Uvven Vuvven simvolat

On otettu Рувики-späi
Piäkirjutukset: Uuzi Vuozi и Uuzi Vuozi Ven'al

Uvven Vuvven simvolat (ven. Си́мволы Но́вого го́да) ollah Ven'an Uvven Vuvven piendän simvolat da perindöt.

Čomendus

Kuuzi

Kuuzi Rastavan piendän ozakse rodih Ven'al XIX vuozisuan puolivälis. Tämä perindö tuli germuanielazis, heil se rodih XV—XVI vuozisualoil. Hyö tavan mugah čomendettih kuustu magiezil da tuohuksil, sen uale pandih lapsile lahjua. Ven’ale tämä taba tuli imperuattoruperehen kauti, Suuren kniäzittären Aleksandra F'odorovnan hyvyös. Häi azetti kuustu omile lapsile Talvidvorčas, а jo imperuattoran koispäi kuuzen čomendamizen taba levii dvor’uanoin keskes[1]. Enzimäine kaikile kuului kuuzi azetettih Piiteris vuvvennu 1852. Vallankumovuksen jälgeh vallasolijat piettih čomendettuu kuustu uskondon Rastavu-pruazniekan merkinny, tämä perindö keskustuigi. Se elvytettih vuvvennu 1935, konzu Kremlis piettih kuuzi-pruazniekku lapsile[2]. On tavasgi kävellä uvvenvuvven kruugukižas  (ven.) (olo. uvvenvuvven kuuzes ymbäri[3].

Uvvenvuvven pruazniekku Valdivollizes Kremlin dvorčas, 30. talvikuudu vuvvennu 1970

Pruazniekkuvenku

Kuuzivenkas pruazniekan simvolu rodih XIX vuozisual Gamburgan teolougan Iogann Hinrih Vihernan hyvyös, kudai otti kazvatettavakse mondu lastu köyhis perehispäi. Talvikuus vuvvennu 1839 hyö alalleh kyzeltih Rastavan tulendua, sit Vihern azui puurattahas da kuuzen oksis venkan, sen piäle pani 20 piendy ruskiedu tuohustu da nelli suurdu valgiedu muadu. Joga huondestu häi sytytti palamah yhten pienis tuohuksis, muga laski päivii pruazniekassah, а suuret tuohukset sytytti pyhinpäivin[4].

Toizet ližälaittehet

  • Uvvenvuvven fonari;
  • Uvvenvuvven flaguzet.

Suarnallizet henget

Pakkasukko

XVIII—XIX vuozisualoil personuažua Pakkasukko-nimel libo pakkazen da vilun halliččijua hengii Ven’an muanruadajat ei tietty. Sih pohodijas muaničendu löydyy päivännouzupuolen slavjuanoin pakkazen pruazniekkustolah kučundutavas. Pakkaine pidi myvvittiä, syöttiä-juottua (sidä mugaže kučuttih Račkajakse da Viluškoittavakse)[5], gu se ei kylmiäs kylvölöi. XIX vuozisual sen kuva muutui kirjuttajan Vladimir Odojevskoin hyvyös, se rodih hyväkse talven tiedoiniekakse, kudai tuou lahjua, Moroz Ivanovič -nimel[6]. Vuvvennu 1937 rodih Pakkasukon modernukuva, konzu Moskovan Ammattiliittoloin talois piettih uvvenvuvven enzimäine kuuzen pruazniekku, kudamah se yhtyi mondu vuottu kestänyön Uvven Vuvvven piendän kiellon jälgeh[7].

Pakkasukon juna

Piäkirjutus: Pakkasukon juna

Pakkasukon juna on Ven'an raududorogoin da Vologdan alovehen projektu, pruazniekallizesti čomendettu juna. Enzikerdua Pakkasukko lähti matkah Ven’anmuadu myö vuvvennu 2021. Vuvvennu 2025 se lähti omah viijendeh matkah, nelläs vuvves juna ajoi 108 tuhattu kilometrii, azemile vastavumah Pakkasukonke tuli 1 miljon 740 tuhattu hengie. Vuvvennu 2023 Pakkasukon juna puutui Ven’an rekordoin kniigah kolmen kuun tuloksis, kudamien aigua sil puutui ajua 33 686 kilometrii[8].

