Karjalan tazavallan peruszakon

On otettu Рувики-späi
Karjalan tazavallan peruszakon
suom. Karjalan Tasavallan Perustuslaki
Coat of Arms of Republic of Karelia.svg
Tiippu Peruszakon
Valdivo  Karjal (Ven'an Federacien subjektu)
Luajindu Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmö 7. tuhukuudu vuvvennu 2001

Karjalan tazavallan peruszakon on Ven'an Federacieh kuulujan Karjalan tazavallan peruszakon.

Täl aigua toimijan Karjalan tazavallan peruszakonan hyväksyi Karjalan tazavallan Ezittäjien paluattu 7. tuhukuudu vuvvennu 2001.

Histourii

Enzimäine peruszakon

Piäkirjutus: Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon (1926)

Kezäkuul vuvvennu 1920 perustettih Karjalan ruadokommuunu. Vuvvennu 1921 Karjalan ruadokommuunan toimehpaniikomitiettu työndi Kogo Ven’an keskustoimehpaniikomitiettah dekrietän projektan komuunan zakonanmugazien oigevuksien azetandakse. Myöhembä, vuvvennu 1923, Karjalan toimehpaniikomitietan piälikkö Edvard Gylling pani merkile, "gu vuvvennu 1921 Karjalas syttynyön vastahnouzun periä (1921—1922) peruszakonan kačondu pidi azettua nostetun hopun alevundassah, kuni Karjalah uvvessah ei tule rauhuaigu"[1].

Heinykuul vuvvennu 1923 Karjalan ruadokommuunas rodih Avtonoumine Karjalan socialistine nevvostotazavaldu  (ven.) (olo.. Syvyskuul IV Kogo Karjalan nevvostoloin kerähmöl paistih sit, ku peruszakon pidäy valmistua. Sih niškoi Karjalan toimehpaniikomitietan tyveh luajittih Peruszakonan komissii.

Oraskuul vuvvennu 1925 Vuvven 1925 Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan uuzien kohenduksien mugah sai avtonoumizil alovehil ičel hyväksyö omii peruszakonoi, kudamii pidi työndiä Nevvostoliiton zakonoinluajinduelimile hyväksyttäväkse. Silloi vuvvennu 1925 muutui Avtonoumine Karjalan socialistizen nevvostitazavallan peruszakonan komissien ruadokundu.

Vuvvennu 1926 VI Kogo Karjalan nevvostoloin kerähmö kačoi Tazavallan peruszakonan valmistetun projektan. Kerämön hyväksytty projektu työttih komissieh Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan toimehpaniikomitietan prezidiuman tyves, komissii perustettih avtonoumizien tazavaldoin peruszakonoin projektoin kaččomizekse da sih Karjalaspäi deleguatakse työttih Edvard Gylling. Yhtelläh projektua ei hyväksytty[2].

Vuvven 1937 peruszakon

5. talvikuudu vuvvennu 1936 hyväksyttih Nevvostoliiton peruszakon ("Stalinan"), а 21. pakkaskuudu vuvvennu 1937 — Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon, kolmas vuvves 1918. Se autoi piättiä Avtonoumizen Karjalan tazavallan peruszakonan valmistandas.

Vuvvennu 1936 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan keskustoimehpaniikomitietan piälikkö Nikolai Vasiljevič Arhipov Peruszakonan komissien istundol pani merkile, ku uvven projektan pohjannu on Nevvostoliiton peruszakon, a uuzi oza b’udžietaspäi otettih Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonaspäi.

Prezidiuman azetukses 15. sulakuudu vuvvennu 1937 Keskustoimehapaniikomitiettu piätti jullata Peruszakonan projektu ven'an, suomen da karjalan kielel, a projektan sellittämizekse kerättih XI Kogo Karjalan nevvostoloin ylimiäräine kerähmö. Peruszakonan komissii pani merkile, ku kerähmön istundol pidäy iänestiä joga pygäläs da joga pygäl pidäy lugie kolmel kielel.

17. kezäkuudu vuvvennu 1937 XI Kogo Karjalan nevvostoloin kerähmö hyväksyi Karjalan histouries enzimäzen peruszakonan — tazavallan piälimäzen zakonan, kudai sanoi Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan ruadajien da muanruadajien socialistizekse valdivokse.

Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon (1940)

Vuvvennu 1944 Nevvostoliitos loppi Nevvostoliitto-suomelaine voinu (1941—1944)  (ven.) (olo., а vuvvennu 1945 — Suuri Ižänmualline voinu. Jälles sidä vuvvennu 1948 Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonah luajittih erähii kohenduksii da ližävyksii, mindäh sendäh sulakuul vuvvennu 1948 Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiumu andoi käskyn kahten kuun aigah piästiä ilmah Peruszakon ven’an da suomen kielel.

