldic - Republic of Karelia.svg
Noumer  Ven'an Fedeacien valdivollizes geral’diekkuluvettelus ei ole pandu
Gerban luadii Jurii Nivin [1].
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Karjalan gerbu (ven. Государственный герб Республики Карелия) on Karjalan tazavallan valdivon tunnus.

25. ligakuudu vuvvennu 1993 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgevin Nevvoston XII kerähmö hyväksyi gerban käyttöh. Se tarkendettih 5. ligakuudu vuvvennu 2001.

Ven'an Federacien valdivollizeh geral’diekkuluvetteluh gerbua ei pandu[2].

Kuvailu

Karjalan tazavallan valdivollizennu gerbannu on kohtikulmikon muodoine alimazen reunan kolmandehes pyöristetty da kolmeh kerdah yhtensuuruoh Karjalan tazavallan valdivollizen flavun värilöih ajettu suojus  (ven.) (olo., kudamas on seizojan mustan kondien sivukuva. Suojuksen kuldaine kehys muuttuu stiiliteltylöih huruas puoles olijan kuuzen da oigies puoles olijan pedäjän kuvih. Suojuksen yläozas on kaheksan’okkaine tiähti (kaksinkerdaine ristu kuldastu värii)[3].

Histourii

Enzimäzet gerbat

Enzimästy kerdua gerbu ezittyy XVI vuozisual, konzu Karjalan muat kuuluttih Ruoččih.

  • Gerbu, vuozi 1562.

    Gerbu, vuozi 1562.

  • Gerbu, vuozi 1634.

    Gerbu, vuozi 1634.

Varjuagoin tavas luajitus ruskies suojukses on kuldaine venču da kaksi hobjastu kätty valmehennu iškemäh. Samal oigei (päivänlaskupuoline) käzi on tavottu rauduluattoih da pidäy šuoriedu miekkua, da hurai (päivännouzupuoline) on suojattu raudusuojuksel da varustettu suabl’al. Gerban piäajatus on Ruočin da Ven'an monii vuozisadoi jatkanuh armotoi tora Karjalan mualoin haldivoiččemizes.

Ven'an valdukunnas

Karjalan mualois muanitah cuarin (halliččijan) arvonimes  (ven.) (olo. ("Korelan kniäzi") Ništadtan ruahusobimuksen jälgeh. Sit algajen tädä gerbua ruvettih käyttämäh Ven'an cuarikunnan halliččijan arvonimeh kuulujannu. Ruočin gerbah perustui Karjalan mualoin gerban luadijannu oli Francisk Santi:

"Karjalan: ruskiel tagakuval on kaksi ylähpäi nostettuu kynäbryksis vastakkai panduu kätty da kuldazis libo keldazis suojuspiähizis (varmahgi luatois), oigei käzi pidäy miekkua, huruas käis on hobjaine libo valgei sabl’u, kudaman varzi on kuldastu libo keldastu muadu, net ollah valmehet puolistamah niilöin piäle azetettuu kuldastu venčua".

  • F. M. Santin luajittu gerbu. On otettu flaguloin gerboin kuvakeräilemäspäi, vuozi 1730

    F. M. Santin luajittu gerbu. On otettu flaguloin gerboin kuvakeräilemäspäi, vuozi 1730

  • Korelan virralline muagerbu

    Korelan virralline muagerbu

  • Baltiekan mualoin yhtistynnuzien gerboin suojukses olii Korelan muagerbu (Ven'an valdukunnan suuri gerbu)

    Baltiekan mualoin yhtistynnuzien gerboin suojukses olii Korelan muagerbu (Ven'an valdukunnan suuri gerbu)

  • Viiborgan gubernien gerbu (vuvves 1797 vuodessah 1812)

    Viiborgan gubernien gerbu (vuvves 1797 vuodessah 1812)

Gerban ven’alazes versies mollembet käit tavan mugah oldih kuvattu luatois. Toiči pyständyvehkehil varustettuloin käzien välih kuvattih yksi libo kaksi venčua.

Karjalan gerbu čomendi Suomen suuren kniäzikunnan Kuopion da Sant-Mihel’an gubernieloin gerboi[4]. Suomen iččenäžysilmoituksen jälgeh se rodih perustehekse Suomen Pohjas-Karjalan  (ven.) (olo. gubernien monile hallindo-alovehellizile yksikkölöile.

