Karjalan flagu

On otettu Рувики-späi
Karjalan tazavallan valdivolline flagu
Flag of Karelia.svg
Subjektu Karjalan tazavaldu
Mua Ven'a
Hyväksytty 16. tuhukuudu vuvvennu 1993
Tazapuoližus 2:3
Noumeru Ven’an Federacien valdivollizes geral’diekkuluvettelus 1219
Luadijat
Flavun keksii A. I. Kinner
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Karjalan tazavallan valdivolline flagu (karj. Karjalan tašavallan valtijolippu, lyyd. Kard'alan tazavaldan valdivolline flaga, veps. Karjalan valdkundaline flag) on Karjalan tazavallan virralline valdivolline simvolu (yhtes gerban da gimnanke). Sen hyväksyi 16. tuhukuudu vuvvennu 1993 Karjalan tazavallan Korgevin Nevvosto[1].

Flavun luadi A. I. Kinner  (ven.) (olo. Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan vuozien 1953—1956 flavun pohjal.

Flavun pani kirjoile Ven'an Federacien piämiehen alaine Geral'diekkunevvosto da se otettih Ven'an Federacien valdivollizeh geral'diekkuluvetteluh da annettih sille kirjoilepanendunoumeru 1219.

Kuvailu

Karjalan tazavallan valdivolline flagu on kohtikulmikkomuodoine flagu yhtenverdazien gorizontuallizien junoloinke: ylähäine juno on ruskiedu värii, keskimäine — valpahansinisty värii da alahaine — vihandua värii. Flavun levevys sen piduhuttu kohtah on 2:3.

— Karjalan tazavallan peruszakon, 12. stat’t’u[2]

Simvolizmu

  • Vihandu on luonnon, kazvoksien, tazavallan piärikkahuksen viäri — ozuttau toivuo da usko ozah.
  • Valpahansinine on järvilöin da jogiloin väri — ozuttau suuruttu da čomuttu.
  • Ruskei on rahvahan väin da urhakkahuon väri. Vie ruskei on perindölline karjalazen kirjondehen väri — valgiel paltinal on ruskei langu.

Histourii

Pohjas-Karjalazen valdivon flagu (1918—1920), sen luadijannu on Jonas Heiska

Enzimäzen Nevvostoliitto-suomelazen voinan aigah Arhangelin gubernien pohjazis voulostilois (nygöi Karjalan tazavallan aloveh) perustetun Pohjas-karjalazen valdivon (piälinnu Uhtuo) virrallizennu simvolannu oli 21. kezäkuudu vuvvennu 1918 hyväksytty flagu, kudaman kehoitti suomelaine taidoilii Jonas Heiska. Flagu oli valpahansinisty värii Adamantiähtien seiččemen hobjutiähtenke huruas čupus[3].

Vuvvennu 1920, konzu Vienan Karjalan mualois ilmoitettih Pohjas-Karjalazen valdivon perustandas, suomelaine taidoilii Akseli Gallen-Kallela luadi sen gerban da flavun, kudai juohattas karjalazien da suomelazien sugujuurii. Uuzi flagu kompozicien mugah juohatti suomelastu flaguu, ga se oli tostu värii — mustu skandinuavien ristu ruskien kantanke reunoi myöte vihandal mual. Flaguu käytettih vähän aigua, sendäh ku tazavaldua ei roinnuh samannu vuon.

Vuozinnu 1941—1944 flaguu käytettih suomelazet vallasolijat okkupiiruittuloil alovehil.

Täl aigua karjalazien yhteiskunnallizet yhtistykset käytetäh Akseli Gallen-Kallelan luajittuu flaguu karjalazen rahvahan flavunnu, sidä suau nähtä monis karjalazien pidolois[4][5][6][7].

Samanjyttyine flagu, mustan junon vaiku vaihtettih sinizeh, voibi nähtä lyydiläzilgi. Lyydiläzien flagu sit rodih Kuujärven kyläkunnan flavun pohjakse[8].

Uhtuon tazavallan flagu. Sen luadijannu on suomelaine taidoilii Akseli Gallen-Kallela
Lyydiläzien flagu
Kuujärven kyläkunnan flagu

Avtonoumine Karjal

Kezäkuul vuvvennu 1920 Kogo Ven’an toimehpaniikeskuskomitietan da Rahvahan komissuaroin nevvoston dekrietän mugah piätettih luadie Arhangelin gubernien ozis da Anuksen gubernies Karjalan ruadokommuunu (avtonoumizen alovehen oigievuksienke). Vuozinnu 1920—1923 oli olemas Karjalan ruadokommuunan lippu, ga flaguu ei hyväksytty.

Vuvvennu 1923 Karjalan ruadokomuunas rodih Avtonoumine Karjalan socialistine nevvostotazavaldu.