Vuvven 1956 peruszakon

16. heinykuudu vuvvennu 1956 hyväksyttih Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston zakonu Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan muutandas Karjalan avtonoumizekse socialistizekse nevvostotazavallakse. 20. elokuudu vuvvennu 1956 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston enzimäzel sessiel hyväksyttih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon.

Vuvven 1978 peruszakon

Vuvvennu 1977 hyväksyttih Nevvostoliiton uuzi Peruszakon. Sen periä ruvettih valmistamah nevvostotazavaldoin uuzien Peruszakonoi, perustettih tazavaldoin peruszakonan komissiet. 12. sulakuudu vuvvennu 1978 hyväksyttih Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan uuzi Peruszakon.

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Peruszakonan projektu painettih tazavallan lehtes ven. «Ленинская правда». 30. oraskuudu vuvvennu 1978 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgevin Nevvosto hyväksyi Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan uvven peruszakonan[3].

Jälles luajittih moizii kohenduksii da ližävyksii:

  1. 16.01.84 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan zakonal
  2. 1.11.89 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan zakonal
  3. 8.08.90 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan zakonal
  4. 26.03.91 Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan zakonal XII-6/136
  5. 13.11.91 Karjalan tazavallan zakonal XII-10/229
  6. 28.11.92 Karjalan tazavallan zakonal XII-15/436
  7. 16.02.93 Karjalan tazavallan zakonal XII-16/452
  8. 6.04.93 Karjalan tazavallan zakonal XII-16/494
  9. 28.09.93 Karjalan tazavallan zakonal XII-20/545
  10. 24.12.93 Karjalan tazavallan zakonal XII-22/604
  11. 20.01.94 Karjalan tazavallan zakonal XII-23/620

Vuvven 1993 kohendukset

12. talvikuudu vuvvennu 1993 referenduman aigah hyväksyttih Ven’an Federacien peruszakon. 24. talvikuudu vuvvennu 1993 hyväksyttih Karjalan tazavallan peruszakonan uuzi redakcii, kudaman mugah pidi perustua Karjalan tazavallan peruszakonalline suudo, Karjalan tazavallan halličuksen piälikön virgu, kaksipaluattahizen parluamentan valličendu — Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmön valličendu.

Peruszakon painettih erillizenny brošuurannu vuvvennu 1994, se oli voimas kohenduksienke, kudamii luajittih 18. heinykuudu, 29. talvikuudu vuvvennu 1997, 26. kezäkuudu vuvvennu 1998.

Vuvven 2001 peruszakon

Valmistandu

Vuozien 1990 lopukse peruszakonan tekstu tarvičči muutoksii, sendäh ku enimis kohtis se oli vuvven 1978 Nevvostoliiton peruszakon kohenduksienke, kudamii luajittih 1993—1994 vuozien rajal. Erähät kohtat vastustettih Ven’an Federacien peruzakonua libo ei oldu sen myödäh.

6. ligakuudu vuvvennu 1999 hyväksyttih federualline zakonu № 184-ФЗ "Ven'an Federacien subjektoin valdivollizen zakonoinluajindu- da toimehpaniivallan luajindan yhtehizis prinsipois" (ven. «Об общих принципах организации законодательных (представительных) и исполнительных органов государственной власти субъектов Российской Федерации»), kudaman mugah kai alovehellizet paikallizet zakonat da peruszakonat pidäy luadie federuallizien mugah.

Pakkaskuul vuvvennu 2000 Karjalan tazavallan halličuksen piämies Sergei Katanandov työndi tazavallan Zakonoinluajindukerähmöh oman uvven Karjalan tazavallan peruszakonan projektan. Häi sellitti, ku luadie tarvittavii ližävyksii da muutoksii tazavallan monih zakonoih ei sua, kuni ollah muuttamattah libo iäre ottamattah peruszakonan pygälät. Sendäh pidäy hyväksyö uuzi peruszakon. Projektas kehoitettih luadie yksipaluattahine parluamentu, enimälleh ei pyzyväl kannal, kudamah kuulus 57 deputuattua. Toimehpaniivaldu kuuluu Karjalan tazavallan piämiehele da hänen johtajale halličuksele. Piämies vallitah kogo rahvahan peitollizes iänestykses nelläkse vuottu. Häi ei voi olla vallitunnu enämbiä migu kahtu kerdua. Otetah käyttöh piäministran virgu, sen kehoittau Karjalan tazavallan piämies da hyväksyy Zakonoinluajindukerähmö[4].