Pakkasukon juna

Lumineičoi

Lumineičoi on neidine, kudamua puaksuh kuvatan lumensinizes pluat’as. Suarnois häi ezittyy Pakkasukon bunukannu, kudai avvuttau tuomah lahjua[2]. Kuva elavunnuos jiätytös puaksuh vastavuu pohjazis suarnois. Vuvvennu 1873 Aleksandr Ostrovskii Afanasjevan suarnois innostuttuu kirjutti Lumineičoi-ozutelman. Nikolai Rimskii-Korsakovan samannimine ouperu ližäi kuulužuttu tälle kuvale. Nygyaigazet ruutat Lumineičoi sai vuvvennu 1935 Nevvostoliitos, konzu ezityi uvvenvuvven lapsien pruazniekas Kremlis[6][9].

Lumiukko

Lumiukko on talven da lumen simvolu, kudai liittyy Uudeh Vuodeh. Lumiukkoloi luajitah lumes libo jiäs da čomendetah šarfoil, hattuloil da morkouhkoil nenän sijas. Lumiukol on oma pruazniekku Muailman lumiukon päivy, kudamua pietäh joga vuottu 18. pakkaskuudu. Ven’al on oma Lumiukon päivy, sidä pietäh 28. tuhukuudu[10].

Pruazniekkustola

Uvvenvuvven stolan syömislistua myö nägyi oman muan histourii. Monien vuozisadoin aigua piäeinehii oldih ouvešit, suurimat, kalat da marjat. Kui bohatoin, mugai kyöhien perehis syömizet stolal oldih yhtenjyttymät. XVIII—XIX vuozisualoil dvor’uanoin pruazniekkusyömislistah tuli ananassua, mandžoidu, ustricua, tryffelisiendy da juustuo. Vallankumovuksen jälgizinny vuozinnu pastettih piiruadu da keitettih studenii, kudai sai varustua huogehembis lihatuottehis. Voinan jälgehizinny vuozinnu pruazniekkustolua čomendettih mandariinat, banuanat, Napoleon-tortu  (ven.) (olo., Olivje-saluattu meriruakkulihas, Nevvostoliiton šampanskoi. Vuozinnu 1980—1990 uvvenvuvven stolah haukkavuspalakse šeimittih kalua želen ual[2].

Mandariinat

Nevvostoliiton aigua talvikuun lopus, konzu jo äijii fruktoi ei sunnuh ostua, toizis mualois kypsettih mandariinat. Arvellah, gu perindö pidiä Uuttu Vuottu mandariinoinke algai sen jälgeh, konzu vuvvennu 1963 Marokospäi Leningrudan satamah tuli gruuzulaivu nämmien fruktoinke[11].

Tamara Bessonova. Uuzi Vuozi, vuozi 1955

Olivje-saluattu

Olivje-saluatan keksi francien keittäi-muasteri L'usjen Olivje. Yhty versiedy myö saluattu oli vai taidollizesti čomendettu syömislaji Ermitaž-restoruanas Moskovas, ga sen kävijät pieksettih keskenäh sen ozat, muga keittäjäl pidi uudehes miettie sen syömislajin kogomustu[12]. Vuvvennu 1939 Nevvostoliitos jullattih enzimäine Kniigu hyväs da tervehes syömizes  (ven.) (olo., olivje-saluattu sit oli Saluattu meččyelätinlihas -nimel. Alguperästy valmistusreceptua myö se varustettih vai parahis syömistuottehis: pyys da meččykanas, ruakkoin kaglazis da lehmänkieles. Konzu saluatas rodih kaikkientiettävy, rubei ilmestymäh sen kodiversiedy, kudamien mugah lihan ainehozien sijas käytettih vazan-, lehmän- libo kananlihua libo keitettyy kalbassuu[13].