Orsakuul vuvvennu 1925 Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan uuzien kohenduksien mugah sai avtonoumizil alovehil ičel luadie omii peruszakonoi, kudamii pidi työndiä kačottavakse Nevvostoliiton zakonoinluajinduelimih. Vuvvennu 1926 valmistettih Avtonoumizen Karjalan socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan projektu, ga sidä muga ei ni hyväksytty.

Vuvvennu 1935 ruvettih valmistamah Nevvostoliiton da nevvostotazavaldoin peruszakonua. Se andoi mahton algua Avtonoumizen Karjalan tazavallan peruszakonan valmistandua. Talvikuul vuvvennu 1936 hyväksyttih Nevvostoliiton peruszakon ("Stalinan"), pakkaskuul vuvvennu 1937 — Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon. Karjalan avtonoumizen tazavallan peruszakon hyväksyttih 17. kezäkuudu vuvvennu 1937. Tazavaldu sai nimen Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu da hyväksyttih sen flagu — enzimäine Nevvosto-Karjalan flagu.

Se oli ruskei flagu kuldazien kirjutuksienke ven'an kielel: ven. «РСФСР — Карельская АССР», suomen kielel: suom. «VSFST — Karjalan ASST» da karjalan kielel: "ВСФСР — Карьялан АССР". Jälles karjalan kielen uvvistustu kirjutus flavus rodih latinalazel pohjal: "RSFSR — Karelskoi ASSR". Ga jo 29. talvikuudu samannu 1937 vuon, jälles joukkorepressieloi tazavallan suomelazii johtajii kohtah da konzu suomen kieli hävitti virrallizen kielen stuatusan Karjalan avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas, flaguh jiädih vaiku kirjutukset ven’an da karjalan kielel.

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flagu vuozinnu 1937-1938
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flagu (1939—1940)
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flavun toine versii (1939—1940)

Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan flagu

Konzu vuvvennu 1940 jälles Talvivoinua Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostazavallan aloveh suureni da se muutettih Karjal-suomelazekse socialistizekse nevvostotazavallakse da konzu suomen kieli uvvessah sai valdivollizen kielen stuatusan, a karjalan kieli kaimai tämän stuatusan, rodih muutostu valdivollizis simvoloisgi. 9. kezäkuudu vuvvennu 1940 Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgevin Nevvosto hyväksyi Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan, kudai otti käyttöh tazavallan uvven flavun. Se oli Nevvostoliiton flavun muodohine, sen eroitti sit vaiku kirjutus — "Karjalais-suomalainen SNT" da "Карело-финская ССР" suomen da ven’an kielel.

Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan flavun myöhembi variantu, kudai on Karjalan tazavallan nygözen flavun pohjannu, hyväksyttih 13. kevätkuudu vuvvennu 1953 Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys. Suurin vuittin se toisti toizien Nevvostoliiton tazavaldoin flaguloi — suurin oza flaguu oli ruskiedu värii, ylähäzes ozas flagukeppizen luo oldih kuldazet čirpi da pal'l'u. Valpahansinine da vihandu junot alahazes puoles merkittih Karjalan piävaroi (meččii da järvilöi).

Nämmä värit ei oldu ohjattu niyhteh etnizeh joukkoh libo eläjien sociualujoukkoh, sidä paiči net yhtistettih eläjii. Levien rahvasjoukon keskes nämmä Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan flavun värit merkittih voittuo Suures Ižänmuallizes voinas, ruttuo rahvahan talohuon endizeh kundoh suandua, Karjalan eläjien elostazon kazvuo[9].

Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan flagu 1940—1953
Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavaldah nähte kehoitettu flagu vuvvennu 1947.
Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan flagu 1953—1956

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flagu

Konzu vuvvennu 1956 Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallas rodih Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, flagu muutettih. Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakonan mugah, kudai hyväksyttih 20. elokuudu vuvvennu 1956, tazavallan flagu enimälleh mustoitti Ven’an federatiivizen socialistzien nevvostotazavallan flaguu. Eričys oli vaiku lyhendykses КАССР da KASNT čirpin da pal’l’an ual.

Vuvvennu 1978, jälles endisty hyväksyttyy Nevvostoliiton peruszakonua ("Brežnevan") hyväksyttih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan peruszakon. Se tovesti tazavallan gerban da flavun (stat’at 157, 158). Muututtih vaiku kirjutukset: flavus lyhendyksen sijah roittih tazavallan tävvellizet nimet ("КАРЕЛЬСКАЯ АССР. KARJALAN ASNT"). Moizennu Karjalan flagu oli vuozien 1990 alguh suate, Nevvostoliiton hajuondua enne.

Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flagu vuvven 1956 toimitetunnu
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flagu vuvven 1978 toimitetunnu
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavaldah nähte kehoitettu flagu vuvvennu 1976

Karjalan tazavallan flagu

Kylmykuul vuvvennu 1991 Karjalan avtonoumizes socialistizes nevvostotazavallas rodih Karjalan tazavaldu. 27. kylmykuudu Karjalan Korgeviman Nevvoston Prezidiumu hyväksyi azetuksen valdivollizen simvouliekan muutandas da kilvan piendäs Karjalan uvven gerban, flavun da gimnan kirjutandas. 15. talvikuudu vuvvennu 1991 hyväksyttih Korgeviman Nevvoston Prezidiuman azetus kilvan ehtolois da arvostelukunnas. Kilbu flaguh da gerbah nähte huavattih pidiä 1. tuhukuudu — 30. sulakuudu vuvvennu 1992[10].