26. kevätkuudu vuvvennu 2000 tazavallas piettih referendumu, kudamas enimät kannatettih Tazavallan piämiehen virran da yksipaluattahizen parluamentan[5]. Sygyzyl vuvvennu 2000 projektan kaččelemistu jatkettih Zakonoinluajindukerähmös.

7. tuhukuudu vuvvennu 2001 Peruszakonan projektan hyväksyi Zakonoinluajindukerähmän Ezittäjien paluattu. Uvven peruszakonan hyväksyjes Karjalan parluamentu kieldi Karjalan tazavallan valdivollizen kielen virrallizen stuatusan andamas suomi-ugrilazile kielile (niilöin luvus karjalan kielelegi).

Tazavallan zakonal N 473-ЗРК 12. talvikuudu vuvvennu 2001 hyväksyttih Karjalan tazavallan peruszakon, kudamah luajittih kohenduksii da ližävyksii.

Syväindö

Muutoksienke 23. kevätkuudu, 3. talvikuudu 2001, 16. oraskuudu 2002, 21. kevätkuudu, 18. kezäkuudu, 22. heinykuudu, 28. kylmykuudu, 25. talvikuudu 2003, 4, tuhukuudu, 31. oraskuudu 2004, 1. sulakuudu vuvvennu 2005, 16. tuhukuudu, 5. kezäkuudu 2006, 23. oraskuudu 2008, 16. elokuudu 2010.

On ezisanat, 7 ozua da 76 pygäliä.

Piäkohtat

  • Karjalan tazavaldu on tazavaldu (valdivo) Ven'an Federacies tazavaldalazen halličusmuvvonke.
  • Karjalan tazavallan stuatussua miäriäy Ven’an Federacien peruszakon da Karjalan tazavallan peruszakon.
  • Karjalan tazavallan alovehen rajua ei sua muuttua Karjalan tazavallan eläjienke sobimattah, se luajitah referenduman avul.
  • Nimet ven. «Республика Карелия», ven. «Карелия», Karjala — ven. «Карьяла» ollah samanarvozet.
  • Karjalan tazavallan histouriellizii da kanzallizii eričyksii miäriäy sen alovehel karjalazien eländy.
  • Karjalan tazavallal omal alovehel on tävvelline valdivovaldu, poikkevuksennu ollah nenne täyzivaldažuot, kudamat kuulutah vaiku Ven’an Federacien hantuzih libo yhtehizihh Ven’an Federacien da sen subjektoin hantuzih.
  • Karjalan tazavaldu ičepiänneh piättäy haldivollis-alovehellizen rakendehen kyzymyksis.
  • Karjalan tazavallan haldivollis-alovehellizen rakendehinnu ollah piirit da linnat tazavaldalazen merkičyksenke.
  • Karjalan tazavallas ollah iellizet haldivollis-alovehellizet yksiköt: piirit: Belomorskan piiri, Kalevalan kanzalline piiri, Kemin piiri, Kondupohjan piiri, Lahdenpohjan piiri, Louhen piiri, Karhumäin piiri, Mujejärven piiri, Anuksen kanzalline piiri, Pitkänrannan piiri, Onieganrannikon piiri, Priäžän kanzalline piiri, Puudogan piiri, Segežan piiri, Suojärven piiri, Sordavalan piiri; linnanpiirikunnat: Petroskoin, Kostamuksen, Sordavalan linnupiirit.
  • Karjalan tazavallas valdivollizennu kielenny on ven'an kieli. Karjalan tazavallal on mahto ottua käyttöh toizii virrallizii kielii Karjalan tazavallan eläjien kohtinazen tahton pohjal, referenduman avul.
  • Karjalan tazavallas sen alovehel eläjil kanzoil on oigevus oman muamankielen säilyttämizeh, sen opastundan da kehittämizen ololoin luadimizeh.
  • Karjalan tazavallan piälinnannu on Petroskoi.
  • Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmöh kuuluu 50 deputuattua, kudamii vallitah yhtehizen täyziarvozen da kohtinazen peitollizen iänestyksen pohjal. Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmön yhten kučundukerähmön deputuattoin täyzivaldažuksien aigu on viizi vuottu.
  • Karjalan tazavallas toimehpaniivaldu kuuluu Karjalan tazavallan piämiehele, hänel johtajale Karjalan tazavallan halličuskele da toizile toimehpaniivallan elimile.
  • Federuallizien zakonoin mugah Ven’an Federacien kanzalazele annetah Karjalan tazavallan korgeviman virgumiehen täyzivaldažukset Ven’an Federacien piämiehen ezittämizes Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmöle sit järjestykses, kudai on sanottu federuallizes zakonas da Karjalan tazavallan peruszakonas.
  • Karjalan tazavallan piämiehen täyzivaldažuksien aigu on viizi vuottu.