Alguperäine Olivje-saluattu

Šampanskoi da toivotussanat

Perindö nostua juondumal’l’oi šampanskoinke Uvven vuvven hyväkse tuli dvor’uanoispäi. Šampanskoi oli muallizien illaččuloin vältämätöi oza. Puaksumbah sidä nostettih stolile pruazniekkoin aigua, Uvvennu Vuonnugi. Kuohujas viinas rodih uvvenvuvven juomine Vuvven 1812 Ižänmuallizen voinan aigua. Francuuzat lähtiettih hyökkävykseh Ven’anmuale, yhtes eväseinehienke tulles hyö viettih tuhanzii juaššiekkoi šampanskoloinke. Napoleonan armiel ei olluh ebäilemistygi, gu sidä se rubieu juomah Moskovas voiton merkikse. Voinu Napoleonanke loppih talvikuus da Uuttu Vuottu vaste šampanskoit avattih ven’alazet saldatat. Vuoizinnu 1813 da 1814 voiton kunnivokse uvvessah nostettih mal’l’at tämän juomizenke, muga perindö juurduigi elaigah. Čilkuandu tuli moudah Aleksandru II:n aigua, sil samazel aijalgi ruvettih sanomah pruazniekkutoivotussanoi[14].

Pruazniekkupoštukartočku, vuozi 1940

Vuozien 1920 allus vähin vähäzin algai muodostumah uuzi yhteiskunnalline eliittu partien da nevvostoruadajis. Vuvvennu 1936 einehtevolližuon rahvahan komissuaru Anastas Mikojan sanoi:

Eliä rodih vesselembi, sendähgi ryypätägi voibi, ga ryypäillä pidäy muga, gu mieles ei liikkuo da ei luadie pahuttu tervehyöle.

Samannu vuon Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizen partien Keskuskomitiettu da Rahvahan komissuaroin nevvosto hyväksyttih piätöksen viinutevolližuon kehittämizes, sen mugah šampanskoin tuotandol pidi kazvua 60 kerdah viijes vuvves. Šampanskoin tuotando piätettih järjestiä samansuundazesti vahnas Abrau-D’urso -zavodas da toizis zavodois huogeheh valmistustabah, konzu sen vahnenemisaigu lyheni 25 päivässäh. Sen hyvyösgi juomine rodih suadavis kaikile[15].

Ilonpivot

Kinot da TV:n ohjelmat

Vuozinnu 1960 kehityi uvvenvuvven pruazniekkutaba, kudai on endizelleh olemas nygöigi. Televiizoras rodih kodipruazniekan ominažus — se pandih ruadamah kaksi-kolme čuassuu enne Uuttu Vuottu, konzu jo oli kerätty pruazniekkustola, tavan mugah kačottih nevvosto-ohjelmua da filmua[16]:

Ščelkunčik-baliettu

Ščelkunčik-balietan enzi-ozutelmu piettih XIX vuozisuan loppupuolel. Vähitellen sit rodih uvvenvuvven da rastavan pruazniekkoin simvolu. Uvvenvuvven pruazniekkupäivien aigah P'otr Čaikovskoin muuzikkua voibi kuulta ymbäri muailmua: konsertois, ezityksis, jarmankoil[17].

Uvvenvuvven piämiehen sanat rahvahale

Talvikuun 31. päivän da pakkaskuun 1. päivän välizel yöl Ven’an Federacien piämies jo tavan mugah pidäy paginan muan kanzalazile. Perindö pidiä uvvenvuvven paginoi rahvahale, kudamii ozutetah tv:s, pani rattahile Nevvostoliiton kommunistizen partien Keskuskomitietan piäsekretari Leonid Brežnev, enzimäine ezitys keskustv: s oli talvikuun 31. päivänny vuvvennu 1970 23:50 čuasun aigah[18].