Vuvven 1992 oraskuukse kilvan komissii sai 60 flavun projektua da 20 gerban projektua. Tazavallas rodih kovua kiistupaginua flaguh nähte — duumaittih, pidänöygo jättiä Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan flagu libo kiändyö Uhtuon tazavallan flaguh. Korgevimas Nevvostos monien iänestyksien jälles voitti kompromissuvariantu, sen luadijannu oli Ven'an arvostettu juristu, Karjalan tazavallan Peruszakonallizen suvvon sud’d’u Aleksandr Ivanovič Kinner[11], kudai pohjakse oli ottanuh Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan vuvven 1953 flavun idein.

Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Peruszakonan 118. stat’as sanottih: "Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan valdivollizes flavus on kolme gorizontuallistu värillisty junuo: ruskei — ylähäine, valpahansinine — keskimäine, kudai on yksi kuvvendes oza flavun levevyös, da alahaine — vihandu, kudai on yksi viijendes oza flavun levevyös".

16. tuhukuudu vuvvennu 1993 Karjalan tazavallan Korgeviman Nevvoston sessiel hyväksyttih A. Kinneran flagu da luajittih tarvittavii kohenduksii Karjalan tazavallan peruszakonah[1]. Tädä päiviä pietäh Karjalan nygyaigazen flavun roindupäivänny[12][13].

158. stat’tas on kirjutettu nenga:

"Karjalan tazavallan valdivolline flagu on kohtikulmikkomuodoine flagu yhtenverdazien gorizontuallizien junoloinke: ylähäine juno on ruskiedu värii, keskimäine — valpahansinisty värii da alahaine — vihandua värii. Flavun levevys sen piduhuttu kohtah on 2:3."

Yhtenluaduzet flavut

Puaksuh ei eroiteta oigieh Karjalan tazavallan da Dagestuanan flaguloi, ku net ollah nägemäl yhtenjyttyzet, Dagestuanan flavus junot ollah vastukavazes jälletykses[14][15].

  • Karjalan flagu

    Karjalan flagu

  • Dagestuanan flagu

    Dagestuanan flagu

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 Закон Республики Карелия от 16.02.1993 № XII-16/452 «О внесении изменений в Конституцию Республики Карелия». Kačondan päivymiäry: 12. tuhukuudu 2012. Arhiviiruittu 13. sulakuudu 2014
  2. ↑ Карелия Официальная. Государственный флаг Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 18. pakkaskuudu 2016. Arhiviiruittu 11. kevätkuudu 2016
  3. ↑ Пашков А.М. Гербы и флаги Карелии. — Петрозаводск: КАРЭКО, 1994. — 352 с. — 30 000 экз. — ISBN 5-88129-010-0.
  4. ↑ Natalja Antonova. Karjalan kieli da Uhtuon flagu – valdivollizikse // Oma Mua. — 2020. — 16. talvikuudu (№ 48). — С. 3.
  5. ↑ Karjalan kieli da Uhtuon flagu — valdivollizikse
  6. ↑ 29 марта — День карельского флага
  7. ↑ Карельские активисты отметят 100-летие флага несуществующего государства
  8. ↑ Этнические флаги Карелии⁠⁠
  9. ↑ Историческая справка об официальных символах Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 6. syvyskuudu 2015. Arhiviiruittu 18. ligakuudu 2015
  10. ↑ Гербу Республики Карелия — 10 лет, 17.10.2003 Arhiviiruittu 13 sulakuudu 2014 .
  11. ↑ Конституционный Суд Республики Карелия, Киннер Александр Иванович. Kačondan päivymiäry: 12. tuhukuudu 2012. Arhiviiruittu 31. oraskuudu 2014
  12. ↑ Современному флагу Карелии исполнилось 30 лет
  13. ↑ День государственного флага РK
  14. ↑ Республиканское Движение Карелии. О флагах Карелии (неопр.). https://region.expert/.
  15. ↑ stanislaw10. И снова дагестанский флаг в Карелии. stanislaw10 (2. kylmykuudu 2011). Kačondan päivymiäry: 10. ligakuudu 2022.

Kirjalližus

  • Ведомости Верховного Совета Республики Карелия. 1993. — № 5—6
  • Пашков А. М. Гербы и флаги Карелии. — Петрозаводск: КАРЭКО, 1994. — 352 с. — 30 000 экз. — ISBN 5-88129-010-0.
  • Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 1: А — Й. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2007. — С. 267—400 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0123-0 (т. 1)

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_flagu&oldid=126361348"