Kohendukset

  1. 23. kevätkuudu 2001 № 489-ЗРК —
  2. 3. talvikuudu 2001 № 547-ЗРК, № 549-ЗРК—
  3. 16. oraskuudu 2002 № 591-ЗРК —
  4. 21. kevätkuudu 2002 № 660-ЗРК, № 661-ЗРК —
  5. 18. kezäkuudu 2002 № 677-ЗРК —
  6. 22. heinykuudu 2002 № 686-ЗРК —
  7. 28. kylmykuudu 2002 № 719-ЗРК —
  8. 25. talvikuudu 2003 № 734-ЗРК —
  9. 4. tuhukuudu 2003 № 744-ЗРК —
  10. 31. oraskuudu 2004 № 776-ЗРК —
  11. 1. sulakuudu 2005 № 859-ЗРК —
  12. 16. tuhukuudu 2006 № 961-ЗРК — kohendukset Karjalan tazavallan peruszakonan pygälih 32. da 48., niilöin mugah suurendettih Karjalan tazavallan piämiehen täyzivaldažuot viidessäh vuodessah da Zakonoinluajindukerähmön tulien kučundukerähmön deputuattoin täyzivaldažuot[6].
  13. 5. kezäkuudu 2006 № 987-ЗРК —
  14. 23. oraskuudu 2008 № 1194-ЗРК, № 1193-ЗРК —
  15. 16. elokuudu 2010 — piäministran virgu otettih iäre, sen täyzivaldažuot annettih tazavallan piämiehele. Otettih iäre varapiäminstran virgu. Hänen velvolližuot siirrettih Karjalan tazavallan varapiämiehile. Ližäkse zakonuprojektan mugah otettih iäre Zakonoinluajindukerähmöl halličuksen ministroin hyväksimine[7].
  16. 24. kevätkuudu 2016 — otettih käyttöh Karjalan tazavallan piäministran virgu — Karjalan tazavallan piämiehen enzimäzen sijahizen virgu. Karjalan tazavallan piämies tazavallan korgevimannu virguniekannu jiäy Karjalan tazavallan toimehpaniivallan piälikökse[8].

Kommentuarii

Kommentuarieloin kogomus Peruszakonah niškoi piästettih ilmah vuvvennu 2008, sen painandumiäry oli 600 palua[9]. Sen prezentacii piettih 12. tuhukuudu vuvvennu 2009 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmön Suures zualas. Kogomuksen valmisti Karjalan tazavallan peruszakonallizen suvvon tyves ruadai tiedo-nevvottelunevvosto.

Huomavukset

  1. ↑ История Карелии в документах и материалах. Советский период. Учебное пособие для средней школы. Петрозаводск, Карелия, 1992. Стр. 76. (ЦГА КССР, ф. 682, оп. 1, д. 6, л. 212. Отпуск.)
  2. ↑ Советские конституции. Хрестоматия. В 4 частях. Часть 2. Первые советские республики / Сост. Д. В. Кузнецов. — Благовещенск: Благовещенский государственный педагогический университет, 2015. — С. 110. Kačondan päivymiäry: 27. heinykuudu 2019. Arhiviiruittu 14. tuhukuudu 2019
  3. ↑ Национальный архив Республики Карелия, Конституция
  4. ↑ [Сергей Катанандов предлагает новую конституцию. Северный курьер (Карелия). 29.01.2000]
  5. ↑ Референдум в Карелии. Kačondan päivymiäry: 24. ligakuudu 2011. Arhiviiruittu 13. kevätkuudu 2016
  6. ↑ Карельские депутаты будут заседать по 5 лет Arhiivukoupii 7 sulakuudu 2016 Wayback Machine, 16.02.2006
  7. ↑ Парламент Карелии внес изменения в структуру правительства республики
  8. ↑ Заседание Законодательного собрания Республики Карелия 24 марта 2016 года. Kačondan päivymiäry: 24. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 8. sulakuudu 2016
  9. ↑ В Петрозаводске презентуют научно-практический комментарий к Конституции Карелии

Kirjalližus

  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск, 2009. — 464 с. — стр. 87 ISBN 978-5-8430-0125-4

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_tazavallan_peruszakon&oldid=126361858"