  • Kuopion gubernien gerbu

    Kuopion gubernien gerbu

  • Sant-Mihel'an gubernien gerbu

    Sant-Mihel'an gubernien gerbu

  • Viiborgan gubernien, a myöhembi Suomen Pohjas-Karjalan gubernien käytös olii gerbu iččenäzes Suomes

    Viiborgan gubernien, a myöhembi Suomen Pohjas-Karjalan gubernien käytös olii gerbu iččenäzes Suomes

  • Suomen Pohjas-Karjalan alovehen nygyaigaine gerbu

    Suomen Pohjas-Karjalan alovehen nygyaigaine gerbu

Pohjas-karjalan valdivo

Rahvahanvälizen voinan aigua Karjalan pohjazes kodvazen toimi Arhangel’skan Karjalan Väliaigaine halličus (sidä vie sanottih Vienan Karjalan väliaigazekse halličuksekse, Uhtuan halličuksekse, Toimikunnakse). Se rodih kezäl vuvvennu 1919 Uhtuan kyläs (nygöine Kalevalan pos'olku). 21. kevätkuudu vuvvennu 1920 tämä halličus kučui kerähmöh Karjalan pohjazien piirilöin rahvastu.

Akseli Gallen-Kallelan varustetus gerbas oli mustan kondien kuva kassari käbäläs (nygözis lähtehis käytetäh suomenkielisty vesuri-sanua) suojukses ruskiedu da mustua värii. Kondien piäl oli rebointulien čäigeh, käbälien ual — čieppi. Suojuksen venčannu oli mečankuadajan perindölline hattu kukkeli-nimel).

Nevvostoliiton aigazet gerbat

Nygyaigaine variantu

Kylmykuus vuvvennu 1991 Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu muutettih Karjalan tazavallakse. 27. kylmykuudu Karjalan tazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiumu hyväksyi piätöksen valdivollizien tunnuksien vaihtamizes da ilmoitti kilvan piendäs Karjalan uuzien gerban, flavun da gimnan luadimizekse. 15. talvikuudu vuvvennu 1991 hyväksyttih Karjalan tazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman piätöksen kilvan piendyehtolois da arvostelukundah kuulujis. Tarkoitus oli järjestiä kilbu tazavallan flavus da gerbas 1. päiväs tuhukuudu 30. päivässäh sulakuudu vuvvennu 1992[5].

Oraskuussah vuvvennu 1992 kilvan arvostelukundu sai 60 flavun da 20 gerban projektua. Samal aigua tazavallas kovah kiisteltih, mittuminnu pidäy olla gerbal da flavul.

28. syvyskuudu vuvvvennu 1993 suurettah imoittamizettah Karjalan tazavallan Korgevin nNevvosto hyväksyi Karjalan tazavallan valdivollizekse gerbakse gruafiekku Jurii Serafimovič Nivinan lopussah luajitun gerbuprojektan.

Hyväksytty versii perustui Uhtuan tazavallan gerbah[6](1920—1922), kudaman azui taidoilii Akseli Gallen-Kallela, vaigu suojuksen mua oli tostu luaduu — nygyaigazes variantas käytettih Karjalan tazavallan flavun Karjal-suomelazes socialistizes nevvostotazavallas perindökse suavut värit da ližättih Karjalan kanzallizen ornuamentan elementat.

Se on Ven'an harvoi gerboi, kudamas on käytetty Ispuanien suojus Francien suojuksen sijas.

Huomavukset

  1. ↑ Юрий Нивин — автор государственного герба Карелии (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025.Arhiivukoupii 20 sulakuudu 2011 Wayback Machine
  2. ↑ Государственный геральдический регистр Российской Федерации (по состоянию на 1 января 2005 года) (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025.Arhiivukoupii 25 kezäkuudu 2012 Wayback Machine
  3. ↑ Об изменениях и дополнениях Конституции (Основного Закона) Республики Карелия (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025.
  4. ↑ К истории государственных символов Карелии (рус.). "Клио (журнал)", № 7 (79), 2013 — С. 74-77 — ISSN: 2070-9773. Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025.
  5. ↑ Гербу Республики Карелия — 10 лет, 17.10.2003 (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025.Arhiivukoupii 13 sulakuudu 2014 Wayback Machine
  6. ↑ Гербы городов Республики Карелия (рус.). Kačondan päivymiäry: 16. ligakuudu 2025.Arhiivukoupii 29 oraskuudu 2011 Wayback Machine

Kirjalližus

  • Ведомости Верховного Совета Республики Карелия № 1—2. — Петрозаводск, 1994.
  • Пашков А. М. Гербы и флаги Карелии. — Петрозаводск, 1994.
  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: «ПетроПресс», 2007. — Т. 1: А — Й. — С. 266—267. — 400 с. — ISBN 978-5-8430-0123-0.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_tazavallan_gerbu&oldid=126361591"