Ilotulet

20. talvikuudu vuvvennu 1699 Pedri I ualekirjutti käskyn "Uvven Vuvven piendäs", kudamas linnalazii kehoitettih hyvittelemäh toine tostu pruazniekanke, čomendamah kodiloi pedäjän da kuuzen oksil sego järjestämäh tuliezityksii. Pedri I:n käsky № 1736 "Uvven Vuvven piendäs":

Konzu suurel Ruskiel lagevol sytytetäh tulenilot da alguau ammundu, sit bohatoin pihoil, bojuaroil, cuarin da kniäzilöin lähimäzil virgumiehil, merkittävil rahvahil armien da kupčoin arvuo, kunnivokkahil rahvahil, jogahizel omas pihas pienis puuškois, gu ollou mostu, da mones muškietas libo pienes orožas pidäy ambuo kolme kerdua da laskie eräs toine rakiettu, ken min voibi, da suuril uuličoil, kus on tilua, pakkaskuun 1. päiväs 7. päivässäh, yölöil tuldu poltua halgolois da oksis, libo olles, pienembät taloinperehet voijah kerävyö yhteh viijei libo kuvvei virittämäh mostu pruazniekkutuldu, libo kel on himo, voijah pienile paččahazile nostua yksi, kaksi libo kolme kulunuttu pihkupuččii, täyttiä net olgiloil libo oksil da sytyttiä palamah, burmistran linnantaloin ies mugaže voibi ambuo, poltua mostu tuldu da čomendua sidä luvan suaduu[19].

Ilotulii Moskovas myvväh vuvves 1980, sit aijas lähtijen moskovalazet jo perindön mugah laskietah niilöi kerras keskiyön jälgeh uvvenvuvven yöl. Midä koskou sal’uuttua, linnas sidä laskietah laittehiston da puuškoin avul[20].

Huomavukset

  1. ↑ «Никому в голову не придет, что она не русская»: история елки и Нового года в России. mir24.tv (25. talvikuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  2. ↑ 1 2 3 Откуда пошли новогодние символы. rg.ru (2021 -12-09). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  3. ↑ Дед Мороз, хоровод у елки, шампанское под бой курантов: Откуда появились современные новогодние традиции, КП (29 talvikuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  4. ↑ Как мандарины, карамельная трость, венок и носки с подарками стали символами Нового года и Рождества. mel.fm (19. talvikuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  5. ↑ От злого старика до доброго волшебника. История Деда Мороза в России. spb.aif.ru (30. talvikuudu 2015). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  6. ↑ 1 2 Откуда пошли новогодние символы. rg.ru (9. talvikuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  7. ↑ Тайна Деда Мороза. Как Снегурочка стала сиротой, и кто ее родители. gazeta.ru (18. kylmykuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  8. ↑ Поезд Деда Мороза отправился в новогоднее путешествие из Великого Устюга. Состав посетит более 60 населенных пунктов менее чем за два месяца. РБК (14. kylmykuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  9. ↑ Кто такая и откуда взялась Снегурочка: история происхождения внучки Деда Мороза. lenta.ru (27. talvikuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  10. ↑ Как появилвсь традиция лепить снеговиков? (рус.). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  11. ↑ Как в России появились мандарины и почему они стали атрибутом нового года? culture.ru. Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  12. ↑ Оливье многоликий. iz.ru (3. pakkaskuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  13. ↑ Ёлка, оливье и "Советское шампанское". Откуда пришли главные символы Нового года. life.ru (30. talvikuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  14. ↑ Откуда пошла традиция открывать на Новый год шампанское? aif.ru (19. kylmykuudu 2020). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  15. ↑ Ёлка, оливье и "Советское шампанское". Откуда пришли главные символы Нового года. life.ru (30. talvikuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  16. ↑ Обернуться назад: Как в России и Москве праздновали Новый год в 1960-е. thecity.m24.ru/. Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  17. ↑ «Это балет о мечте»: как «Щелкунчик» стал одним из символов Нового года и Рождества. russian.rt.com (6. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  18. ↑ История новогодних обращений лидеров СССР и России. Досье. ТАСС (31. talvikuudu 2017). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  19. ↑ «Увеселительные», или бенгальские огни: история возникновения главного атрибута Нового года. vc.ru (29. talvikuudu 2019). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.
  20. ↑ Новый год по-московски: история и современность. mos.ru (7. talvikuudu 2015). Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2026.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Uvven_Vuvven_simvolat&oldid=126361258"